Ilmastotavoitteet vaikeita saavuttaa

Kiina ja Intia yhä hyvin riippuvaisia hiilestä

22.05.2024, kello 10:48

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Getty Images

Kiina ja Intia eivät ole vähentäneet hiilen käyttöä sähköntuotannoissaan. Se tarkoittaa, että näiden kahden aasialaisen suurmaan on hyvin vaikea saavuttaa ilmastotavoitteitaan, uutisoi CNBC

Kummallakin maalla on kunnianhimoiset tavoitteet leikata päästöjään, mutta raskas noja kivihiileen — likaisimpaan fossiilipolttoaineeseen — jatkuu, koska se on luotettavin ja edullisin tapa kattaa nouseva sähkön kysyntä.

Hiilellä tuotetun sähkön globaali tarjonta on kasvanut jatkuvasti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Se on lähes kaksikertaistunut vuodesta 2000 vuoteen 2023 - 5 809 terawattitunnista (TWh) 10 434 TWh:iin, käy ilmi ajatushautomo Emberin tuoreesta tutkimuksesta. Ja suurimmat kasvuluvut tulevat tietysti Kiinasta (+319 TWh) ja Intiasta (+100 TWh).

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan hiili pysyy vielä pitkään sähköntuotannon suurimpana energialähteenä, jolla katetaan yli kolmannes globaalista sähköntuotannosta. Lisäksi hiiltä tarvitaan vielä pitkään raudan ja teräksen tuotannossa, ennen kuin uudet teknologiat ovat siinä vaiheessa, että ne voidaan ottaa laajempaan teolliseen käyttöön.

- On erittäin vaikeaa saavuttaa ilmastotavoitteita ilman hiilivoiman nopeaa alasajoa. Se on takuulla käsiemme ulottumattomissa, sanoo Tukholman ympäristöinstituutin Aasia-keskuksen vanhempi tutkija Francis Johnson.

- Emme aja hiiltä riittävän nopeasti alas, Johnson varoittaa.

Kiinan hiilipiikki vuodessa 2030

Kiinalla, Aasian suurimmalla taloudella on kaksi suurta ilmastotavoitetta: hiilipäästöjen piikki vuonna 2030, jonka jälkeen niiden on tarkoitus kääntyä laskuun, ja hiilineutraalius vuoteen 2060 mennessä. Mutta toistaiseksi luottamus hiileen ei ole näyttänyt hiipumisen merkkejä – päinvastoin.   

Itä-Aasian mahtivaltion sähköntarve on kasvanut seitsenkertaiseksi kuluvan vuosikymmenen alusta lähtien, kun samanaikaisesti hiilen tarve on kivunnut yli viisinkertaisesti, Emberin selvitys osoittaa.

Kiina on maailman suurin hiilen tuottaja, ja sen sähköntuotannon päästöt olivat viime vuonna 5 491 miljoonaa tonnia. Määrä on enemmän kuin kolme kertaa Yhdysvaltain vastaavat päästöt (1 570 MtCO2) ja samoin yli kolminkertaisesti Intian päästöt (1 470 MtCO2).

Kiina on kuitenkin edennyt merkittävästi uusiutuvan energian tuotannossa. Sen avulla maa on saanut pienennettyä päästöjen kasvua vuosien 2001-2015 keskimääräisestä 9 prosentin noususta 4,4 prosentin kasvuun vuosina 2016-2023.

- Kiina on hyvin lähellä päästöhuippuaan, ja puhtaan energian siirtymä etenee poikkeuksellisen nopeasti, Emberin ohjelmajohtaja Dave Jones sanoo.

Vaikka sähköntarpeen kasvu hipookin huippuja, näyttää siltä, että uusiutuvien lisäyksen taso alkaa olla riittävä, Jones korostaa.

Emberin raportin mukaan puhdas sähkö kattaa jo 35 prosenttia Kiinan sähkön kokonaistuotannosta. Vesivoima, joka on maan toiseksi suurin energialähde, kattaa 13 prosenttia tuotantopaletista, kun taas tuuli ja aurinko kattoivat yhteensä 16 prosenttia vuonna 2023.

- Elleivät tuuli- ja aurinkotuotanto olisi kasvaneet vuodesta 2015 lähtien ja mikäli kysyntä olisi niiden sijaan katettu hiilellä, päästöt olisivat olleet 20 prosenttia korkeampia viime vuonna.

Lisäksi raportissa korostetaan, että nuo kaksi lähdettä voivat nyt tuottaa niin paljon sähköä, että sillä kattaisi koko Japanin tarpeen.

Mutta Tukholman ympäristöinstituutin Johnson varoittaa Kiinaa siitä, että sen tarvitsee olla riippumattomampi muista fossiilipolttoaineista.

- Hiilen alasajo on ehdottoman tärkeää, mutta yksin se ei riitä. Sillä leikataan sähköntuotannon päästöjä, mutta päästöjä tulee myös muilta sektoreilta, joissa tarvitaan muita keinoja.

Intiassa 75% sähköstä hiilellä

Kun Intiasta tuli maailman väkirikkain valtio viime vuonna, sähköntarve kasvoi 5,4 prosenttia verrattuna vuoteen 2022. Tarpeen kasvu oli yli puolet koko maailman sähköntarpeen lisäyksestä.   

Intian johtajat ovat olleet optimistisia nettonollatavoitteen suhteen, esittäen rohkeita väitteitä, että 50 prosenttia maan sähköntuotannosta tulee fossiilittomilla tavoilla vuoteen 2030 mennessä.

Sähköntuotannon päästöjen odotetaan olevan huipussaan vuoden 2030 tienoilla, kun taas kokonaan energiasidonnaiset päästöt saavuttavat huippunsa noin vuoden 2034 tienoilla, arvioi Climate Action Tracker.

Mutta Emberin tutkimus osoittaa, että kuivuudesta aiheutuva lisäpaine pakottaa Intian tuottamaan sähkönsä 78-prosenttisesti fossiilisilla polttoaineilla, joista yksistään hiilen osuus on 75 prosenttia.

Kiinan tapaan Intiakin on ottanut merkittäviä harppauksia uusiutuvassa energiassa. Viime vuonna Intia ohitti Japanin ja otti kolmannen sijan maailman aurinkoenergian tuotannossa.  

Emberin mukaan Intian aurinkoenergian tuotanto ylsi viime vuonna 113 terawattituntiin (TWh), missä on ollut kasvua 145 prosenttia vuodesta 2019. Edellä ovat Kiina (584 TWh) ja Yhdysvallat (238 TWh).

- Mitä tulee hiilineutraaliuspolkuun Kiinan ja Intian osalta, päästöjen voi odottaa nousevan, kun kysyntä kasvaa. Mutta jossain vaiheessa bruttokansantuotteen kasvun on irrottava päästöistä siellä, missä sitä tarvitaan saavuttaakseen huippunsa ja sitten laskevan, Emberin Aasian ohjelmajohtaja Aditya Lolla totesi CNBC:lle.

#ilmasto #talous