Blogit

Markkinat Omakynä Petra Pynnönen

Suomalaisen energiasektorin digiaika on Eurooppaa edellä

27.06.2024, kello 15:13

Sukelsin kuluneena keväänä Brysselin digikuplaan Energiateollisuus ry:n mahdollistamassa...

Markkinat Omakynä Hanna Höijer

Sukupolvien välisen yhteistyön merkitys kansainvälisessä ilmastopolitiikassa

12.06.2024, kello 13:36

Kello on 02.19 lauantaina 8.6.2024. Kirjoitan tätä hotellin sängyllä Saksan Bonnissa nukahtamisen...

Tuotanto Vieraskynä Justus Luokkanen

Kun jokin on valittava

10.06.2024, kello 12:09

Mistä lähteä avaamaan energia-asioita rouvalle, joka puhutteli minua lounastauolla? Hänen...

Kaikki tuulivoimarakentamiselle soveltuvat alueet eivät päädy tuotantoon

Kiinteistövero kannustaa kaavoittamaan

29.11.2023, kello 15:42

Teksti Petri Sallinen | Kuva Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Kiinteistövero kannustaa kaavoittamaan

Kainuun maakunnan keskivaiheilla sijaitseva Hyrynsalmen kunta on todellinen tuulivoimakunta. Alueella on runsaasti tuulivoimalaitosrakentamiselle soveltuvia alueita. Siksi kunta on laatinut tuulivoimayleiskaavan. Kaava osoittaa hyvät tuulivoima-alueet, mutta ottaa huomioon myös tuulivoimarakentamista rajoittavat tekijät.

— Tuulivoimayleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen, mutta se auttaa suunnittelussa ja voimalaisten sijoittelussa. Tällä tavalla varsinaisessa kaavoitusvaiheessa vältytään konflikteilta, toteaa Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Keränen.

— Vaikka kunnalla on kaavoitusmonopoli, ei se voi ajaa rakentamishankkeita, joille kunnanvaltuusto ei ole myötämielinen. Tarkemmat yleiskaavat laaditaan hankekohtaisesti.

Tällä hetkellä Hyrynsalmen alueelle rakennetut tuulivoimalaitokset tuottavat sähköä 200 megawatin teholla. Tuulipuistoalueita on kolme. Lumivaaran tuulivoima-alueella puistoja on kaksi, joilla yhteensä 17 tuulivoimalaitosta tuottaa sähköä. Illevaaran alueella sähköä jauhaa seitsemän myllyä ja Kivivaara-Peuravaaran alueelle voi rakentaa 20 myllyä, joista 11 tuottaa tällä hetkellä sähköä.

Toimivat puistot eivät puhuta

Keräsen mukaan jo toimivat tuulipuistot eivät ole Hyrynsalmella kritiikin kohteena. Tästä huolimatta uusien puistojen suunnittelu nostaa herkästi tunteet pintaan. Kaikkia tuuliolosuhteiltaan otollisia alueita ei voida kaavoittaa tuulivoimarakentamista varten — tuulivoimayleiskaavan potentiaali supistuu.

Hyrynsalmi on Suomen eteläisintä poronhoitoaluetta.

— Porotalous, matkailu ja virkistys on osattava liittää yhteen tuulivoimarakentamisen kanssa, Keränen muistuttaa.

Poronhoidon tarpeista määrää laki. Kunnan itäisten alueiden käyttöä sen sijaan rajoittaa naapurikunnassa sijaitseva puolustusvoimien harjoitusalue.

— Puolustusvoimat ei ota kantaa yleisluonteiseen kaavaan. Se sanoo mielipiteensä vasta sitten, kun tuulimyllyt on piirretty kartalle ja tuulivoimarakentamista suunnitellaan tosissaan.

Tuulivoimalaitosten suojaetäisyydet, melu ja välkehaitat on helppo ottaa huomioon suunnittelussa. Kaikkein hankalinta on käsitellä matkailuhaittoja ja maisemahaittoja.

— Hyrynsalmen kaltaisessa kunnassa, jossa on paljon korkeita vaaroja, ei tuulimyllyjä voi koskaan sijoittaa täysin katseilta piiloon — jostain ne näkyvät aina, Keränen toteaa.

Kuntalaisilla ja kuntapäättäjillä saattaa olla vahvat henkilökohtaiset mielipiteet tuulimyllyjen maisemahaitoista. Ovatko taivaanrannassa näkyvät tuulivoimalaitokset matkailulle todellinen visuaalinen haitta vai ei?

— Matkailu, biotalous ja tuulivoima ovat Hyrynsalmen kunnan vetovoimatekijöitä, joita edistetään kaavoituksella. Maisemassa näkyvien tuulivoimalaitosten vastineena kuntaan voi olla luvassa 50 miljoonan euron investoinnit, Keränen toteaa.

Aika usein tuulivoimalaitokset halutaan mahdollisimman kauaksi asutuksesta.

Valtion kirstunvartijoiden sormia syyhyttä

Suomessa käytössä oleva kiinteistövero on erikoisuus. Samanlaista järjestelmää ei ole käytössä muualla. Verokertymä jää kokonaan kuntien käyttöön.

