Kaukolämmityksen sähköistyminen näkyy jo

Yhteistuotantosähköä yhä vähemmän

19.02.2025, kello 14:06

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Tammikuu oli poikkeuksellisen lämmin kuukausi. Kun erittäin lämpimän tammikuun sähkönkäyttöä vertaillaan viime vuoden erittäin kylmän tammikuun sähkönkäyttöön, saadaan aikaan aiheetonta draamaa.

Tammikuussa Suomi käytti sähköä 8400 gigawattituntia. Tämä on 9,1 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten tammikuussa. Säätieteilijät kuitenkin muistuttavat, että tämän vuoden tammikuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin tammikuu. Viime vuoden tammikuussa taas oli veret seisauttava kulutuspiikki.

Suomessa ulkolämpötilan muutokset näkyvät välittömästi sähkötilastoissa. Kun on kylmää, niin lämmityksen tarve kasvaa. Suomessa on vajaat 600 000 sähkölämmitteistä kiinteistöä, jotka sydäntalven kylmyydessä voivat haukata jopa 5000 megawatin tehon Suomen voimalaitoskapasiteetista. Tämä vastaa lähes neljää Olkiluoto 3 -voimalaitoksen tehoa.

Toinen sähkönkäyttötilastoissa näkyvä yksittäinen tekijä on teollisuuden sähkönkäyttö. Jos vienti vetää ja teollisuudella menee muutenkin hyvin, kuluu sähköä enemmän tuotteiden valmistamiseen. Vuoden 2019 jälkeen kaikki teollisuuden sähkönkäyttöä mittavat kuukaudet ovat olleet lähes samanlaisia. Teollisuuden kuukausittainen sähkönkäyttö näyttää jämähtäneen pysyvästi 3000 gigawattitunnin tuntumaan.

Tammikuussa teollisuus käytti sähköä 3047 gigawattituntia. Tämä on 0,8 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten tammikuussa. Teollisuuden sähkönkäyttöön ulkolämpötila ei vaikuta, mutta suhdanteet vaikuttavat sitäkin enemmän.

Tuulisähköä hitunen lisää

Tuulisähköä tuotettiin tammikuussa 2164 gigawattituntia. Tämä on 2,3 prosenttia enemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Tuulivoima oli ydinvoiman jälkeen toiseksi suurin sähköntuotantomuoto kuukauden aikana.

Tuulisähköä syntyy talvikuukausien aikana yleensä enemmän kuin kesäkuukausien aikana, vaikka monesti ajatellaan toisin.

Tuulisähkön määrään ei vaikuta pelkästään se, kuinka paljon tai kuinka vähän tuulee. Suomessa tuulivoimatuotanto on yhä voimakkaasti kasvava ala, jolloin tuulisähkön määrään vaikuttaa vahvasti myös se, miten uusia voimalaitoksia otetaan käyttöön. Viime kesänä ja viime syksynä rakennettujen uusien voimalaitosten tuotanto näkyy sähkötilastoista vasta loppuvuodesta tai seuraavan vuoden alussa — siis juuri nyt.

Yhteistuotantosähköä reilusti vähemmän

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten jauhaman sähkön määrä lähes romahti tammikuun aikana. Yhteistuotantosähköä syntyi 1472 gigawattituntia. Tämä on 16,7 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammikuussa.

Tässä kohtaa on paikallaan vertailla yhteistuotantosähkön määrää myös vuoden 2023 tammikuuhun, joka oli lämpötilaltaan normaalimpi kuukausi. Samalla on aiheellista erotella kaukolämmön tuotannon ohessa syntyvä sähkö ja teollisuuden prosessilämmön tuotannon sivutuotteena syntyvä sähkö yhteistuotannon kakusta. Kaukolämmön kysyntää ohjaa ulkolämpötila, mutta teollisuuden yhteistuotantoa ohjaavat suhdanteet.

Kaukolämmöntuotannon ja teollisuuden prosessilämmöntuotannon kylkiäisenä syntyi yhteensä 1832 gigawattituntia sähköä vuoden 2023 tammikuussa, kun sitä syntyi 1767 gigawattituntia viime vuoden tammikuussa. Yhteistuotantosähkön määrän olisi pitänyt kasvaa, koska vuoden 2024 tammikuu oli valtavan kylmä. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Erotellaan kaukolämmöntuotannon ohessa syntynyt sähkö ja teollisuuden yhteistuotannossa syntynyt sähkö ennen johtopäätelmiä. Vuoden 2023 tammikuussa kaukolämmön kylkiäisenä jauhettiin sähköä 1062 gigawattituntia ja vuoden 2024 tammikuussa 1051 gigawattituntia — tämän vuoden tammikuussa enää 761 gigawattituntia.

