Sota muutti tilanteen

Yhdysvallat energian ykkösviejäksi

07.03.2023, kello 15:03

Teksti Jukka Kortelainen | Kuva Scanstockphoto

Vuosi sitten käynnistynyt Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on muuttanut maailman energiavirtoja. Näkyvin seuraus on ollut Yhdysvaltain nousu suurimmaksi energianviejävaltioksi, CNBC uutisoi.

Euroopan kamppailtua venäläiskaasun korvaamiseksi muista lähteistä amerikkalaiset kaasunviejät ovat ryhtyneet kovaan kauppataisteluun aasialaisten nesteytetyn maakaasun (LNG) viejien kanssa. Venäläinen öljy joutui pakotelistalle, eikä EU enää kelpuuta Venäjän merikuljetuksia. Tilanne on johtanut amerikkalaisen raakaöljyn ja sen johdannaisten viennin tuntuvaan kasvuun Eurooppaan.

- Yhdysvallat oli tottunut varustamaan sotilaallista arsenaalia. Nyt se varustaa energia-arsenaalia, Again Capitalin osakas John Kilduff sanoo.

Näin tärkeä energianviejä Yhdysvallat ei ole ollut sitten toisen maailmansodan jälkivuosien. Maan energiaministeriöstä todetaan, että ennätykselliset 11,1 miljoonaa barrelia raakaöljy- ja jalostetuotteita vietiin päivässä viikolla 8. Se on Citigroupin mukaan enemmän kuin koko Saudi Arabian tai Venäjän samanaikainen tuotanto. Vuosi sitten vastaava vientimäärä oli 9 miljoonaa barrelia päivässä.

Helmikuun 24. päivään päättyneellä neljän viikon ajanjaksolla keskimääräinen päivävienti oli 10 miljoonaa barrelia. Vuotta aiemmin saman jakson aikana keskimääräinen päivävienti oli 7,6 miljoonaa barrelia.

- On hämmästyttävää ajatella useiden vuosikymmenten aikaista huolta energiariippuvuudesta huomatakseen, että Yhdysvallat on nyt LNG:n suurin viejä ja öljynviejistä yksi isoimmista. Tämä amerikkalaistarina on osa maailman energian suurimpia uudelleenkartoituksia, sanoo S&P Globalin varatoimitusjohtaja Daniel Yergin.

- Se mitä näemme nyt, on maailman energian jatkuvaa uusiutumista, mikä alkoi Yhdysvalloissa liuskekaasun tuottamisella. Vielä 20 vuotta sitten USA:sta arvioitiin tulevan LNG:n suurin tuoja.

Yerginin mukaan Yhdysvaltain öljy- kaasuteollisuuden muuttuva rooli maailman energiajärjestyksessä on ykkösaiheita S&P Globalin järjestämässä vuotuisessa CERAWeek- konferenssissa Houstonissa 6.-10.3. Tilaisuuden puhujia ovat muun muassa toimitusjohtajat Chevronista, Exxon Mobilista, Baker Hughesista ja Feeport McMoRanista.

- Energianäkökulmasta ajateltuna ironista on se, että kun katsoo energian hintaa päivää ennen Venäjän hyökkäystä, voisi sanoa, ettei paljon mitään ole tapahtunut, toteaa Pickering Energy Partnersin investointivastaava Daniel Pickering.

- Maakaasun hinta kohosi roimasti, mutta tuli takaisin alas. Öljyn hinta on nyt alempi kuin se oli ennen hyökkäystä. Tosiasiassa olemme käynnistäneet maailmanlaajuisten toimitusketjujen uudelleenjärjestelyn, erityisesti maakaasun osalta.  

Vielä vuonna 2002 USA toi noin 30 % energiastaan

Yhdysvaltain energiaministeriön mukaan maa on ollut energian nettoviejä jo vuodesta 2018 lähtien. 1950-luvun alkupuolelle asti Yhdysvallat tuotti itse suurimman osan kuluttamastaan energiasta, mutta saman vuosikymmen puolivälistä lähtien maa ryhtyi lisääntyvässä määrin tuomaan raakaöljyä ja öljytuotteita.