Laki määrittelee kiinteistöveron tason. Kunnat voivat laissa määritellyn vaihteluvälin puitteissa päättää itse kiinteistöveroprosentin. Esimerkiksi voimalaitosten kiinteistövero saa olla korkeintaan 3,1 prosenttia kiinteistön verotusarvosta.

Viime vuonna kiinteistöverot tuottivat kunnille yhteensä 2,2 miljardia euroa tuloja. Tästä voimalaitosten omistajien maksama osuus oli vajaat sata miljoonaa. Tuuli- ja aurinkovoimalaitosten maksamien kiinteistöverojen osuus oli yhteensä 35,9 miljoonaa euroa.

Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen pitää kiinteistöverojärjestelmää hyvänä. Kiinteistöverotuotto on sopiva porkkana, joka madaltaa kynnystä päästä rakentamaan tuulivoimalaitoksia kuntien alueille.

Suomen hallitus on kuitenkin asettanut työryhmän pohtimaan valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Huhujen mukaan valtion kirstunvartijoiden sormia syyhyttää päästä käsiksi kiinteistöverotuottoihin. Jos näin tapahtuu, voi tämä vaikuttaa kuntien haluihin kaavoittaa maita tuulivoimarakentamista varten.

 

 

Nyt kerätään kiinteistöverosatoa

Reilun 2000 asukkaan Hyrynsalmi on muuttotappiokunta. Väki vanhenee, mikä näkyy kunnan taloudessa. Varhaiskasvatuksen kustannukset vähenevät ja vanhuspalvelun kustannukset kasvavat. Alueen asukkaista puolet on eläkeläisiä.

Vapaa-ajan asuntoja Hyrynsalmelle rakennetaan runsaasti. Viimeisten 20 vuoden aikana vapaa-ajan asuntojen määrä on kaksinkertaistunut. Kehitys on lisännyt kaupallisten palveluiden tarjontaa.

Madonluvuista huolimatta Hyrynsalmen tuorein talousarvio on 700 000 euroa ylijäämäinen. Tämä on harvinaista kuntataloudessa.

— Tuulivoimarakentamien on ollut Hyrynsalmen painopisteenä jo kymmenen vuotta. Nyt korjaamme satoa kiinteistöverojen muodossa.

Hyrynsalmen kunnan vuotuiset verotulot ovat 5,1 miljoonaa euroa. Tästä kiinteistöverojen osuus on 1,2 miljoonaa euroa. Kiinteistöveroista noin miljoonan tuottaa tuulivoimalaitosten kiinteistövero.

Kiinteistövero on kokonaan kunnan käyttöön jäävä vero. Kunta voi päättää veron suuruudesta valtion asettamien reunaehtojen mukaisesti. Hyrynsalmella voimalaitosten kiinteistövero on 3,1 prosenttia.

Kiinteistöverotuotot auttavat etenkin pieniä muuttotappiokuntia selviämään velvoitteista. Kiinteistöverojen lisäksi tarjolla on muitakin hyötyjä.

— Tuulivoimalaitosten imussa kunnan alueelle on ilmaantunut tuulivoimayhtiöitä palvelevia yrityksiä. Jo yksi ”kippimiehiksi” kutsuttu yritys voi helposti tuottaa alueella miljoonan euron liikevaihdon, Keränen huomauttaa.

Vihreän siirtymän osaamiskeskus Kainuuseen

Ylä- ja Itä-Kainuuseen kaavaillaan vihreän siirtymän osaamiskeskusta, jossa myös Hyrynsalmen kunta olisi mukana. Toteutuessaan hankealueen pinta-ala olisi yli 16 000 neliökilometriä — yhtä suuri kuin Uudenmaan ja Päijät-Hämeen maakuntien pinta-alat yhteensä. Idässä alue rajoittuu 300 kilometrin matkalta valtakunnan rajaan.

Ylä- ja Itä-Kainuu ovat tärkeitä uusiutuvan energian alueita. Vuotuinen metsien kasvu alueilla on yhteensä 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Alueen vesivoimalaitokset tuottavat puhdasta sähköä noin sadan megawatin teholla.

Alueelle mahtuu 2600 megawattia tuulivoimalaitostehoa, jos laitokset sijoitetaan yhtä tiiviisti kuin Saksassa, eli megawatti kuutta neliökilometriä kohti. Tuulivoimalaitosinvestointien arvoksi lasketaan viisi miljardia euroa.

— Oikeudenmukaisen siirtymän kannalta on tärkeää, että alueen resurssit tunnistetaan ja saadaan hyödyntämään alueen asukkaita ja yrityksiä, Hyrynsalmen kunnanjohtaja Heimo Keränen toteaa.

— Puhdas siirtymä tarjoaa alueelle ainutlaatuisen mahdollisuuden. Tosin alueen kehittämisessä on otettava huomioon myös kansainvälisessä turvallisuusympäristössä tapahtuneet muutokset ja itärajan läheisyys.

 
#tuulivoima
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja