Luontoarvot, kansalaiset, talous ja ilmastotavoitteet — haastava yhtälö

Millä ehdoilla tuulivoimaa?

23.04.2025, kello 13:46

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Millä ehdoilla tuulivoimaa?

Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kirjattu ilmastolakiin. Haasteena on sovittaa yhteen ilmastotavoitteet, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, kansalaisten hyväksyntä ja uusien puhdasta energiaa tuottavien voimalaitosten rakentaminen.

Tuulivoimalaitosten määrä kaksinkertaistui vuosien 2020 ja 2024 välisenä aikana. Tämä näkyy ja kuuluu jo kansalaisten arjessa ja ympäristössä. Tuulivoimalaitokset ovat Suomessa hiilineutraalisuustavoitteen selvimmin näkyvät ilmentymät.

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tuore selvitys ”Kuinka tuulivoima sovitetaan yhteen metsien ja soiden käytön kanssa” huomauttaa, että tuulivoiman ilmastohyöty on koko laitosten elinkaaren ajan kiistaton. Mikään muu sähköntuotantomuoto ei tuota yhtä suurta hiilidioksidipäästöjen vähenemää etenkään silloin, kun laitosten tuottamalla sähköllä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Raportti laskee, että tuulivoiman päästövähennyshyöty tuotettua kilowattituntia kohti on keskimäärin 230–260 grammaa. Toisessa vaakakupissa on tuulivoiman rakentamisen ja käytön aiheuttamat päästöt: 5–7 grammaa tuotettua kilowattituntia kohti.

Ympäristövaikutuksia on

Kaikesta hyvästä huolimatta tuulivoimalla on myös ikäviä ympäristövaikutuksia. Itse laitosten rakentaminen ja uusien johtokatujen avaaminen metsään jättävät jälkensä luontoon. Suurin osa tuulivoimalaitoksista rakennetaan metsäisille alueille, jolloin puiden kaataminen aiheuttaa metsäkatoa. Vaikutukset ovat kuitenkin tapauskohtaisia.

Metsien nieluvaikutus heikkenee, kun puita kaadetaan. Metsäkatovaikutukset — ja rakentamisen kustannustehokkuus — ovat kuitenkin riippuvaisia siitä, kuinka kaukana kantaverkon liittymispiste on voimalaitostontista. Mitä pidempiä johtokatuja liittymisjohdoille on rakennettava, sitä enemmän metsää kaatuu.

Raportti muistuttaa, että Suomessa tuulivoiman vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ei vielä tunneta kovin hyvin. Kansainvälisten tutkimusten perusteella tiedetään kuitenkin se, että lajeja katoaa tai että lajeja siirtyy pois tuulivoima-alueilta. Kun kansainvälisessä tutkimuksessa syynättiin 160 tuulivoima-aluetta, oli kaksi kolmasosaa alueista kärsinyt lajimuutoksista.

Kurjet, pöllöt, porot ja kanalinnut voivat reagoida tuulivoimaan useiden kilometrien säteellä itse tuulivoima-alueesta. Raportin mukaan siirtymäetäisyydet vaihtelevat lajien kesken huomattavasti. Petolintujen ja lepakoiden lukumäärä voi supistua pelkästään törmäysten vaikutuksesta.

Metsät vaimentavat ääniä

Parhaimmillaan metsät muodostavat maisemakilven tuulivoimalaitosten ympärille. Tuulivoimalaitosten äänihaitat voivat vaimentua jopa kymmenellä desibelillä, jos laitosalueen ympärillä kasvaa metsää. Metsän rakenne vaikuttaa kuitenkin vaimennusefektiin. Lopputulos on riippuvainen siitä, kuinka tiuhasti metsä kasvaa ja kuinka paksuja puut ovat.

Luken selvitys toteaa, että eri-ikäisen ja tasaikäisen metsän yhdistelmä on tehokas maisemakilpi. Se luo metsäisyyden tuntua ja lieventää tuulivoimalaitosten haittavaikutuksia. Samalla metsät tarjoavat uuden kodin tuulivoima-alueelta pakeneville lajeille. Kyselytutkimuksen avulla testattu ”maisema-arvokauppa” näyttää kiinnostavan maanomistajia.

Haitat ja hyödyt riippuvat painotuksista

Mitä hyötyjä painotetaan?

Tuulivoiman haitat, hyödyt ja niiden yhteenlaskettu nettovaikutus ovat riippuvaisia painotuksista. Tällä hetkellä tuulivoimalaitosrakentaminen kohdistuu suurimmaksi osaksi metsäisiin ympäristöihin, joten tuulivoiman taloudelliset vaikutukset kohdistuvat lähinnä metsätalouteen. Samalla tuulivoimarakentaminen kilpailee yhä monitavoitteisemmaksi muuttuvasta maankäytöstä.

