Talven jälkeen ehkä helpotusta

Miten Suomi selviää talvesta?

25.11.2022, kello 16:04

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Suomalainen energiajärjestelmä toipui nopeasti energiakriisin aiheuttamista iskuista. Venäläiset energiatuotteet onnistuttiin korvaamaan, mutta energian hinta asettui korkealle. Kunhan talvesta selvitään, niin luvassa voi olla helpotusta.

Ennen kriisiä Suomessa käytetystä energiasta kolmannes oli peräisin Venäjältä. Nyt suurin osa venäläisestä energiasta on korvattu, kun hanat ja piuhat sulkeutuivat eivätkä venäläiset hakejunat enää kulje Suomeen. Uudet raaka-ainelähteet ovat kuitenkin aikaisempaa kalliimpia.

Venäläisten energiatuotteiden poistuminen eurooppalaisilta markkinoilta jätti tarjontaan pysyviä reikiä ja niukkuutta. Erityisesti maakaasusta elävä Keski-Eurooppa on saanut kokea tämän karvaasti. Suomen sähkönhankinnasta venäläisen sähkön tuonnin tyrehtyminen taas leikkasi kymmenen prosentin viipaleen. Lääke sähköntarjonnan lisäämiseksi olisi uusien voimalaitosten rakentaminen, mutta se tapahdu hetkessä.

— Energiakriisin syytkään eivät ole poistuneet, huomauttaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Energiakriisin taustalla vaikuttavat Venäjän hyökkäys Ukrainaan, hyökkäystä seurannut energiahintakriisi, kiihtyvä inflaatio ja taantuman uhka.

Vesivoima on Pohjolan vahvuus

Pohjoismaat on osa eurooppalaisia energiamarkkinoita. Siksi Keski-Euroopasta käynnistynyt energiahintakriisi on levinnyt myös Pohjolaan. Vaikka nyt energia on aikaisempaa selvästi kalliimpaa myös Suomessa, on energia vieläkin kalliimpaa Keski-Euroopassa.

Pohjoismaisen ja suomalaisen energiajärjestelmän monipuolisuus ja vähäinen riippuvuus maakaasusta auttavat kestämään iskuja. Asiat eivät kuitenkaan ole Pohjolassakaan enää niin kuin ennen. Epävarmuus on astunut tupaan ja onneakin tarvitaan. Moni asia on arvaamattoman säänhaltijan hyppysissä tulevan talven aikana.

Tällä hetkellä tilanne pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on kuitenkin rauhallisempi kuin syksyn ensimmäisinä kuukausina. Vettä kertyy norjalaisiin vesivoima-altaisiin hieman tavanomaista reippaammin. Vesivoima-altaisiin kerätyn veden avulla voidaan tuottaa sähköä talven tarpeisiin.

Rajajohdot rajoittavat

— Suomen osalta rajat ylittävien johtojen siirtokapasiteetti asettaa rajoituksia hyödyntää pohjoismaista sähköä, Leskelä huomauttaa.

— Pohjoismaisilla markkinoilla voi syntyä sellaisia tilanteita, jolloin sähköä olisi enemmän tarjolla kuin mitä Suomeen voidaan siirtää.

Pohjoismaisen sähkön saatavuuteen vaikuttaa myös naapurimaiden tilanne. Pahin tilanne olisi sellainen, että pitkät ja ankarat pakkasjaksot osuisivat Suomeen ja Ruotsiin samanaikaisesti. Silloin ruotsalaiset käyttävät tuottamaansa sähköä itse, eikä sitä ehkä riitä suomalaisille sellaisia määriä kuin täällä oltaisiin valmiita ostamaan.

Ruotsista voidaan siirtää sähköä Suomeen yhteensä 2400 megawatin teholla — kahta siirtoyhteyttä pitkin. Lisäksi Suomen ja Viron välinen merikaapeli voi välittää sähköä 1000 megawatin teholla.

Leskelä kertoo, että tilanne pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on rauhoittunut syksyn aikana. Keski-Euroopassa maakaasun hinta on laskenut kolmanneksella ja vesivarastojen täyttyminen rauhoittaa markkinoita Pohjolassa.

Samalla tieto siitä, että Keski-Euroopassa maakaasuvarastot on onnistuttu täyttämään suhteellisen hyvin ennen talven tuloa luo optimista henkeä. Suomessa taas Inkooseen hankittu nesteytettyä maakaasua varastoiva terminaalilaiva saadaan käyttöön aikataulun mukaisesti tämän vuoden lopulla. Se palvelee Suomen ja Viron maakaasutarpeita.

