Tehosiko tapporaha?

Kivihiilen käyttö loppui etuajassa

04.04.2025, kello 10:36

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kivihiilen energiakäyttö loppuu Suomessa tämän kevään aikana. Helsingissä Salmisaaren voimalaitos lopetti hiilen käytön huhtikuun alussa. Toinen jäljellä oleva suuri kivihiililaitos on Vantaan Martinlaakso, jossa kivihiilen käyttö loppuu toukokuussa.

Suomi pyristeli eroon kivihiilen energiakäytöstä selvästi etuajassa. Vuonna 2019 hyväksytty kivihiilen kieltolaki asetti ehdottomaksi takarajaksi vuoden 2029.

Kivihiilen kieltolaki oli Juha Sipilän johtaman hallituksen energia- ja ilmastostrategian ensimmäinen konkreettinen toimenpide. Hallituksen energiapolitiikan tavoitteena oli luopua asteittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä matkalla kohti päästötöntä energiajärjestelmää.

Kivihiilen energiakäytön kieltäminen innosti kaikkia poliittisia ryhmiä. Sen kieltämisestä näytti muodostuvan jopa kilpajuoksu. Poliittisia irtopisteitä ja papukaijamerkkejä oli luvassa, kunhan vain keksi ehdottaa yhä tiukempaa aikataulua kivihiilestä luopumiselle.

Poliittista suhtautumista kivihiilen käyttöön kuvastaa vuoden 2019 maaliskuussa tehty eduskunnan päätös. Kivihiilen energiakäytön kieltävä laki hyväksyttiin äänin 170–14.

Päänsärkylääkkeisiin 90 miljoona euroa

Juha Sipilän hallituksen sisällä oli ilmeisesti näkemyseroja kieltolain määrävuodesta. Vuoden 2018 maaliskuussa konsulttiyhtiö Pöyry julkaisi työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta selvityksen vuoteen 2025 aikaistetun kiellon vaikutuksista.

Pöyryn laskelmien mukaan kaukolämmön hinta olisi noussut kieltolain aikaistamisen seurauksena pahimmillaan 20 prosenttia. Pöyryn selvityksellä saattoi olla vaikutuksensa siihen, että kieltolain takarajaksi asetettiin lopulta vuosi 2029.

Kivihiilen kieltolain haittavaikutuksia loiventamaan hallitus päätti käyttää 90 miljoonaa euroa. Tapporahan avulla erityisesti kaukolämpöä kivihiilellä tuottavien kaupunkien odotettiin aikaistavan kivihiilen kuoppaamista. Suunnitelman mukaan tukea maksettaisiin niille energiayhtiöille, jotka ovat valmiita luopumaan kivihiilestä jo vuonna 2025.

Tapporaha oli myös poliittisen kompromissin väline. Ilmeisesti juuri Juha Sipilän hallituksen asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen olisi halunnut asettaa takarajaksi vuoden 2025. Tiilikainen perusteli tapporahan käyttöä vuonna 2019 näin.

— Kannustepaketilla tuetaan kivihiiltä korvaavia investointeja. Tuki jakautuu puoliksi uusiutuvaa energiaa käyttävälle yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannolle (CHP) ja puoliksi muille hiiltä korvaaville teknologioille.

Hallitus halusi vahvistaa ennen kaikkea uusiutuvaa energiaa käyttävien sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten asemaa markkinoilla. Tosin yhteistuotantolaitosten jauhaman sähkön kilpailukyky sähkömarkkinoilla on yhä heikko ja kaukolämpöä tuottavat yhtiöt investoivat yhä enemmän pelkkää lämpöä tuottaviin laitoksiin.

Tapporahaa jäi käyttämättä

Energiateollisuus totesi aikoinaan, että 90 miljoonan euron tapporaha on riittämätön korvaamaan kivihiilen kieltolain aiheuttamia haittoja. Tästä huolimatta lain haittavaikutusten liudentamiseen tarkoitetusta rahasta suurin osa jäi käyttämättä.

Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi yhteensä 30,5 miljoonaa euroa investointitukia, joilla nopeutettiin kivihiilestä luopumista. Vuonna 2021 ministeriö päätti, että loput rahoista — 59,45 miljoonaa euroa — käytetään muiden energiahankkeiden tukemiseen. Niitä ovat mm. aurinkosähköön ja energiatehokkuuteen liittyvät hankkeet. Lisäksi käyttämättä jääneitä tukieuroja päätettiin ohjata hukkalämpö- ja lämpöpumppujärjestelmien kehittämiseen, biokaasutuotantoon ja pienimuotoiseen uusiutuvan energian tuotantoon.

