Teollisuuden sähkönkäyttö supistuu

Milloin teollisuuden sähköistyminen alkaa?

11.02.2025, kello 13:45

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Suomalainen teollisuus käyttää yhä vähemmän sähköä. Ilmiö istuu huonosti arvioihin, joiden mukaan teollisuus korvaisi fossiilitalouden prosessit puhtaalla sähköllä.

Suomen ennustetaan sähköistyvän vauhdikkaasti. Sähkönkäyttö saattaa jopa kaksinkertaistua alle kymmenessä vuodessa. Tämä ei kuitenkaan näy viime vuoden sähkönkäyttötilastossa. Vaikka sähkön kokonaiskäyttö kasvoi viime vuonna 2,7 terawattitunnilla vuoteen 2023 verrattuna, ei todellista kasvua ole tapahtunut vuoden 2007 jälkeen.

Viime vuonna Suomi käytti sähköä 83 terawattituntia. Tämä on kolme prosenttia enemmän kuin vuonna 2023. Sähkönkäytön kasvun huippuvuodet ovat kuitenkin jo takana. Sähkönkäyttö kasvoi Suomessa selvästi joka vuosi 1980-luvulta lähtien. Tilastografiikoissa kasvukäyrän kulmakerroin säilyi vuodesta toiseen lähes samana.

Kasvu pysähtyi vuosina 2006 ja 2007. Kummankin vuoden aikana sähköä käytettiin hieman yli 90 terawattituntia. Tästä eteenpäin sähkönkäyttö on laskenut tasaisesti. Pohja saavutettiin vuonna 2023, jolloin Suomi käytti sähköä vuoden aikana 80 terawattituntia.

Pohjalta on vain yksi suunta: ylöspäin. Viime vuonna toteutunut kolmen prosentin kasvu ei äkkiseltään kuulosta hääppöiseltä, mutta oli hyvinkin tavanomainen keskimääräinen kasvuprosentti ennen vuotta 2006.

Teollisuuden sähkönkäyttö vajoaa

Miksi sähkönkäyttö vähenee Suomessa yhteiskunnan sähköistymishypetyksestä huolimatta? Sähkönkäytön tehostuminen voi selittää vähenemän osittain, mutta fossiilisten polttoaineiden korvaaminen sähköllä pitäisi vetää sähkönkäytön väkisin kasvuun.

Osittainen vastaus löytyy sähkötilastoista. Teollisuuden sähkönkäyttö miltei romahti vuoden 2007 jälkeen, jolloin sähköä kului teollisuudessa vielä 47,7 terawattituntia. Vuonna 2009 teollisuuden osuus sähkökakusta oli enää 37,5 terawattituntia — reilut 21 prosenttia vähemmän kuin sähkönkäytön huippuvuonna 2007.

Vuonna 2010 teollisuuden sähkönkäyttö kipusi vaivalloisesti 41 terawattituntiin, jonka jälkeen se kääntyi pitkään ja loivaan laskuun. Pohja saavutettiin vuonna 2023, jolloin teollisuuden prosesseissa sähköä kului 34,1 terawattituntia.

Viime vuonna teollisuus käytti sähköä lähes yhtä paljon kuin vuotta aikaisemmin: 34,2 terawattituntia.

Suhdanteet — eli teollisuustuotteiden kysyntä — vaikuttavat suoraan teollisuuden sähkönkäyttöön. Jos teollisuustuotteita ei osteta tai jos vienti ei vedä, ei tarvita sähköäkään.

Teollisuuden sähköistyminen on toinen juttu, mutta vain osittain. Fossiilitaloudesta irtautuminen edellyttää investointeja ja investointikykyä. Investoinnit on helpompi toteuttaa, kun yrityksillä menee hyvin — kun yritysten tuotteille on kysyntää.

Asuminen ei riipu suhdanteista

Vaikka teollisuuden sähkönkäyttö vähenee, kuluu sähköä samaan aikaan asumisen ja palveluiden parissa tasaiseen tahtiin. Myös maatalouden sähkönkäyttö ja rakentamisessa käytetty sähkö kuuluvat tilastoissa tähän ryhmään. Sektoreiden yhteenlaskettu sähkönkäyttö on ollut loivassa kasvussa koko 2000-luvun.

Viime vuonna asuminen ja palvelut ynnä muut ryhmään kuuluvat sektorit käyttivät sähköä 48,5 terawattituntia. 2000-luvun alussa sitä kului noin 32 terawattituntia.