Epävarmuudet on hyvä tiedostaa

Suomessa talvesta selviytymiseen vaikuttaa kolme asiaa. Voidaanko kaikkia voimalaitoksia käyttää täydellä teholla, miten siirtoyhteydet pohjoismaista toimivat ja kuinka hyvin kysyntäjoustojen käyttö onnistuu. Suurin yksittäinen kysymysmerkki on Olkiluodon uuden ydinvoimalaitoksen mahdollinen käynnistyminen.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi, että vuoden kylmimpinä hetkinä Suomen tehontarve olisi 14 400 megawattia. Jos kaikki suomalaiset voimalaitokset ovat käyttökunnossa, tuottavat ne sähköä 12 900 megawatin teholla. Tähän on laskettu mukaan Olkiluoto kolmonen, jonka teho on 1600 megawattia. Rajajohtoja pitkin sähköä saadaan yhteensä 3400 megawatin teholla.

Paperilla asetelma näyttää melko hyvältä. Tästä huolimatta epävarmuuksiin on varauduttava. Entä jos osa voimalaitoksista vikaantuu tai jos rajajohtoihin ilmaantuu joku tekninen vika tai jos sähköä ei ole riittävästi saatavilla pohjoismaisilta markkinoilta.

Kysyntäjoustot — eli säästötoimet — näyttävät purreen hyvin. Lokakuussa sähköä kului kymmenen prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten lokakuussa. Kuukausitasolla säästötoimet vastaavat jo likimain sähköntuontia Venäjältä.

— Kun kaikki kansalaiset ja yritykset osallistuvat talkoisiin, saadaan aikaiseksi merkittäviä säästöjä. Sähkönkäytön vähentäminen ja etenkin käytön ohjaaminen huippukulutuksen tunneilta hiljaisempiin ajankohtiin painaa myös sähkön markkinahintaa alaspäin, Leskelä muistuttaa.

Sähkökatkot mahdollisia

Jos tehopula uhkaa sähköjärjestelmää, on sähkönkäyttöä hillittävä kiertävillä sähkökatkoilla. Katkojen käytöstä päättää kantaverkkoyhtiö Fingrid, mutta käytännön toimista vastaavat alueelliset sähköverkkoyhtiöt.

Järjestelmä toimii siten, että kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoittaa paikallisille sähköverkkoyhtiöille kuinka paljon tehoa olisi kytkettävä irti ja miltä kellonlyömältä tehonpudotus olisi aloitettava. Paikalliset sähköverkkoyhtiöt toteuttavat irtikytkennät kiertävinä katkoina omissa verkoissaan. Tätä tehdään niin kauan, kunnes kantaverkkoyhtiö ilmoittaa sähköpulan päättyneeksi. Katkojen kierrättämisellä pyritään siihen, että kenelläkään sähköt eivät olisi poikki kohtuuttoman pitkiä aikoja.

Yksittäisen katkon pituudeksi on kaavailtu kaksi tuntia. Katkoja saatetaan toteuttaa samalla alueella useamman kerran, mutta kahden sähkökatkon väliin jätetään aina useampi tunti aikaa. Joissain tapauksissa sähköpula voi syntyä hyvin nopeasti — esimerkiksi vikaantumisen seurauksena, jolloin katkoista ei ehditä ilmoittaa etukäteen.

Leskelän mukaan kiertävien sähkökatkojen todennäköisyyttä tulevan talven aikana on vaikea ennustaa.

— Kiertävät sähkökatkot eivät ole todennäköisiä, mutta ne ovat mahdollisia — tai niiden todennäköisyys on normaalia suurempi, Leskelä muotoilee.

Vesivoimaa käytetään poikkeavasti

Suomalaisessa energiajärjestelmässä vesivoimalaitoksilla on erityinen asema. Ne ovat ylivertaisia säätäjiä. Vesivoimalaitosten avulla voidaan nopeasti lisätä tai vähentää sähkön määrää verkossa. Sähköjärjestelmän säätämisen tarve korostuu, kun tuulivoimalaitosten määrä kasvaa. Vesivoimalaitoksilla paikkaillaan erityisesti tuulivoimalaitosten jättämiä reikiä.

Vesisähkön runsauteen talvikuukausien aikana vaikuttaa se, kuinka paljon vettä on onnistuttu varastoimaan etukäteen varastoaltaisiin. Suomessa vettä ei voida varastoida yhtä suuria määriä kuin Norjassa.

Suomalaisten vesivoimalaisten varastot sijaitsevat järvissä ja tekoaltaissa, joista vettä juoksutetaan turpiinien läpi sähköksi lupaehtojen sallimissa rajoissa. Säännöstelyn avulla pidetään huoli siitä, että vedenpinnan korkeusvaihtelut pysyvät kurissa.

