Kuinka moni vihreä investointi toteutuu?

Energia-ala rynnii kärjessä

18.10.2024, kello 15:27

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Suomeen investoidaan lähes 280 miljardia euroa, jos kaikki vihreän siirtymän suunnitelmat toteutuvat. Vaikutukset verotuloihin, työllisyyteen ja alueelliseen hyvinvointiin ovat massiiviset. Teollisuuden aloista energiateollisuus on suurin investoija.

Investointeihin kaavailtu 279 miljardia on valtava rahasumma. Se on kolme kertaa enemmän kuin Suomen valtion vuosibudjetti. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on seurannut vuodesta 2021 suomalaisten yritysten vihreiden investointien kehittymistä. Investointisuunnitelmat ja niiden euromääräiset arvot on koottu EK:n ylläpitämään dataikkunaan.

Dataikkunaan ilmoitetuista suunnitelmista läheskään kaikki eivät toteudu. Myös hankkeiden odotusarvot arvot vaihtelevat. Esimerkiksi vetytalouden ympärillä on leijunut jo pitkään sankka hypetykset pilvi, mutta tästä huolimatta hankkeet ovat lähteneet nihkeästi liikkeelle.

Investointisuunnitelmista vain viitisen prosenttia on käynnistynyt. EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo huomauttaa, että jos edes viidennes ilmoitetuista hankkeista toteutuu, olisi niiden vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen merkittävä: kolme miljardia euroa.

Tuoreessa selvityksessä Gaia Group on tutkinut dataikkunaan ilmoitettujen investointisuunnitelmien vaikutuksia Suomen kansantalouteen.

Puolet energia-alan hankkeita

Tällä hetkellä dataikkunaan on ilmoitettu 641 hanketta. Niistä 216 liittyy tuulivoimarakentamiseen ja 105 bioenergian tuottamiseen. Vetyhankkeita on 48 kappaletta ja akkuhankkeita 15 kappaletta. Noin puolet hankkeista liittyy enemmän tai vähemmän energiaan.

Gaia on arvioinut hankkeiden odotusarvoja — siis niiden todennäköistä toteutumista. Kovimmat odotusarvot kohdistuvat uusien aurinko-, tuuli- ja ydinvoimalaitosten rakentamiseen. On todennäköistä, että ryppääseen investoidaan vähintään 28 miljardia euroa. Maksimissaan investoinnit voivat nousta jopa 213 miljardiin euroon. Todellisuus asettuu ehkä ääripäiden välimaastoon.

Selvitys muistuttaa, että vihreän siirtymän investoinnit ovat ”osa suurempaa arvoketjuihin liittyvää kokonaisuutta”. Arkikielellä tämä tarkoittaa sitä, että uusia voimalaitoksia ei kannata rakentaa, jos sähkölle ei ole kysyntää. Voimalaitosten ja sähköverkkojen rakentaminen ovat yhteydessä kansakunnan ja teollisuuden sähköistymiseen — toteutuuko sähköistyminen vai ei?

Minimissään voimalaitosinvestointien vaikutus bruttokansantuotteeseen olisi 25 miljardia euroa, mutta maksimissaan peräti 184 miljardia. Verotuloja kertyisi vähintään kuusi miljardia euroa nykyistä enemmän ja enintään 34 miljardia enemmän.

Toteutumiseen voidaan vaikuttaa

Energia-alan investointeihin vaikuttaa ajoitus. On osattava ennakoida ja sovittaa investoinnit muiden teollisuusalojen toimintaan — ja investointeihin. Jos ja kun merituulivoimalaitosten rakentaminen saa vauhtia, olisi sähköverkkojen rakentajien pysyttävä kyydissä mukana, jotta uudet voimalaitokset saadaan mahdollisimman nopeasti kytkettyä kantaverkkoon. On turhauttavaa ihailla valmiita merituulivoimalaitoksia, joita ei voida kytkeä kantaverkkoon.

Mistä saadaan työvoimaa toteuttamaan kaikki uudet investoinnit ja kuinka kauan viranomaiset käsittelevät rakentamiseen liittyviä lupia? Onko lainsäädäntö kunnossa ja millä tavalla kansainvälinen kilpailu vaikuttaa investointien toteutumiseen? Onko Suomessa tuulivoima-alan ja vetytalouden ammatillista koulutusta?

Suomi kilpailee investoinneista muiden Euroopan maiden kanssa. Tällä hetkellä Suomella on paljon vahvuustekijöitä: makeaa vettä, puhdasta sähköä ja biopohjaista hiilidioksidia puuenergiaa käyttävistä laitoksista.

Energiateollisuus ry:n asiantuntija Heikki Lindfors sanoo, että vetytalouden osalta Suomella on 15 vuoden etumatka muihin Euroopan maihin verrattuna.

Etumatkat kuroutuvat kuitenkin umpeen. Aurinkosähkön tuottaminen muualla Euroopassa halpenee huomattavasti 2040-luvulla.

— Tämä syö Suomen kilpailukykyä vetytalousmaana, koska koko Euroopan vetytalous perustuu puhtaaseen sähköön, Lindfors toteaa.

Lindfors huomauttaa, että teollisuuspolitiikka on kansallista, vaikka teollisuustoiminnan säätely tulee Euroopan unionista. Poliittista ohjausta siis tarvitaan yhä.

Hyväksyttävyys ansaittava

Gaian selvityksen mukaan aurinko-, tuuli ja ydinvoimainvestointien työllisyysvaikutukset olisivat minimissään 101 000 henkilötyövuotta ja maksimissaan 783 000 henkilötyövuotta.