Mitä sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannolle on tapahtumassa, kun kaukolämpöä jauhava yhteistuotanto reagoi aikaisempaa heikommin ulkolämpötilan muutoksiin?

Yksi selitys on kaukolämmöntuotannon sähköistyminen. Kaukolämpöä tuotetaan aikaisempaa enemmän sähkökattiloilla, kun edullista ja puhdasta sähköä on runsaasti tarjolla. Moni yhteistuotantolaitos sen sijaan käyttää yhä päästöjä aiheuttavia polttoaineita, jolloin kalliiden päästöoikeuksien hinta heikentää yhteistuotannossa syntyvän sähkön kilpailukykyä — tekee sähköstä ja kaukolämmöstä kallista muihin tuotantomuotoihin verrattuna.

Todennäköisyys yhteistuotannon poistumisesta markkinoilta kasvaa joka vuosi. Sähköjärjestelmän kannalta tämä on ikävää, koska vesivoiman lisäksi yhteistuotantosähkö on ainoa tuulisähkötuotannon vaihteluita tasaava joustava elementti.

Kuluva talvi saattaa aiheuttaa monelle yhteistuotantolaitoksen omistajalle taloudellisia hankaluuksia. Kesällä ehkä hankittiin polttoaineita, joille ei leudon talven aikana ollutkaan käyttöä. Muutama leuto talvi lisää, niin yhteistuotannolle ei ole enää kysyntää.

Ydinsähkön määrä supistui

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä tammikuussa 3047 gigawattituntia — enemmän kuin muut tuotantomuodot. Tämä on kuitenkin 5,8 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammikuussa. Yksi syy notkahdukseen on Olkiluoto 2 -ydinvoimalaitoksen roottorissa havaittu vika. Voimalaitosta ei käytetä täydellä teholla, jotta roottori kestäisi siihen saakka, kun laitoksen normaali vuosihuolto alkaa toukokuun alussa.

Normaalioloihin verrattuna ydinvoimalaitostehosta puuttuu tällä hetkellä reilut 150 megawattia.

Kaikki Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt huolletaan kevään aikana. Maaliskuussa alkavalla huoltokaudella ei todennäköisesti ole merkittäviä sähkömarkkinavaikutuksia. Vaikka maaliskuussa öisin voi olla melko kylmää, ei maaliskuun aikana ole koskaan esiintynyt tehopiikkejä.

Tammikuun keskihinta edullinen

Tammikuussa oli vain seitsemän kallista tuntia, jolloin sähkön tukkuhinta ylitti 200 euroa megawattitunnilta. Näistäkin vain parin tunnin aikana sähkö maksoi yli 300 euroa megawattitunnilta.

Kaikkien talvikuukausien aikana sähkön tukkumarkkinahinta Suomen hinta-alueella on ollut alhaisempi kuin Tukholman hinta-alueella. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla tämä on harvinaista.

Talvella sähkön hintaan vaikuttaa ulkolämpötilan muutoksista aiheutuva nopea kysynnän ja tarjonnan vaihtelu. Kylmässä säässä vaikutukset voivat olla rajuja.

Suurin yksittäinen tekijä on tuulivoimatuotannon vaihtelu. Käytettävissä oleva tuulivoimateho voi periaatteessa vaihdella nollan ja 7000 megawatin välillä sen mukaan, miteen tuulee.

Kysyntäpuolella hintoja heiluttavat sähkölämmitteisten kiinteistöjen kysyntä. Pahin tilanne on silloin, kun maassa vallitsee pitkä ja hyvin kylmä kausi, jolloin ei tuule.

Siirtoyhteyksien toimivuuden vaikutus Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välillä on tehoiksi muunnettuna 1500 megawattia. Muita hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat tuulisuus, ulkolämpötila sekä voimalaitosten ja sähköjärjestelmän tekninen toimivuus.

Lisää tilastotietoa tammikuisesta sähköstä löytyy täältä

#sähkön hinta #sähkönkäyttö #sähköntuotanto #tilastot