Työryhmä pohti keinoja merituulivoimarakentamisen vauhdittamiseksi

Sähköä mereltä, mutta miten?

21.08.2024, kello 16:01

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Suomi rynnii puhtaan energian suurtuottajaksi Euroopassa. Sitä ennen Suomen on kuitenkin moninkertaistettava sähköntuotantonsa. Merituulivoiman rakentaminen on yksi keino lisätä puhtaan sähkön määrää.

Ilman merellä tuotettua energiaa ei Euroopan unioni saavuta päästövähennys- ja ilmastoneutraalisuustavoitteita. EU:n merienergiastrategian mukaan unionin jäsenmaiden merituulivoimalaitosten pitäisi tuottaa sähköä peräti 300 000 megawatin teholla vuoteen 2050 mennessä.

Suomen osuudeksi potista on laskettu 12 000 megawattia merituulivoimalaitostehoa vuonna 2050, mutta tuhat megawattia merituulivoimatehoa pitäisi olla toiminnassa Suomen vesillä jo vuonna 2030. Vertailun vuoksi. Suomalaiset voimalaitokset kykenevät tällä hetkellä tuottamaan sähköä huippukulutuksen aikaan 12 800 megawatin teholla — näin kertoo Energiavirasto.

Jäsenmaille jyvitetyt TEN-E-asetuksen mukaiset merituulivoiman tavoitetehot eivät tosin ole sitovia. Toistaiseksi Petteri Orpon hallitus ei ole asettanut merituulivoimalle tavoitetta, mutta ensi vuonna valmistuva energia- ja ilmastostrategia selventää asiaa.

Hallitus ehti asettaa jo viime syksynä työryhmän pohtimaan keinoja, joilla merituulivoiman rakentamista voidaan vauhdittaa Suomessa. Nyt työryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Merituulivoiman edistämisen toimenpidesuunnitelma sisältää tukun ehdotuksia, joilla temppu tehdään.

Toimintaympäristöt vaihtelevat

Suomen rannikoilla on kahdenlaisia merialueita. Aluevedet sijaitsevat rantojen lähellä. Niiden takaa alkavat talousvyöhykkeiksi kutsutut merialueet. Aluevesiä ja talousvyöhykkeiden vesiä hallinnoidaan eri tavoilla — niille rakentamista ohjaavat myös erilaiset pelisäännöt.

Aluevesien vuokraamisesta ja käyttöoikeussopimusten kilpailuttamisesta vastaa Metsähallitus. Talousvyöhykkeillä sijaitsevat vedet taas ovat kansainvälisiä merialueita, joita Suomen valtio saa hyödyntää.

Talousvyöhykkeiden energiakäyttöä koskeva lainsäädäntötyö on Suomessa vielä kesken. Petteri Orpon hallitus antoi lakiesityksen merituulivoiman rakentamisesta talousvyöhykkeelle toukokuun lopussa. Lausuntokierroksen jälkeen laki päätyy eduskunnan käsittelyyn — todennäköisesti vielä tämän syksyn aikana. Uusi laki määrittelee periaatteet, jotka ohjaavat talousvyöhykkeille rakentamista.

Lakiluonnoksen perusteella Energiavirasto huolehtii merituulivoimarakentamisen kilpailuttamisesta talousvyöhykkeellä. Työ- ja elinkeinoministeriö sen sijaan vastaisi kilpailutettavien merituulivoima-alueiden valmistelusta. Viime kädessä kilpailutettavista alueista päättäisi kuitenkin valtioneuvosto.

Energiateollisuus on kiirehtinyt jo pitkään talousvyöhykkeen rakentamisen periaatteita ohjaavan lainsäädännön saamista Suomeen. Ruotsi on asiassa monta askelta Suomea edellä. Pelkona on, että kansainväliset tuulivoimayhtiöt suuntaavat investointinsa Ruotsiin Suomen sijasta.

Tällä hetkellä Suomessa toimii vain yksi merituulivoimapuisto: Porin Tahkoluodon edustalle vuonna 2017 valmistunut puisto. Puisto sijaitsee aluevesillä.

Talousvyöhykkeille rakentamista varten ei ole myönnetty vielä yhtään lupaa. Ensimmäisten talousvyöhykkeillä sähköä tuottavien merituulivoimalaisten arvioidaan valmistuvan vasta 2030-luvulla.