Voimalaitosinvestointien yleiseen hyväksyttävyyteen — ja kuntien halukkuuteen kaavoittaa laitoksia alueilleen — vaikuttaa se, mitä kiinteistöveroille tapahtuu. Tällä hetkellä voimalaitosten tuottamat kiinteistöveroeurot jäävät kokonaan kuntien käyttöön. Kiinteistöverotuottoja on kuitenkin ehdotettu ohjattavaksi osittain pois voimalaitoskunnilta. Tämä heikentäisi voimalaitosrakentamisen paikallista hyväksyttävyyttä.

Energiateollisuuden arvion mukaan sähkönjakelun kapasiteetin pitäisi 2,6-kertaistua nykyisestä, mikäli kaikki vihreän siirtymän sähköntuotantohankkeet toteutuvat. Tällä hetkellä sähköverkkoihin investoidaan vajaa miljardia euroa vuodessa — tulevaisuudessa se ei enää riitä.

Eniten aurinkoa

EK:n dataikkunaan on kirjattu eniten aurinkovoimahankkeita — lähes 200 kappaletta. Euromäärältään ne eivät kuitenkaan yllä kärkeen. Aurinkovoimahankkeiden yhteenlaskettu arvo on tällä hetkellä viisi miljardia euroa, mutta vain noin puolessa hankkeista investointiarvo on ilmoitettu julkisesti. Dataikkuna ei tiedä toisen puoliskon arvoa.

Eniten rahaa käytetään uusien maatuulivoimalaitosten rakentamiseen — 103 miljardia euroa. Lähes yhtä paljon rahaa kuluu merituulivoimalaitosten rakentamiseen. Niitä Suomessa on vain muutama.

Vetyinvestoinnit edellyttävät reilun 15 miljardin panostusta, siirtoverkkojen rakentamiseen on ilmoitettu käytettävän vajaat 10 miljardia euroa ja akkuteknologiaan noin kahdeksan miljardia.

Muita energia-alan kohteita ovat biojalostamot (5,8 miljardia euroa), energiavarastot (3,3 mrd), lämpöpumput (3,0 mrd) ja ydinvoima (1 mrd).

Voimalaitoshankkeiden potentiaali on suuri. Tämä tarkoittaa sitä, että laitosten rakentamisen kansantaloudelliset vaikutukset ovat suuria. Todennäköisesti monet suunnitelluista hankkeista myös toteutuu.

Jos kaikki suunnitellut voimalaitokset rakennetaan, on rakentamisen verovaikutus parhaimmassa tapauksessa yhteensä 34,4 miljardia. Gaia arvioi, että minissään voimalaitosrakentamisen verovaikutukset olisivat 5,6 miljardia. BKT-vaikutukset vaihtelevat 25 miljardista 183 miljardiin euroon.

Verotuloista suurin osa on kiinteistöveroja. Minimissään voimalaitosten omistajat maksaisivat kiinteistöveroa uusista laitoksistaan 5,6 miljardia ja maksimissaan 22,5 miljardia.

Uusien yhteisöverotulojen haarukka on 0,3–1,9 miljardia euroa. Uusia ansioverotuloja voimalaitosten rakentaminen tuottaisi 1,3–10 miljardia euroa.

Voimalaitoshankkeiden kotimaisuusaste on selvityksen mukaan keskimäärin 60 prosenttia.

Biohankkeiden sekalainen joukko

Bioenergiahankkeita EK:n dataikkunassa on 105 kappaletta. Hankkeita on laidasta laitaan: suuria metsäteollisuuden biotuotetehtaita ja pieniä biokaasulaitoksia. Lähes 70 prosenttia hankkeista on biokaasuhankkeita. Lisäksi mukana on neljä nestemäisiin biopolttoaineisiin keskittyvää investointia.

Bioenergiainvestointien yhteenlaskettu arvo vaihtelee 6,3 miljardista 9,0 miljardiin euroon. Investointien BTK-vaikutukset ovat 24,6–34,7 miljardia euroa.

Verotuloja bioenergiahankkeista saa irti 2,8–4,0 miljardia euroa. Tässäkin tapauksessa kiinteistöverotuotot ovat selvästi suurimmat: 1,6–2,2 miljardia euroa.

Bioenergiahankkeiden kotimaisuusaste on 80 prosenttia. Biotuote- ja bioenergiaosaaminen on Suomessa jo nyt vahvaa. Tämä nostaa hankkeiden kotimaisuusastetta ja alueellisia vaikutuksia. Bioenergiahankkeiden työllisyysvaikutukset ovat melkein samaa luokkaa kuin voimalaitosrakentamisen.

Ei ihan heti

Dataikkuna jaottelee investointihankkeet elinkaaren mukaan viiteen vaiheeseen: esiselvitykseen, suunnitteluun, investointipäätökseen, käynnistykseen ja keskeytykseen. Hankkeista 70 prosenttia on edennyt suunnitteluun ja 19 prosenttia on esiselvityksessä. Vain viisi prosenttia on kaupallisessa käytössä — saman verran hankkeista on saanut investointipäätöksen.

Arvioiden mukaan 21 prosenttia hankkeista on kaupallisessa käytössä ennen vuotta 2029. Suurin osa otetaan käyttöön vasta 2030-luvulla tai hankkeille ei ole ilmoitettu valmistumisaikaa.

Selvityksen voi kokonaisuudessaan imuroida omalle koneelle täältä.

#energiamarkkinat #energiapolitiikka