Sähkönkäyttö viime vuoden tasolla

Yllätyksetön helmikuu

21.03.2025, kello 10:43

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Yllätyksetön helmikuu

Sähkönkäyttö laski helmikuussa 3,3 prosenttia viime vuoden helmikuuhun verrattuna. Viime vuosi oli kuitenkin karkausvuosi, jolloin helmikuussa oli yksi päivä enemmän. Kun tämä otetaan huomioon, oli kuukausien sähkönkäyttö lähes sama.

Helmikuun sähkönkäyttötilasto ei tarjoile uutisaiheita. Tosin uutiseksi saattaa kelvata myös se, että kuukauden aikana sähkönkäytössä ei tapahtunut juuri mitään muutoksia viime vuoden helmikuuhun verrattuna.

Sähkötilastofriikit tietävät syyn kysymättäkin: helmikuu oli lämmin ja ulkolämpötila on merkittävin sähkökäyttöön vaikuttava tekijä. Kuukauden keskilämpötila oli peräti pari astetta tavanomaista korkeammalla. Erityisesti Pohjois-Suomessa oli poikkeuksellisen lämmintä.

Toinen sähkönkäyttöä ohjaava tekijä on teollisuuden suhdanteet. Kun teollisuustuotteille on kysyntää ja kun vienti vetää, tahkoavat voimalaitokset sähköä teollisuuden käyttöön piuhat punaisena. Teollisuudessa tilanne on ollut jo pitkään alavireinen. Teollisuus käyttää aina vaan vähemmän sähköä, mikä on ollut trendi jo pitkään.

Helmikuun aikana teollisuus käytti kuitenkin 3,6 prosenttia enemmän sähköä kuin viime vuoden helmikuussa. On 2897 gigawattitunnin kakku hento merkki teollisuustoiminnan piristymisestä?

Helmikuun loppuun päättyvän 12 kuukauden jakso ei kuitenkaan tue ajatusta teollisuustoiminnan piristymisestä. Viimeisten 12 kuukauden aikana teollisuus käytti 0,5 prosenttia vähemmän sähköä kuin vuotta aikaisemmin vastaavalla jaksolla.

Sähkötilastoissa muu sähkönkäyttö sisältää nimensä mukaisesti kaiken muun paitsi teollisuuden käyttämän sähkön. Sitä on asumisen, kotitalouksien, palveluiden ja maatalouden sähkönkäyttö.

Helmikuussa muu sähkönkäyttö oli 4860 gigawattituntia. Tämä on seitsemän prosenttia vähemmän kuin viime vuoden helmikuussa. Helmikuun loppuun päättyvän 12 kuukauden jakson aikana muu sähkönkäyttö oli 1,6 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten vastaavan jakson aikana.

Asumisessa korostuu lämmitykseen käytettävä sähkö — mikä on tunnetusti ulkolämpötiloista riippuvaista.

Nettotuonti kasvoi

Sähkön nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — oli peräti 33 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten helmikuussa. Itse sähköntuonti ei kuitenkaan kasvanut kuin hikiset 2,4 prosenttia viime vuoden helmikuuhun verrattuna.

Nettotuonnin tilastollinen pompahdus johtuu ennen kaikkea Ruotsiin suuntautuneen viennin supistumisesta. Helmikuun aikana kokonaisvienti oli peräti 28,6 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten helmikuussa.

Eniten sähköä tuotiin taas kerran Ruotsista: 783 gigawattituntia — hitusen enemmän kuin vuosi sitten helmikuussa.

Sähköä vietiin Viroon 221 gigawattituntia, kun viime vuoden helmikuussa sitä vietiin 185 gigawattituntia.

Vienti Ruotsiin supistui 195 gigawattitunnista 50 gigawattituntiin.

Vain tuulivoima tuotti enemmän

Helmikuussa tuulivoimalaitokset tuottivat sähköä 2032 gigawattituntia. Tämä on kuusi prosenttia enemmän kuin viime vuoden helmikuussa. Tuulivoimatuotanto oli ainoa tuotantomuoto, joka tuotti kuukauden aikana enemmän sähköä kuin viime vuoden helmikuussa.

Tuulivoiman osuus helmikuun tuotantopaletista oli 26,2 prosenttia.

Ydinsähköä syntyi helmikuussa selvästi eniten: 2762 gigawattituntia. Tämä on 7,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden helmikuussa. Ydinvoima osuus tuotantopaletista oli 35,6 prosenttia.

Syy ydinsähkösaaliin supistumiseen on Olkiluoto 2-reaktorin käyttö vajaalla teholla. Tehonkäyttöä on rajoitettu laitoksen roottorin vikaantumisriskin pienentämiseksi. Ajatuksena on, että laitos pysyy tällä tavalla tuotannossa normaaliin vuosihuoltoon asti. Silloin roottorin kunto voidaan tutkia tarkemmin.

Tämän vuoden ajan Olkiluoto 2 on toiminut 725 megawatin teholla, kun siitä parhaimmillaan saadaan ulos 890 megawatin teho.

Vesivoimatuotanto supistui kuukauden aikana 11,3 prosenttia viime vuoden helmikuuhun verrattuna. Vesivoimalaitokset jauhoivat sähköä helmikuussa 1002 gigawattituntia. Vesivarastoissa tilanne on normaali. Pohjois-Suomessa lunta on tavanomaista enemmän, joten tulvia ja runsaita sulamisvesiä saattaa olla keväällä tiedossa.

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset tahkosivat sähköä helmikuun aikana 1297 gigawattituntia. Tämä on 9,9 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten helmikuussa.

Yhteistuotantosähkön kilpailukyky on vuosi vuodelta heikentynyt, vaikka kaukolämmön tuotannon sivutuotteena syntyvä sähkö tasapainottaa sähköjärjestelmää ennen kaikkea lämmityskauden aikana — silloin, kun kaukolämpöä tarvitaan.

Lisää helmikuuta koskevaa tilastotietoa löytyy täältä.

#sähkönkäyttö #sähköntuotanto #tilastot
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja