Sähköä, uusiutuvia ja hukkalämpöjä
Kaukolämmitys puhdistuu vauhdilla
06.02.2025, kello 15:23
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat 19 prosenttia viime vuonna. Tällä menolla fossiilisten polttoaineiden arvioidaan katoavan lähes kokonaan kaukolämmön tuotannon paletista vuoteen 2030 mennessä.
Kaukolämpöä kului viime vuonna Suomessa 31,8 terawattituntia. Tämä on reilun terawattitunnin vähemmän kuin vuonna 2023. Kaukolämmön käyttö väheni, koska viime vuosi oli 0,9 astetta normaalia lämpimämpi.
Ylivoimaisesti merkittävin kaukolämmön menekkiin vaikuttava tekijä on ulkolämpötila. Talvella kaukolämpöä siis kuluu moninkertainen määrä kesään verrattuna — näin kertovat tuoreet kaukolämpötilastot.
Joillakin alueilla kaukolämpöyhtiöt ovat kohdanneet kilpailua. Suuria kerrostaloyhtiöitä on irtautunut kaukolämpöverkosta. Kaukolämmityksen sijasta taloyhtiöt ovat vallinneet kiinteistökohtaisen lämmitysjärjestelmän — esimerkiksi maalämmön.
Kiinteistöjen irtautuminen kaukolämpöverkosta voi jollain aikavälillä näkyä jopa kaukolämpötilastossa. Toistaiseksi tämä ei näy tai sitä ei voi erotella muusta tilastodatasta.
Tilastonörtit toteuttavat joskus mielenkiintoisia temppuja. Yksi sellainen on ”lämpötilakorjaus”. Kaukolämpötilastoon tehty lämpötilakorjaus ottaa huomioon vuosittaiset lämpötilaerot. Tämä parantaa kaukolämmön kulutuksen vertailtavuutta eri vuosien välillä.
Viime vuoden osalta lämpötilakorjattu kaukolämmön käyttö oli 33,5 terawattituntia — lähes sama kuin vuonna 2023. Reilun terawattitunnin ero absoluuttisesti mitatussa kaukolämmön käytössä siis sulaa, kun tilastodatalle tehdään lämpötilakorjaus.
Kerrostalojen lämmitysmuoto
Suomalaisista kiinteistöistä 45 prosenttia lämpenee kaukolämmöllä. Uusista kerrostaloista 80 prosenttia liitettiin kaukolämpöverkkoon viime vuoden aikana. Uusissa pientaloissa kaukolämmityksen osuus oli 11 prosenttia ja muissa rakennuksissa 42 prosenttia.
Kerrostaloissa kaukolämmityksen pahin kilpailija on lämpöpumput — käytännössä kiinteistökohtaiset maalämpöjärjestelmät. Huippuvuonna 2022 uusista kerrostaloista lämpöpumpun valitsi 26 prosenttia. Seuraavina vuosina lämpöpumppujen osuus uusissa kerrostaloissa kuitenkin supistui.
Rakentaminen on ollut Suomessa alamaissa jo useamman vuoden. Viime vuonna rakennusluvat kattoivat hieman alle 30 miljoonaa kuutiometriä. Vuonna 2021 luvat kattoivat 47 miljoonaa kuutiometriä ja vuonna 2007 lähes 60 miljoonaa kuutiometriä.
Jos kaikki rakennustyypit niputetaan yhteen, oli kaukolämmityksen osuus uudisrakennuksissa viime vuonna 42 prosenttia ja lämpöpumppujen 33 prosenttia. Huippuvuonna 2017 kaukolämmityksen osuus oli lähes 64 prosenttia kaikista uudisrakennuksista.
Kysyntähuippujen tasaaja
Kaukolämmön ja sähkön kysyntähuiput ajoittuvat samoihin hetkiin. Kun on kylmää, niin lämpöä tarvitaan sekä kaukolämmitetyissä että sähkölämmitetyissä kodeissa. Lämpöpumppuja käyttävät kodit tarvitsevat nekin sähköä pumppujen pyöritykseen.
Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset tasoittavat sähkön kulutushuippuja tehokkaasti. Kun yhteistuotantolaitoksessa syntyy kaukolämmön sivutuotteena sähköä, kasvaa sähkön tarjonta markkinoilla kulutushuippujen aikana. Kaukolämmitys siis tasaa sähkön kulutushuippuja ja tarjoaa sähkötehoa silloin, kun sähkönkäyttö on korkeimmillaan.
Jos kaukolämmitetyt kiinteistöt siirtyisivät sankoin joukoin käyttämään kiinteistökohtaisia sähköön perustuvia lämmitysratkaisuja, voi sähköstä tulla pulaa kovimmilla pakkasilla.
Sähköistyvä kaukolämmitys ojentaa auttavan kätensä myös silloin, kun sähköstä on ylitarjontaa markkinoilla. Silloin kaukolämpöä voidaan tuottaa sähkökattiloilla. Osa yhtiöistä varastoi halvalla sähköllä tuotettua lämpöä tulevaa käyttöä varten, osa korvaa sähkökattilalla tuotetulla lämmöllä polttamiseen perustuvaa lämpöä.