- Globaalista LNG-buumista on tullut markkinoita leimaava ilmiö. Olemme muuttuneet sen suhteen, kuka kuluttaa mitäkin raakaöljyä ja minkälaisia öljytuotteita Olemme tarkoituksellisesti kääntäneet venäläisen öljyn suuntaa, Pickering sanoo.

- Intia ja Kiina ovat tällä hetkellä venäläisen raakaöljyn suurimpia tuojia. Kun katsoo noita asioita, olemme mielestäni hyvin selvästi pohjustaneet tietä siihen suuntaan, miten maailmassa ajatellaan selvittävän energianhankinnasta seuraavien 4-5 vuoden aikana.

Mutta vielä vuosi sitten Venäjän hyökätessä Ukrainaan ei ollut selvää, että maailmassa olisi riittävästi tarjontaa ja etteivät öljyn hinnat pomppaisi niin korkealle. Näin kävi erityisesti Euroopassa, jossa täydennykset saatiin riittäviksi.

RBC-pankin hyödykestrategistien mukaan monet mittarit näyttivät siihen suuntaan, että Eurooppa selviää kuluvasta talvesta.

Leuto sää, säästötoimet ja kaasun lisätoimitukset Yhdysvalloista, Norjasta ja Qatarista auttoivat Eurooppaa torjumaan pahimman skenaarion toteutumisen kuluvana talvena. Maissa, joissa aiemmin luotettiin edulliseen venäläiskaasuun, kiiruhtivat rakentamaan LNG:n tuonti-infraa. Näin tehtiin muun muassa Saksassa ja Suomessa.  

Mutta Eurooppa ei tässä suhteessa ole vielä selvillä vesillä, varsinkin jos sota jatkuu vielä pitkään. Kaasun avaintoimittajat ovat varoittaneet, että lisävarastojen rakentaminen voi olla kesällä vaikeaa, kun venäläiskaasu on poissa kuvioista. Ja jos ensi talvesta tulee tätä talvea kylmempi, voi maanosan talous joutua koville.

USA haluaa olla ykköstuottaja kaasussa, muttei öljyssä

Qatar on luvannut toimittaa Eurooppaan lisää kaasua ja Yhdysvalloissa rakennetaan lisäkapasiteettia. Pickeringin mukaan kaasussa amerikkalaiset ovat nyt todellisia pelureita, joihin voi luottaa ja jotka toimivat kaikkien lakien mukaan.

- Meillä on merkittävät resurssit, ja hankkeemme toteutuvat kohtuullisen nopeasti verrattuina moniin muihin potentiaalisiin hankkeisiin ympäri maailman. Arvioni on, että etenemme 12 miljardin kuutiometrin päiväkapasiteetista miltei 20 miljardiin kuutiometriin, joten olemme suurtoimittaja Euroopalle. Kaasualan merkittävimpiä amerikkalaisyrityksiä ovat tällä EQT, Cheniere, Chesapeake Energy ja Southwestern Energy.

Öljyn tarina on Pickeringin mukaan erilainen. Amerikkalainen öljyala ei ole valinnut tiekseen olla maailman ykköstuottaja, koska se ei halua olla pääomakurimuksessa.

- Energiayritysten on nykyään oltava läpinäkyviä ansaintapolitiikassaan, mitä niiden ei aiemmin tarvinnut olla. Öljy-yhtiöt eivät enää ylituota kuten ne tekivät vielä joitain vuosia sitten, eivätkä ne Valkoisen Talon kehotuksista huolimatta ole nostaneet tuotantoaan, Daniel Pickering sanoo.

Valkoinen Talo on suhtautunut kriittisesti myös energiateollisuuden jälleenhankintaohjelmiin, joita monilla alan yrityksillä on.

#energia #kaasumarkkinat