Jos tuulivoimarakentamisella halutaan painottaa vain ilmastovaikutuksia, on tuulivoima ylivoimainen, huomauttaa Luke raportti. Jos taas painotuksien kärki kohdistuu luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen, saavutetaan soiden ennallistamisella tai peitteisten metsien lisäämisellä tuulivoimarakentamista parempi lopputulos.

Jos taloudelliset seikat ovat painotuksessa tärkeimpiä, pärjää tuulivoima hyvin — metsävaikutuksista huolimatta. Raportti huomauttaa, että maankäytön osalta ennallistamistoimien taloudellisia vaikutuksia ei vielä tunneta riittävän hyvin. Biodiversiteettikauppa tai hiilikauppa saattavat olla keinoja muuttaa luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen taloudelliseksi toiminnaksi. Niihin liittyvät ajatukset ovat kuitenkin vielä alkutekijöissään.

— Koska kaikkia hyötyjä ei voida maksimoida yhtä aikaa, joudutaan pohtimaan, mitä hyötyjä missäkin tilanteessa painotetaan. Maanomistajat ovat tässä suhteessa avainasemassa, raportti huomauttaa.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja kansalaisten hyväksyntä — kaikki pitäisi saada samaan nippuun ja lisäksi kustannustehokkaasti. Raportin mukaan tämä on todellinen haaste.

— Tarvitsemme politiikkatoimia, jotka kannustavat maanomistajia hallitsemaan omistamaansa maata niin, että toiminta tuottaa päästövähennyksiä ja monimuotoisuushyötyjä hyväksyttävillä tavoilla.

Voisivatko tuulivoimayhtiöt kompensoida haittoja vapaaehtoisilla toimilla?

Mitä pitäisi tehdä?

Raportti sisältää joukon suosituksia, joiden avulla tuulivoiman hyväksyttävyyttä voidaan parantaa. Hyväksyttävyyden perustaksi ei vielä riitä se, että tuulivoiman ilmastohyödyt laitosten 30 vuoden elinkaaren aikana ovat kiistattomat. Tämän lisäksi tarvitaan paikallisten asukkaiden hyväksyntä.

Paikallisesti ihmisiin ja luontoon kohdistuvia tuulivoiman haitallisia vaikutuksia voidaan minimoida tai kompensoida lievennyshierarkian avulla. Tämä tarkoittaa sitä, että tuulivoimayhtiöt osallistuvat erilaisiin vapaaehtoisiin kompensaatio-ohjelmiin.

Tuulivoimalaitoksia ei ehkä kannata rakentaa ehdoin tahdoin sellaisten loma-asutusalueiden lähelle, joissa mielikuva luonnonrauhasta on vahva ja joissa luonnon monimuotoisuus on vakituista asuinympäristöä korkeammalla tasolla.

Raportti huomauttaa, että tuulivoimarakentamisen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa Suomesta. Jos kotimaista tietoa ei ole, niin luontovaikutusten arvioinnissa olisi oltava varovaisia.

Yleisellä tasolla kansalaiset ovat huolissaan ilmastomuutoksesta. Tämä selviää lukuisista asennekyselyistä. Kyselyjen perusteella ilmastopoliittisia toimia ei vastusteta, mutta tuulivoimasta saatavien hyötyjen ja sen aiheuttamien haittojen koetaan jakaantuvat epätasaisesti. Parannuskeinoiksi raportti nostaa maankäytön muutosmaksut, tulonjakomallit ja maisema-arvokaupan.

— Lisäksi paikalliset yhteisöt tulisi ottaa mukaan tuulivoimaa koskevaan suunnitteluun jo alkuvaiheessa, raportti toteaa.

Raportin suositusten mukaan maanomistajia pitäisi kannustaa ”hyväksyttävään ja kokonaiskestävään toimintaan kehittämällä taloudellisia ohjauskeinoja, joissa ilmastonmuutoksen hillintä ja monimuotoisuuden turvaaminen eivät ole keskenään ristiriidassa”.

Kuinka tuulivoima sovitetaan yhteen metsien ja soiden käytön kanssa? -raportti on ladattavissa kokonaisuudessaan täältä.

#luontokato #tuulivoima #ympäristö
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Marja-Liisa Halonen
Onkohan tutkimuksessa otettu huomioon kaikki se negatiivinen ilmastovaikutusmateriaalin, eili betoni ja teräs ynnä muovit, joiden valmistus ja kaivostoiminnan lusääntyminen tuottaa? Myöskin voimaloiden purku ja materiaalin kierrätys? Mihin ne toiminnan loputtua sijoitetaan? Eikö ne ole oleellisia, jos mitataan todellista ilmasyovaikutusta?