Suurin osa polttamalla
Kaukolämmöstä 81 prosenttia tuotettiin viime vuonna polttamalla. Energiapuu, teollisuuden puutähde, sekalainen biomassa, jäte, turve, maakaasu, kivihiili ja öljy ovat poltettavia energiaraaka-aineita. Polttotekniikan osuus ei muuttunut vuoteen 2023 verrattuna.
Biomassojen osuus kaikista kaukolämmön tuotannossa käytetyistä polttoaineista oli 48 prosenttia — 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2023. Energiapuun osuus oli 30 prosenttia (29,6 prosenttia vuonna 2023), teollisuuden puutähteiden 12 prosenttia (11,1 %) ja muiden biomassojen kuusi prosenttia (5,5 %). Biomassojen käyttö kasvoi hitusen.
Fossiilisten polttoaineiden osuus paletissa oli 22 prosenttia, kun vuotta aikaisemmin se oli vähän yli 24 prosenttia.
Prosenttiosuuksien muutokset kaikissa ryhmissä ovat pieniä. Muutokset voivat selittyä osittain ulkolämpötilojen eroista eri vuosien kesken, mitä taas vaikuttaa polttoaineiden käyttöön. Myös polttoainemarkkinoiden tapahtuvat vaikuttavat: paljonko mikäkin polttoaine maksaa ja mikä on polttoaineiden saatavuus.
Vähemmän likaavia polttoaineita
Päästöttömien energiamuotojen käyttö kaukolämmöntuotannossa kasvoi. Toissa vuonna niiden osuus oli 70 prosenttia — viime vuonna jo 73 prosenttia.
Päästöttömiä energiamuotoja ovat bioperäiset polttoaineet — energiapuu, teollisuuden puutähteet, biomassat ja sellaiset yhdyskuntajätteet, jotka sisältävät biomassoja. Päästöttömiä ovat myös hukkalämmöt, joita tilastoissa kuvaa lämmöntalteenotto. Lisäksi sähkökattiloissa syntyvä kaukolämpö on päästötöntä, jos käytetty sähkö ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä.
Sähkökattiloiden määrä on moninkertaistunut muutamassa vuodessa. Sähkön suuret hintavaihtelut kannustavat investoimaan yksinkertaiseen ja koeteltuun tekniikkaan. Nollahintaisen ja miinushintaisen sähkön tuntimäärä kasvoikin viime vuonna.
Viime vuoden aikana sähkökattiloilla tuotettiin kaukolämpöä 1538 gigawattituntia.
Sähkökattiloiden yhteenlaskettu teho on pian 2500 megawattia, kun vielä rakenteilla olevat kattilat valmistuvat ensi vuoden aikana.
Sähköistyvä kaukolämmöntuotanto korvaa ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttöä. Tämä vähentää kaukolämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä. Jos sähkökattilabuumi jatkuu, vähenee myös muiden polttamiseen perustuvien energiaraaka-aineiden käyttö.
Päästöjä selvästi vähemmän
Viime vuonna kaukolämmön tuottaminen aiheutti 2,5 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Tämä on 19 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vielä vuonna 2012 kaukolämmitys aiheutti 7,1 miljoonan tonnin päästöt.
Tuotettua kilowattituntia kohti hiilidioksidipäästöjä syntyi viime vuonna 72 grammaa. Tämä on 65 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2010. Kaukolämmön tuotannon ominaispäästöt olivat korkeimmillaan 1980-luvulla: lähes 300 grammaa kilowattitunnilta.
Hieman vähemmän biomassoja
Biomassojen käyttö kaukolämmön tuotannossa kääntyi viime vuonna loivaan laskuun. Biomassojen, pellettien, yhdyskuntajätteiden ja kierrätyspolttoaineiden käytön arvioidaan laskevan hieman nykyisestä vuoteen 2030 mennessä.
Biomassojen käyttö ehti kuitenkin viisikertaistua vajaan 15 vuoden aikana. Vuonna 2000 biomassoilla tuotettiin noin 4000 gigawattituntia kaukolämpöä ja vuonna 2021 jo 27 000 gigawattituntia.
Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt kääntyivät nopeaan laskuun ennen kaikkea biomassojen käytön kasvun seurauksena. Niillä korvattiin kivihiiltä, maakaasua ja turvetta. Vuoteen 2030 mennessä kivihiiltä ei käytetä enää lainkaan. Turpeen ja maakaasun osuuden arvioidaan kutistuvan lähelle nollaa. Niillä voi olla tämänkin jälkeen jonkinlaista alueellista merkitystä.
Metsäteollisuudessa syntyy aina jätettä ja roskaa, jotka voidaan polttaa energiaksi. Harvennushakkuut, metsissä tapahtuvat hoitotoimet ja itse hakkuut tuottavat myös jalostukseen kelpaamatonta puumateriaalia. Nämä kaikki voidaan hyödyntää kaukolämmön tuotannossa.
Biomassojen käyttö kaukolämmöntuotannossa ei lopu kokonaan, vaikka sähkökattilat ja hukkalämpöjen hyödyntäminen syrjäyttävät niitä.
Kaukolämpötilastot löytyvät kokonaisuudessaan täältä.
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja