Teollisuuden sähkönkäyttö on kasvun mittari
Maaliskuu oli lämmin — mitä tapahtui sähkönkäytölle?
25.04.2025, kello 10:53
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto
Suomi käytti sähköä maaliskuussa 5,9 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten maaliskuussa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin 7773 gigawattituntia. Äkkiseltään teollisuuden sähkönkäyttö näyttää piristyneen. Tämä on kuitenkin harhaa.
Maaliskuussa oli tavallista lauhempaa — kuten oli myös vuosi sitten maaliskuussa. Lämmin sää näkyy välittömästi sähkötilastossa: lämmittämisen tarve vähenee, sähköä kuluu vähemmän. Suomessa on vajaat 600 000 sähkölämmitteistä kotia, joiden käyttämät sähkömäärät mukailevat ulkolämpötiloja.
Teollisuuden sähkönkäyttö ei ole riippuvaista ulkolämpötiloista, vaan suhdanteista. Jos vienti vetää ja teollisuustuotteille on kysyntää, palaa sähköä enemmän. Maaliskuussa teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi peräti 14 prosentilla viime vuoden maaliskuuhun verrattuna. Onko teollisuustoiminnassa tapahtunut käänne parempaan?
Ei ole. Tämä paljastuu, kun tilastoja syynätään tarkemmin. Viime vuoden maaliskuussa lakkoiltiin, jolloin sähköä käyttävissä tehtaissa oli hiljaista: sähköä kului vähemmän, kuukausi oli epänormaali. Siispä otamme vertailukohteeksi vuoden 2023 maaliskuun. Siihen verrattuna teollisuus käytti tämän vuoden maaliskuussa sähköä viisi prosenttia vähemmän.
Teollisuuden sähkönkäyttö oli maaliskuun aikana 2950 gigawattituntia. Teollisuus on viihtynyt kuukausi toisensa jälkeen 3000 gigawattitunnin tuntumassa jo vuosikaudet. Sähkötilastojen perusteella teollisuustoiminnassa ei ole tapahtunut kasvua aikoihin.
Nettipalvelusta löytyviä kuukausikohtaisia sähkötilastoja voi selata aina vuoden 2001 alkuun asti. Jos tämä ei tyydytä tilastojanoa, niin lisää dataa saa tilastonörteiltä, joiden numeeriset varastot ulottuvat aina 1930-luvulle asti — vanhimmat tosin ovat paperimuodossa.
Teollisuus ja muu käyttö — kaksi pääryhmää
Sähkönkäyttö jakaantuu tilastoissa kahteen pääryhmään: teollisuuteen ja muuhun kulutukseen. Muu kulutus on epämääräinen möhkäle, johon on köntätty kotitalouksien, palveluiden ja maatilojen sähkönkäyttö. Jokainen tilastofriikki himoitsee kuitenkin tarkempaa sortteerausta — toivottavasti sellainen toteutuu joskus. Grillatkaa tilastopäättäjiä! Lisää rahaa tilastojen tekijöille!
Maaliskuun aikana muu kulutus oli 4824 gigawattituntia. Teollisuuden osuus oli 2950 gigawattituntia. Aikaisemmin tapana oli puhua kakun jakaantumisesta kahtia teollisuuden ja muun kulutuksen kesken. Tämä ei enää päde, vaan muun kulutuksen osuus on ollut jo pitkään selvästi suurempi kuin teollisuuden.
Maaliskuun aikana muun kulutuksen osuus oli 1,5 prosenttia suurempi kuin viime vuoden maaliskuussa. Kummatkin kuukaudet olivat tavanomaista lauhempia. Tilastoja on selattava aina vuoteen 2018 asti ennen kuin maaliskuun tilastosta löytyy selvästi suurempia lukuja. Tuolloin muu kulutus oli 5016 gigawattituntia.
Vain kolme numeroa
Olin vuosia sitten tilastojuttuja kirjoittavien toimittajien kurssilla. Kurssia vetänyt pitkän linjan toimittaja totesi, että hyvässä tilastojutussa saa olla korkeintaan kolme numeroa.
Joka kuukausi, kun kirjoitan sähkötilastojuttua, muistan tämän ohjeen. Joka kuukausi koen myös ahdistusta ja epätoivoa siitä, että en kykene puristamaan viestiäni kolmeen numeroon. Päinvastoin. Juttuni vilisee numeroita — kaivan niitä jopa lisää vanhoista sähkötilastoista.
Sähköä käytettiin enemmän tai vähemmän, kourallinen, veitsenkärjellinen, teelusikallinen, kontillinen tai kottikärryllinen eivät oikein toimi, koska suurin osa lukijoistamme on insinöörejä, ekonomisteja ja nörttejä. Heidän mielestään tarkkuudessa on hohtoa — siksi käytän numeroissa jopa desimaaleja.
Kaikesta huolimatta — kerro, minkälainen tilastojuttu olisi mielestäsi hyviä.
Ennätykset innostavat
Tuulivoimalaitokset tuottivat sähköä 6986 megawatin teholla 18.3.2025 illalla 19—20 välisenä aikana. Tämä on tuulivoimatuotannon ennätys.
Maaliskuussa tuulisähköä syntyi 2286 gigawattituntia, mikä on 80,7 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten maaliskuussa. Viime kesänä rakennetut ja loppuvuodesta valmistuneet uudet tuulivoimalaitokset näkyvät jo sähköntuotantotilastoissa.
Kaikki muut tuotantomuodot aurinkosähköä lukuun ottamatta vähensivät selvästi tuotantoaan kuukauden aikana. Yleensä tuulisähkö syrjäyttää markkinoilta muita tuotantomuotoja edullisemman hinnan ja suuren volyymin vuoksi. Tämä voi olla yksi syy tapahtuneeseen.
Tuulivoiman jättämiä aukkoja paikkaillaan yleensä vesivoimalla. Maaliskuun aikana vesivoimalaitokset tuottivat sähköä 1046 gigawattituntia, mikä on 19,4 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten maaliskuussa. Ehkä paikkailun tarvetta ei tällä kertaa ollut, jos tuulivoimalaitokset suolsivat tavanomaista tasaisemmin sähköä verkkoon.
Ydinvoimasta osa vuosihuollossa
Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä 1961 gigawattituntia maaliskuun aikana. Tämä on 7,6 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Laitoksista Olkiluoto 3:n vuosihuolto alkoi maaliskuun alussa — samaan aikaan kuin viime vuoden maaliskuussa.
Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa tuotetun sähkön määrä väheni 8,9 prosenttia ja erillistuotannon 5,4 prosenttia. Kumpikaan tuotantomuoto ei pärjää enää kovin hyvin pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
Vienti hypähti — tuonti lerpahti
Sähköä tuotiin Suomeen maaliskuun aikana 1211 gigawattituntia. Tämä on 2,5 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten maaliskuussa. Suurin osa sähköstä (1182 GWh) tuotiin Ruotsista — loput liruteltiin Norjasta ja Virosta.
Viime vuoden maaliskuussa tuonti Ruotsista oli lähes samoissa lukemissa.
Kuukauden aikana sähköä vietiin Viroon 208 gigawattituntia. Viime vuoden maaliskuussa sitä vietiin 138 gigawattituntia. Vienti oli 16 prosenttia suurempi kuin viime vuoden maaliskuussa.
Nettotuonti — tuonnin ja viennin välinen erotus — oli maaliskuussa 6,1 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten maaliskuussa.
Lisää sähkötilastoja löytyy täältä.
#tilastot
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja