EU-vaalit 2024, osa 2

Suomesta mallia Keski-Euroopalle

25.04.2024, kello 10:31

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Suomalainen energiajärjestelmä on puhdistunut nopeammin kuin kukaan oli odottanut. Suomalaiset ovat kehittäneet käyttökelpoisia keinoja, joiden odottaisi päätyvän vaalien jälkeen aloittavan EU-komission työlistalle.

Suomi puhdistuu, kun energiantuotanto puhdistuu. Suomessa tuotetusta sähköstä yli 90 prosenttia on jo nyt päästötöntä. Kaukolämmön tuottajatkin näyttävät pääsevän fossiilitaloudesta eroon vuoteen 2030 mennessä. Suomalainen yhteiskunta, kansalaiset, yritykset ja ympäristö saavat uutta hyvinvointia hiilineutraalista energiasta. Puhdas energia on myös keino houkutella ulkomaisia investoijia Suomeen.

Jos energiajärjestelmän puhdistuminen on ollut mahdollista Suomessa, pitäisi sen olla mahdollista myös koko Euroopan unionissa. Tästä on kyse EU-vaaleissa ja vaalien jälkeisessä ajassa: millä keinoilla, minkälaisella politiikalla ja minkälaisella säätelyllä Euroopan unioni voisi tuottaa ja hankkia puhdasta energiaa kilpailukykyisesti ja turvallisesti.

Jos suomalainen energia-ala saisi yksin päättää, nostaisi vaalien jälkeen aloittava EU-komissio työohjelmansa kärkeen toimia, joilla energiainfrastruktuuria ja sähkömarkkinoiden toimintaa vahvistetaan. Päästötön ja puhdas talouskin pitäisi potkaista liikkeelle. Samalla olisi pidettävä huolta energian ja ympäristön välisestä tiiviistä yhteistyöstä.

Näpit irti markkinoista

Mitä tarkoittaa ”hyvin toimivat sähkömarkkinat”? Ainakin se on ollut verbaalisesti monessa eri muodossa jo vuosikaudet Euroopan unionin tavoitteena. Sähkömarkkinoiden avaamisen idea sitä paitsi myytiin eurooppalaisille markkinaliberalismin huipputuotteena. Eri aikoina sähkömarkkinoiden toimivuus on tarkoittanut erilaisia asioita. Myös EU:n jäsenmaiden suhtautuminen sähkömarkkinoiden harmonisointiin näyttää vaihtelevan, kun jäsenmaiden johtajat vaihtuvat ja poliittiset suuntaukset muuttuvat.

Suomessa energiatoimiala on korostanut sähkömarkkinoiden vapautta ja markkinaehtoisuutta — pohjoismaisten sähkömarkkinoiden tapaan. Sähkömarkkinoilla ei tarvita hintasääntelyä, hintakattoja eikä muitakaan virityksiä, joilla poliittisesti ohjattaisiin markkinoiden toimintaa.

Kovin yksityiskohtainen säätely on myös myrkkyä. Nippelisäätelyn vyöryttämien lisää byrokratiaa ja kasvattaa hallinnollista taakkaa. Ne vievät tehoja markkinaehtoiselta toiminnalta. Suomalaisen energiateollisuuden mielestä nyt olisi jo aika purkaa energiakriisin aikana leivotun säätelyn rippeet. Sen jälkeen voidaan julkistaa askelmerkit, joiden avulla päästään ulos kriisikaudella rakennetuista ratkaisuista.

Energiateollisuus ry:n mielestä valtion taloudellinen tuki on haitallista yrityksille, jotka toimivat kilpailluilla markkinoilla. Vaikka monet EU-maat ovat valtiollisesta tukipolitiikasta innostuneita — etenkin omien yrityksien taloudellisen asema vahvistamista — käy se EU:n jäsenmaille kalliiksi ja tuhoaa lopulta Euroopan kattavien yhteismarkkinoiden idean. Vapaata kilpailua ja sähkömarkkinoiden toimivuutta voidaan päinvastoin edistää parhaiten heivaamalla valtiolliset tuet.

— Sääntelyn haitalliset vaikutukset on osattava tunnistaa myös rahoitusmarkkinoilla, Energiateollisuus ry toteaa.

— Samalla olemassa olevaa sääntelyä olisi johdonmukaistettava. Kun sääntely on pirstaloitunut lukuisiin eri säännöksiin, aiheuttaa tämä hankaluuksia. Erityisesti energiayhteisöjä ja energian pientuotantoa koskevia sääntöjä olisi virtaviivaistettava.

