Syyskuussa sähköä kului hitusen enemmän

Tuontirajoitukset nostivat aluehintaa

16.10.2024, kello 13:36

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Suomen sähkönkäytössä tapahtuneista muutoksista ei yleensä revitä dramaattisia otsikoita. Draamaa ei ole, vaikka sitä etsimällä etsisi. Syyskuun sähkötilasto ei ole poikkeus. Muutokset ovat olemattomia. Tilastot heijastelevat lähinnä syyssäiden kylmenemistä.

Teollisuus käyttää yleensä puolet Suomessa kulutetusta sähköstä. Toisen puoliskon käyttävät kotitaloudet, palvelusektori ja maatalous. Syyskuussa Suomi käytti sähköä 5724 gigawattituntia. Onko tämä paljon vai vähän?

Syyskuussa sähköä käytettiin hitusen enemmän (+1,2 %) kuin viime vuoden syyskuussa, jolloin sähkönkäyttö oli 5657 gigawattituntia. Pidemmän aikavälin kulutukseen verrattuna syyskuun sähkönkäyttö on laskussa. Vuoden 2022 syyskuussa sähköä kului 5924 gigawattituntia ja vuoden 2021 syyskuussa 6383 gigawattituntia.

Kymmenen vuotta sitten syyskuinen sähkönkäyttö ylti 6153 gigawattituntiin ja vuoden 2006 syyskuussa 6629 gigawattituntiin. Kaikki tämä selviää helposti tilastonörttien suurella sydämellä keräämästä aineistosta, jota tilastofriikkien kannattaa peuhkottaa.

Yhteiskunnan sähköistymisestä ei ole tietoakaan, mikäli johtopäätöksiä pitäisi tehdä sähkönkäytön kasvun perusteella. Sähkönkäytön ennustetaan moninkertaistuvan, kunhan Suomi sähköistyy. Nyt näyttää pikemminkin siltä, että sähköä käytetään aikaisempaa tehokkaammin tai säästeliäämmin.

Meneekö teollisuudella huonosti?

Syyskuussa teollisuus käytti sähköä 2530 gigawattituntia. Tämä on hieman enemmän kuin elokuussa, mutta hitusen vähemmän kuin viime vuoden syyskuussa (2594 GWh).

Teollisuuden potti oli vuoden 2022 syyskuussa 2897 gigawattituntia ja kymmenen vuotta sitten 3186 gigawattituntia. Kymmenessä vuodessa teollisuuden syyskuinen sähkönkäyttö on vähentynyt 21 prosentilla. Teollisuuden sähköistymisestä ei siis ole tietoakaan.

Teollisuuden sähkönkäyttö on kuitenkin suhdanneherkkä ilmiö. Energiaintensiivisen teollisuuden sähkönkäyttö on riippuvainen teollisuustuotteiden menekistä. Miltä tilauskirjat näyttävät ja kuinka paljon suomalaisia tuotteita myydään Eurooppaan tai maailmalle.

Syyskuussa teollisuuslaitokset eivät vielä jauha tuotteita täydellä teholla olivatpa suhdanteet minkälaisia tahansa. Laitoksia ja koneita ehkä huolletaan, mikä vaikuttaa sähkön kysyntään.

Vesisähköä selvästi vähemmän

Syyskuussa vesivoimalaitokset jauhoivat sähköä 996 gigawattituntia — 26,5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin syyskuussa. Viime vuonna vesisähköä tahkottiin kuitenkin lähes 60 prosenttia enemmän kuin vuoden 2022 syyskuussa.

Vuoden 2023 syksy on kehno vertailukohde. Silloin satoi runsaasti. Vettä oli hyvin tarjolla — samoin vesisähköä. Tänä vuonna kesä ja alkusyksy sen sijaan olivat lämpimiä ja kuivia.

Sellaiset vesivoimalaitokset, jotka kykenevät varastoimaan vesiä altaisiin tai järviin, alkavat yleensä säästellä vesiä tulevan talven käyttöä varten jo syksyn aikana.