Vuoteen 2008 asti teollisuus käytti sähköä selvästi enemmän kuin asuminen ja palvelut. Vuosi 2009 oli todellinen muutosten vuosi, jonka jälkeen roolit vaihtuivat päälaelleen ja pysyvästi. 2020-luvun aikana erot ovat kasvaneet entisestään: teollisuuden sähkönkäyttö on laskenut, mutta asumisen ja palveluiden käyttö on kasvanut.

Asumisen, palveluiden ja maatalouden sähkönkäyttö ei ole samalla tavalla suhdanneherkkää kuin teollisuudessa. Asumisessa lämmityksen rooli korostuu. Suomessa on yhä yli 500 000 sähkölämmitteistä omakotitaloa. Vaikka maalämmitys ja ilmalämpöpumput ovat syrjäyttäneet perinteisiä sähkölämmitysjärjestelmiä, eivät lämpöpumput toimi ilman sähköä.

Kiinteistöjen lämmitystarpeisiin vaikuttaa eniten ulkolämpötila. Talvella pakkaset ja kesällä helteet, jotka lisäävät sähkönkäyttöä, kun jäähdytysjärjestelmät yleistyvät.

Kotitalouksien sähkönkäyttöön suhdanteet vaikuttavat kuitenkin päinvastaisella tavalla kuin teollisuudessa. Jos perhe kohtaa työttömyyttä, vietetään aikaa yhä enemmän kotona. Tämä lisää kodin sähkönkäyttöä.

Sähkötilastoissa rakentamisen sähkönkäyttö sisältyy palveluliiketoiminnan sähkönkäyttöön. Se on suhdanneherkkä toimiala, mutta rakentamisen sähkönkäytön osuus asumisen, palveluiden ja maatalouden sähkönkäytön kokonaisuudessa on vaatimaton.

Metsäteollisuus suurin käyttäjä

Teollisuuden osuus viime vuoden kokonaissähkönkäytöstä (83 TWh) oli 41 prosenttia. Suurin sähköä käyttävä teollisuustoimiala oli metsäteollisuus 18 prosentin viipaleella. Metallienjalostus vei kakusta kymmenen prosenttia ja kemianteollisuus seitsemän prosenttia. Muun teollisuuden osuus oli kuusi prosenttia.

Hyvä vertailuvuosi on 2009, jonka jälkeen teollisuuden sähkönkäyttö alitti asumisen ja palveluiden sähkönkäytön. Silloin Suomi käytti sähköä 81 terawattituntia — vain kaksi terawattituntia vähemmän kuin viime vuonna. Teollisuuden osuus sähkökakusta oli 46 prosenttia.

Teollisuustoimialoista metsäteollisuus oli vuonna 2009 selvästi suurin sähkönkäyttäjä 25 prosentin viipaleella. Metallinjalostajat veivät sähkökakusta yhdeksän prosentin viipaleen, kemianteollisuus kahdeksan ja muu teollisuus neljän prosentin osuuden.

Sähkötase ei ole muuttunut kovin paljon 15 vuoden aikana, mikä helpottaa vertailua. Kun teollisuuskäytön prosenttiosuudet muutetaan terawattitunneiksi, käytti teollisuus sähköä 37,2 terawattituntia vuonna 2009 ja 34,2 terawattituntia vuonna 2024.

Metsäteollisuuden viipale sähkökakusta oli 20 terawattituntia vuonna 2009 ja 14,9 terawattituntia vuonna 2024. Metallinjalostajat ovat lisänneet jonkin verran sähkönkäyttöään viidentoista vuoden aikana 7,3 terawattitunnista 8,3 terawattituntiin.

Kemianteollisuus sen sijaan käyttää sähköä nykyisin vähemmän. Toimialan kulutus vuonna 2009 oli 6,5 terawattituntia, kun se oli viime vuonna 5,8 terawattituntia. Muu teollisuus on kasvattanut sähkönkäyttöään 3,2 terawattitunnista 4,9 terawattituntiin.

Metsäteollisuus oli sähkönkäytössä suurin pudottaja. Viidentoista vuoden aikana sen sähkönkäyttö on laskenut 25 prosenttia. Tosin viime vuonna metsäteollisuus lisäsi sähkönkäyttöään lähes kolmella prosentilla vuoteen 2023 verrattuna ainoana teollisuustoimialana.

Lisää sähkötilastotietoa löytyy täältä.

#sähkömarkkinat #sähkönkäyttö #tilastot