Suomeen on kuitenkin suunnitteilla ”kymmenittäin merituulivoimahankkeita, jotka ovat hankekehityksen alkuvaiheessa”, kuten työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä toteaa.

Erilainen verokohtelu

Merituulivoimalaitoksen rakentaminen on paljon kalliimpaa kuin maatuulivoimalaitoksen. Tällä on merkitystä, kun merituulivoimalaitoksen kiinteistöveroa lasketaan. Kiinteistövero perustuu laitoksen jälleenhankinta-arvoon. Se johdetaan laitoksen rakentamisen kustannuksista. Tällä hetkellä jälleenhankinta-arvo on 75 prosenttia rakennelman rakentamiskustannuksista.

Merituulivoimalaitoksen omistaja maksaa kiinteistöveroa laitoksen tuottamaa megawattituntia kohti selvästi enemmän kuin maatuulivoimalaitoksen omistaja.

Merituulivoimalaitosten kiinteistöveron määrittämiseen on kuitenkin tekeillä muutos. Verotuksen periaatteista päättävän valtiovarainministeriön tavoitteena on ”merituulivoimalaitosten neutraali kiinteistöverotus maatuulivoimalaitosten kanssa”. Muutos on tarkoitus toteuttaa yhdessä kiinteistöveroa koskevan uudistustyön kanssa. Näillä näkymin uudet periaatteet olisivat käytössä vuoden 2026 alussa — ainakin aluevesille rakennettujen merituulivoimalaitosten osalta.

Todennäköisesti myös talousvyöhykkeelle rakennetut laitokset ovat tulevaisuudessa kiinteistöverotuksen piirissä. Samalla ehkä päätetään siitä, millä periaatteilla Suomen valtio ylipäätään verottaa talousvyöhykkeellä tapahtuvaa taloudellista toimintaa.

Merituulivoima suoraan kantaverkkoon

Merituulivoimalaitokset kytketään lähes aina kiinni suoraan kantaverkkoon. Syynä on merituulipuistojen suuret tehot. Kantaverkkoyhtiö Fingrid vastaa verkon vahvistamisesta liittymispisteestä eteenpäin, mutta merituulivoimalaitoksen omistaja vastaa liittymisjohdon rakentamisesta voimalaitoksen ja liittymispisteen välillä.

Liittymissopimus määrittelee osapuolten väliset oikeudet, vastuut, velvoitteet ja omistuksien rajat. Kantaverkkoyhtiö ei tee liittymissopimuksia ennen kuin merituulivoimahankkeella on lainvoimaiset luvat ja liittymisjohdon lunastuslupahakemus on toimitettu työ- ja elinkeinoministeriölle.

Onko kantaverkko uuden merituulivoimalaitoksen liittymispisteen lähellä sellaisessa kunnossa, että laitos voidaan liittää verkkoon heti, kun laitos on valmis suoltamaan sähköä — epävarmuudet kantaverkkoliittymien toimitusajoista, saatavuudesta ja liittymän sijainnista ovat tuulivoimarakentajan riskejä.

Merituulivoimalaitoksia koskevia alustavia liityntäkyselyitä on tällä hetkellä kasassa 90 000 megawatin edestä. Siksi Fingrid selvittelee sitä, voidaanko tällainen määrä uusia merituulivoimalaitoksia liittää kantaverkkoon. Tosin selvitystyö koskee vasta 2030-lukua. Seuraavat kymmenen vuotta kattava kantaverkon kehittämissuunnitelma ei sisällä tämäntapaisia kantaverkon vahvistusinvestointeja.

Merituulivoiman edistämisen toimenpidesuunnitelmaa laatineessa työryhmässä olivat jäseninä työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenneministeriö, puolustusministeriö, ulkoministeriö, valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö. Lisäksi mukana oli pysyvinä asiantuntijoina edustajat Energiateollisuus ry:stä, Fingrid Oyj:stä, Metsähallituksesta, Suomen Kuntaliitto ry:stä, Suomen tuulivoimayhdistys ry:stä sekä Pohjois-Pohjanmaan liitosta.

Julkaisun voi ladata koneelleen täältä.

#tuulivoima