Vähemmät katkoja — nekin lyhyempiä

Kesyyntyvätkö myrskyt?

19.12.2024, kello 17:45

Teksti Petri Sallinen | Kuva Lehtikuva Oyj

Myrskyt katkoivat tämän syksyn aikana sähköt enimmillään runsaalta 80 000 sähkönkäyttäjältä. Tämä on paljon vähemmän kuin vuonna 2011 Tapani-myrskyn syleilyssä. Silloin yli puoli miljoonaa kansalaista oli ilman sähköä.

Syysmyrskyt eivät ole kesyyntyneet. Syksyn aikana Suomen yli jyränneet Ilona, Lyly ja Jari olivat poikkeuksellisen rajuja myrskyjä. Ilona ylitti Suomen lokakuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä. Ilonan jäljiltä sähköt olivat poikki noin 30 000 asiakkaalta. Myrskyn jälkeisenä aamuna sähköt saatiin kuitenkin palautettua yli 20 000 käyttäjälle.

Lyly oli ensimmäinen todellinen hirmumyrsky. Sellaista ei Suomessa ole aikaisemmin koettu. Marraskuun ensimmäisenä päivänä keskituuli saavutti 33,5 metrin sekuntinopeuden läntisillä merialueilla. Myrsky jysähti Satakuntaan, jossa katkesi kaksi kantaverkon järeää voimajohtopylvästä. Myrskyn kainalossa tykkylumi teki tuhojaan. Lunta kerääntyi sähköjohdoille paksulti.

Myös Lyly jätti jälkensä. Noin 70 000 asiakasta oli vailla sähköjä. Katkoista suurin osa korjattiin seuraavana päivänä. Nykyisin pitkät sähkökatkot ovat harvinaisia.

Marraskuun lopulla iski Jari-myrsky. Silloin tuulennopeus ei ollut yhtä suuri kuin aikaisemmin syksyllä riehuneiden myrskyjen aikaan. Poikkeuksellinen tuulensuunta koillisesta ja myrskytuulen tasaisuus aiheuttivat kuitenkin tavanomaista enemmän katkoja: reilut 80 000.

Maantieteellisesti Jari osui Keski-Suomeen ja maan itäisiin osiin, joissa sähkönjakelussa käytetään enemmän ilmajohtoja kuin etelässä tai länsirannikon tiheästi asutuilla alueilla.

Investoinnit vaikuttavat

Syksyn myrskyt eivät siis ole kesyyntyneet, vaan sähköverkot kestävät myrskyjä aikaisempaa paremmin. Vuoden 2013 jälkeen sähköverkkoihin on investoitu lähes miljardi euroa joka vuosi — keskimäärin 700–800 miljoonaa euroa vuosittain. Siksi katkot ovat vähentyneet ja katkojen pituus on lyhentynyt.

— Tapani-myrskyn kaltaisia suurhäiriötilanteita ei enää voi syntyä. Niin paljon sähköverkkojen säävarmuuteen on panostettu viimeisten kymmenen vuoden aikana, toteaa Energiateollisuus ry:n sähköverkkoasiantuntija Ina Lehto.