— Säännöstelyehdot eri vesistöalueilla poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan, toteaa Energiateollisuus ry:n vesivoima-asiantuntija Marja Rankila.

Yleisesti ottaen suomalaisissa vesistöissä on tällä hetkellä vesiä hitusen normaalia enemmän. Vesistökohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Esimerkiksi Päijänteellä ja Saimaassa vedenpinta on normaalia alemmalla tasolla.

Rankila huomauttaa, että tulevan talven aikana vesivoimalaitoksia todennäköisesti käytetään tavanomaisesta poikkeavilla tavoilla. Yhä useammin ja yhä herkemmin niiden tuottaman sähkön avulla reagoidaan sähköverkossa tapahtuviin muutoksiin.

Tavanomaisesta poikkeavat käyttötavat tarkoittavat sitä, että vesivarastojen käyttöä säännöstellään normaalista poikkeavilla tavoilla. Erilainen säännöstely ja juoksutukset vaikuttavat mm. vesistöjen jäätilanteeseen. Jääpeitteestä voi muodostua tavanomaista ohuempi ja joissakin tapauksissa vettä voi aika ajoin nousta jään pinnalle. Toiminta tapahtuu kuitenkin säännöstelyehtojen rajoissa.

— Käyttötapojen muutokset vaikuttavat kuitenkin vesistöjen virkistyskäyttöön, Rankila toteaa.

Vesivoimalaitoksilla tuotetaan vuosittain noin 20 prosenttia suomalaisesta sähköstä ja puolet uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä.

Kaukolämmön tarve ohjaa

Talvella ulkolämpötila vaikuttaa eniten sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten käyttöön. Laitosten tuottamaa kaukolämpöä tarvitaan ennen kaikkea kiinteistöjen ja kotien lämmittämiseen. Samalla tavalla toimivat pelkkää kaukolämpöä tuottavat lämpökeskukset.

Energiakriisi ja energiaraaka-aineiden tuonnin katkeaminen Venäjältä rokottivat myös lämpöä tuottavien laitosten polttoaineen hankintaa. Halpaa puuhaketta tuotiin Venäjältä ja tuontiraaka-aineen korvaaminen kotimaisilla polttoaineilla tai läntisellä tuonnilla nostavat hintaa. Joillakin alueilla laitoksissa käytettiin myös venäläistä maakaasua.

— Yhteistuotantolaitoksissa kaukolämpö on talvikuukausien aikana ykköstuote ja sähkö on sivutuote, toteaa Energiateollisuus ry:n asiantuntija Karoliina Muukkonen.

Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten käyttäminen ei ole pelkästään sääriippuvaista toimintaa. Esimerkiksi teollisuuden omistamat yhteistuotantolaitokset tuottavat höyryä ja lämpöä mm. selluloosateollisuuden tarpeisiin siitä huolimatta, onko ulkona pakkasta vai ei. Tällaisten yhteistuotantolaitosten sähkösaalista voidaan käyttää myös sähköjärjestelmän säätämiseen.

— Myös kaukolämpöä tuottavia yhteistuotantolaitoksia voidaan käyttää säätämiseen silloin, kun kaukolämmön tarve on vähäistä. Sähköä saadaan silloin enemmän, kun kaukolämmön tuotantoa vähennetään. Kaikki yhteistuotantolaitokset eivät kuitenkaan taivu tämäntapaiseen tuotantoon, Muukkonen toteaa.

Biopolttoaineiden osuus kasvussa

Biopolttoaineiden käyttö yhteistuotannossa ja lämpökeskuksissa loikkasi rajuun kasvuun sen jälkeen, kun venäläisen metsähakkeen tuonti katkesi. Polttolaitokset eivät ole kuitenkaan riippuvaisia vain yhdestä polttoaineesta.

— Biopolttoaineita voidaan korvata turpeella ja joskus myös kivihiilellä, Muukkonen kertoo.

Biopolttoainemarkkinat ovat ehtineet eurooppalaistua ja jopa kansainvälistyä. Aika ajoin markkinoilla on niukkuutta polttoaineista ja kilpailu on kiristynyt.

Jo ennen energiakriisiä energiaturpeen käyttö kääntyi Suomessa jyrkkään laskuun. Päästöoikeuksien kallistuminen ja ilmastopolitiikan toteuttaminen tekivät turpeesta erittäin kalliin polttoaineen. Nyt turpeen käyttöä elvytetään. Tosin viime keväänä turvetta oli varastoissa melko vähän ja viime kesänä uutta energiaturvetta tuotettiin niukasti.

— Näillä näkymin turvevarastot riittävät talven ylitse, mutta viimeistään kevääseen mennessä varastot ovat tyhjinä, Muukkonen huomauttaa.

#energiamarkkinat