Kaiken kaikkiaan suomalaiset voimalaitokset tuottivat syyskuun aikana sähköä 5567 gigawattituntia — 5,8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Vesivoimalaitosten lisäksi ydinvoimalaitokset vähensivät tuotantoaan (–7,9 %) viime vuoden syyskuuhun verrattuna. Saman tekivät myös yhteistuotanto (–0,6 %) ja erillistuotanto (–9,9 %).

Tuulisähkön määrä (1633 GWh) kasvoi 12,7 prosentilla vuodentakaiseen verrattuna. Aurinkosähkö sai kuukauden aikana huimat kasvuluvut (58,9 %), mutta energiaksi muutettuna saalis on vielä vaatimaton: 90 gigawattituntia. Se on kuitenkin enemmän kuin sähkön erillistuotanto.

Tuuli- ja aurinkosähkö ovat yhä kasvavia tuotantomuotoja. Kasvua ei selitä pelkästään se, onko kuukausi tuulinen ja aurinkoinen. Kaikki uudet voimalaitokset, joita Suomeen rakennetaan, ovat tuuli- tai aurinkovoimalaitoksia. Pelkästään kapasiteetin kasvu lisää tuuli- ja aurinkosähkön määrää markkinoilla.

Tuulisähkön kapasiteetin kasvu on ollut jo pitkään vuositasolla tuhannen megawatin luokkaa. Laitosten rakentaminen painottuu kevääseen, kesään ja syksyyn. Tilastoissa uusien tuulivoimalaitosten tuotanto näkyy vasta vuoden lopulla tai seuraavan vuoden alussa. Onko tuulisähkön tuotanto ohittanut jo pysyvästi vesisähkön tuotannon?

Vesivoimavarastojen täyttöaste Suomessa

Tuontirajoitukset nostavat hintaa

Syyskuun aikana sähkön aluehinta Suomessa oli keskimäärin 56 euroa megawattitunnilta. Hinta vastaa vuoden keskihintaa, mutta elokuun keskihintaan (12 euroa megawattitunnilta) verrattuna hinta oli moninkertainen.

Sähkön aluehintaa nostivat syyskuussa tuontirajoitukset. Ruotsalaiselle halvalle sähkölle olisi ollut kysyntää Suomessa, mutta siirtoyhteyksistä puuttui kapasiteettia yhden ydinvoimalaitoksellisen verran. Ruotsin ja Suomen välinen aluehintaero oli kuukauden aikana poikkeuksellisen suuri: Suomi kallis ja Ruotsi halpa.

Kuukauden keskihintaa nostivat erittäin kalliit päivä- ja tuntihinnat. Ydinvoimalaitoksista Olkiluodon kakkosreaktori ja Loviisan ykkösreaktori eivät olleet koko aikaa tuotannossa. Tämä aiheutti niukkuutta markkinoilla.

Viron ja Suomen välinen vikaatunut merikaapeli saatiin syyskuun aikana kuntoon.

Vienti supistui

Sähköä tuotiin Suomeen syyskuun aikana 583 gigawattituntia, kun viime vuoden syyskuussa sitä tuotiin 527 gigawattituntia. Suurin osa (509 GWh) sähköstä tuotiin Ruotsista. Norjasta ja Virosta liruteltiin muutamia kymmeniä gigawattitunteja.

Tuontiin vaikuttaa käytettävissä olevien siirtoyhteyksien lisäksi sähkön markkinahinta. Yleensä sähkö on edullista Ruotsissa.

Sähkön vienti Suomesta lähes puoliintui kuukauden aikana. Kun viime vuoden syyskuussa sähköä vietiin Suomesta 781 gigawattituntia, oli toteuma tänä vuonna 425 gigawattituntia. Suurin osa viennistä — 400 gigawattituntia — kohdistui Viroon.

Nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — oli kuukauden aikana 158 gigawattituntia. Viime vuoden syyskuussa sähköä vietiin enemmän kuin tuotiin: nettovienti oli 254 gigawattituntia.

Lisää sähkötilastotietoa löytyy täältä.

#tilastot