Tapporahaa myönnettiin yhteensä seitsemälle kohteelle. Niistä neljä toteutti Fortum Heat & Power Espoossa. Muut tuensaajat olivat Turun Energiantuotanto Oy, Vaasan Sähkö Oy ja Vaasan Voima Oy.

Energiateollisuus vastusti ankarasti

Energiateollisuuden mielestä kivihiilen kieltolaki oli turha. Lakia ei tarvita, koska kivihiili kaikkoaa muutenkin markkinaehtoisesti ja EU:n päästökaupan ohjaamana markkinoilta.

Kun kivihiilen kieltolakia käsiteltiin vuonna 2018, eivät kaikki tuolloin vielä luottaneet EU:n päästökauppajärjestelmän kykyyn ohjata hiilidioksidipäästöjen vähenemistä. Päästöoikeuksia oli liikaa markkinoilla. Niiden hinta oli sen verran alhainen, että järjestelmä ei ohjannut riittävän tehokkaasti vähentämään päästöjä aiheuttavaa energian tuotantoa.

EU:n piirissä päästökaupan ongelmat oli havaittu. Päätöksiä päästökaupan tehostamisesta oli jo tehty ja ne oli tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2019 alussa.

Päästökaupan tehostaminen tarkoitti sitä, että päästökauppajärjestelmän kylkeen leivottiin markkinavakausmekanismi. Sen avulla päästöoikeuksien määrää voidaan lisätä tai vähentää markkinoilla tarvittaessa tiettyjen pelisääntöjen mukaisesti.

Päästöoikeuksien määrän lisääminen markkinoilla laskee päästöoikeuksien hintaa ja niiden vähentäminen nostaa hintaa. Päätös osoittautui oikeaksi. Tämän jälkeen päästökaupan ohjausvaikutus parani.

Kivihiilisähkö katoaa

Kivihiilellä tuotettiin energiaa 14 terawattituntia vuonna 2018. Tästä sähkön osuus oli 6,1 terawattituntia — loput olivat kaukolämpöä. Viime vuonna kivihiilienergiaa tuotetiin enää 3,2 terawattituntia: sähköä 1,2 TWh ja kaukolämpöä 2 TWh.

Vielä tämän vuoden tilastoissa kivihiilen energiakäyttö näkyy alkuvuoden osalta, mutta sen jälkeen se on historiaa. Tilastonörtit pääsevät virittelemään piirakkansa uuteen uskoon.

Jo vuonna 2018 kivihiilen energiakäyttö rajoittui muutamaan suureen kaupunkiin. Kivihiiltä kului tuolloin Helsingissä, Espoossa, Vaasassa ja Vantaalla — osin myös Turussa ja Pietarsaaressa.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut energiakriisi nostivat kivihiilen käyttöä hetkellisesti myös Suomessa. Kivihiilen käyttöpiikki jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi ja käyttö palautui takaisin lasku-uralle.

Monen asian summa

Mikä oli merkittävin tekijä, joka sai kivihiilen katoamaan suomalaisesta energiapaletista? Vastaus riippuu siitä, keneltä sitä kysyy.

Energiatoimialan mielestä sen aiheutti energiamurros ja alan yritysten halu päästä eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Puhdas siirtymä antaa energialiiketoiminnalle paljon paremmat mahdollisuudet — asiakkaat haluavat yhä useammin puhdasta energiaa ja puhtaaseen energiaan panostaminen tuottaa kansantaloudelle kasvua.

EU:n päästökaupan piristymiselläkin oli vaikutuksensa. Markkinavakausmekanismin leipominen kauppajärjestelmän kylkeen antoi mahdollisuuden puuttua päästöoikeuksien määrään markkinoilla. Tällä tavalla päästöoikeuksien hintatasoa voidaan pitää niin korkealla, että päästöjä aiheuttavat investoinnit korvautuvat puhtailla vaihtoehdoilla.

Yksittäisissä energiayhtiöissä harjoitettu poliittinen ohjaus — tai omistajaohjaus — vaikuttaa myös valintoihin ainakin alueellisesti.

Entä minkälaiseksi muodostui kivihiilen kieltolain ohjausvaikutus — se on vielä tutkimatta.

#energiamarkkinat #energiantuotanto