Sähköverkkoihin investointeja lisää — aina vaan

Sähköverkkojen tekniset rajoitteet ovat yhä este kehittää eurooppalaisia sähkömarkkinoita. Tämä on todettu kerta toisensa jälkeen erilaisissa selvityksissä ja tutkimuksissa. Erityisesti EU-maiden rajat ylittävissä kantaverkkoyhteyksissä on yhä pullonkauloja. Sähköverkkoja ei ole aikoinaan suunniteltu koko Euroopan kattavien sähkömarkkinoiden tarpeista.

Nyt uutta rautaa tarvitaan rajoille. Pelkästään rajat ylittävien kantaverkkoyhteyksien parantaminen ei riitä, vaan monessa EU:n jäsenmaassa myös paikallisiin jakeluverkkoihin on investoitava.

Kyllä sähköverkkoyhtiöt investoivat, jos toimintaedellytykset ovat kunnossa — näin ainakin väitetään. Sähköverkkoja rakennetaan, jos lainsäädäntö ja viranomaisten toiminta tähän kannustavat. Energiateollisuuden mielestä parasta sääntelyä on ennakoiva ja suunnitelmallinen toiminta.

— Verkkoyhtiöille on luotava taloudelliset kannusteet vahvistaa sähköverkkoja. Digitalisointi ja joustojen lisääminen sähköverkkotoiminnassa tehostaa verkkojen käyttöä. Tavoitteena pitäisi olla kustannustehokas verkkojen kehittäminen sekä tasapaino operatiivisten ja investointikustannusten välillä.

Energiateollisuus ry muistuttaa, että rakennusten energiankäytön ja lämmityksen sääntely on EU:ssa vielä hajanaista. Sääntelyssä pitäisi keskittyä ohjaaviin tavoitteisiin, mutta teknologianeutraalisti. Oleellista ei ole valittu tekniikka, vaan valitun tekniikan tuomat päästövähennykset.

— Vaihtoehtoisille lämmitysmuodoille tarvitaan selkeät tavoitteet. Samalla jäsenmaiden pitäisi varmistaa asiakkaiden mahdollisuudet hyödyntää vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja.

Päästökauppa on ykkönen

EU:n päästökauppajärjestelmä on markkinaehtoinen tapa vähentää päästöjä. Päästökauppa ohjaa tehokkaasti kohti päästöttömien energiamuotojen käyttöä. Siksi suomalainen energiatoimiala on aina kannattanut päästökauppaa ja sen kehittämistä. Juuri päästökauppa on vähentänyt Suomessa kivihiilen ja turpeen käyttöä energiantuotannossa.

Suomessa toivotaan, että päästökauppa kattaisi tulevaisuudessa suurimman osan EU:n alueella syntyvistä hiilidioksidisipäästöistä. Ihanteellista olisi, jos kaikki päästöt saataisiin päästökaupan piiriin.

Suomi on jo monta kertaa ehdottanut EU:n neuvottelupöydissä, että liikenteen päästöt ja kiinteistöjen lämmitys kokonaisuudessaan saataisiin päästökauppaan mukaan. Kiinteistöjen lämmitys on päästökauppaan jo tulossa, mutta liikenne ei ole. Saattaa olla, että liikenteen osalta kokeillaan aluksi kansallisia päästökauppajärjestelmiä.

Energiateollisuuden mielestä uuden EU-komission on syytä pitää päästökaupan kehittäminen mielessä, kun yhteiskunnan sähköistämistä koskevia uusia sääntöjä pohditaan. Ainakin ydinvoimalla tuotetun sähkön asemaa olisi punnittava uudemman kerran.

— Kaikki päästöttömät ja hiilineutraalit energiantuotantomuodot pitäisi saada tasavertaisina samalla viivalle. Päästöttömällä ydinvoimalaitoksella tuotettu sähkö on yhtä päästötöntä kuin muutkin päästöttömästi tuotetut sähköt, Energiateollisuus ry huomauttaa.

— Energiatehokkuutta koskevien poliittisten toimenpiteiden taas olisi tuettava ilmastotavoitteiden saavuttamista. Siksi EU:n energiatehokkuutta koskevaa sääntelyä olisi yksinkertaistettava.

Ympäristö on suuri kokonaisuus

Ilmastonmuutos, luontokato, kiertotalous ja ympäristön likaantuminen ovat toisistaan riippuvainen kokonaisuus — energian tuotanto ja energian käyttö kuuluvat myös kokonaisuuteen. Eri osa-alueiden luontovaikutusten arviointia varten tarvitaan yhdenmukaistettuja ja koko EU-tason kattavia kestävyysmittareita.

— Ympäristölupamenettelyjä pitäisi tehostaa ja eri asetuksissa hajallaan olevia lupakäytäntöjä pitäisi koota yhteen eurooppalaiseen direktiiviin tai aseteukseen, Energiateollisuus ry toteaa.

EU-vaalit 2024 -sarjassa aikaisemmin julkaistut jutut:

Puolustus ja turvallisuus ylitse muiden

#energia ja Eurooppa #energiapolitiikka