Minkälaisia luontovaikutuksia puhdas sähkö aiheuttaa?

Aurinko ja tuuli jättävät jälkensä

12.02.2025, kello 15:23

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Tuulisähkö ja aurinkosähkö ovat keinoja heivata fossiilitalous ikkunasta ulos. Kaikki ihmisten rakentamat laitokset jättävät kuitenkin jälkensä luontoon — myös tuuli- ja aurinkovoimalaitokset. Mitkä ovat tuuli- ja aurinkoenergian luontovaikutukset? Tähän hakee vastauksia Suomen uusiutuvat ry:n ja One Planet Oy:n tuore selvitys.

Ilmastonmuutosta ja luontokatoa ei voi torjua erikseen, vaan ne on selätettävä yhdessä. Fossiilisten polttoaineiden ja biopolttoaineiden korvaaminen puhtaammilla ja vähemmän luontovaikutuksia aiheuttavilla energiamuodoilla on yksi keino ratkaista ongelma.

— Tuuli- ja aurinkovoiman avulla päästään eroon fossiilista polttoaineista. Vaikka puhdas sähkö on vaihtoehto, on rakentaminen toteutettava vastuullisesti. Rakentamiselle on saatava hyväksyttävyys, koska myös puhtaalla energialla on luontovaikutuksia, toteaa Suomen uusiutuvat ry:n edunvalvontajohtaja Matias Ollila.

Ollilan mielestä oleellista on tunnistaa tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutukset. Niitä ei vielä kaikilta osin tunneta kovin hyvin. Tuore selvitys auttaa tunnistamaan jotain.

— Se ei vielä riitä, että teemme mielestämme paljon hyviä asioita. On tiedettävä missä mennään, jotta löytäisimme parhaat keinot torjua rakentamisen luontovaikutuksia.

Luontokato on riskeistä pahin

Ihminen vie valtavasti tilaa. Arvioiden mukaan 75 prosenttia maapallon maapinta-alasta on muuttunut ihmisen tekemisien vuoksi. Merialueista enää kolme prosenttia on ihmisen vaikutuksen ulkopuolella.

— Luontokato on maailman talousfoorumin mielestä ihmiskunnan suurimpia riskejä, huomauttaa One Planet Oy:n johtava asiantuntija Amanda Pasanen.

Hän on yksi Suomen tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutukset -selvityksen tekijöistä.

Pasanen toteaa, että Suomessa luonto ei voi kovin hyvin. Luontotyypeistä puolet on uhanalaisia ja lajeista reilut kymmenen prosenttia.

— Luontovaikutusten mittaaminen on ehkä seuraava megatrendi, mutta luontovaikutusten mittaaminen on selvästi vaikeampaa kuin ilmastonmuutoksen mittaaminen. Luonto on aina paikallista, Pasanen huomauttaa.

Jatkaako energiankäyttö kasvuaan?

Maailma on entistä riippuvaisempi energiasta. Pelkästään Suomessa sähkönkäyttö voi kaksinkertaistua seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Vaikka energiankäyttö jatkaisi kasvuaan, voi se muuttaa muotoaan. Esimerkiksi Suomen arvioidaan sähköistyvän. Tämä tarkoittaa sitä, että puhtaasti tuotettu sähkö korvaa muita energiamuotoja lämmityksessä ja teollisuudessa — etenkin hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia fossiilisia polttoaineita.

Puhtaista sähköntuotantomuodoista etenkin tuulivoima jatkaa kasvuaan. Viime vuoden lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli jo 8358 megawattia. Samalla tuulisähkön tuotanto ohitti ensimmäistä kertaa vesivoimatuotannon.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin ennusteen mukaan tuulivoimalaitosteho nousee 18 000 megawattiin vuoteen 2030 mennessä. Jos näin tapahtuu, olisi tuulivoima Suomen suurin sähköntuotantomuoto.

Suomen uusiutuvat ry:n hankerekisterin mukaan Suomessa on suunnitteilla yli neljäsataa uutta tuulivoimalaitoshanketta. Niiden yhteenlaskettu teho on 142 000 megawattia. Osa on merituulivoimahankkeita ja osa ei välttämättä toteudu koskaan. Suuruusluokan hankesuunnitelmien kokonaisuus kuitenkin osoittaa.

Riittääkö maata kaikille?

Tuulivoimalaisten määrä siis moninkertaistuu. Oleellista ei ole se, onko niitä tulevaisuudessa viisi kertaa enemmän vai kymmenen kertaa enemmän. Niiden lukumäärä kasvaa joka tapauksessa. Ajurina on viime kädessä kysyntä: onko kaikelle uudelle tuulissähkölle ostajansa.

Jälkensä luontoon uusien voimalaitosten laumat joka tapauksessa jättävät. Pinta-alaan suhteutettuna Suomessa on silloinkin vain vähän tuulivoimalaitoksia, vaikka laitosten lukumäärä nelinkertaistuisi nykyisestä. Suomen tuulivoimalaitosten lukumäärä pinta-alaan suhteutettuna ei missään skenaariossa yllä samalle tasolle kuin Tanskassa tai Saksassa.

Maatuulivoimalaitoksista noin 80 prosenttia rakennetaan Suomessa metsiin. Jos kaikki suunnitteluasteella olevat maatuulivoimalaitokset rakennetaan, haukkaa tämä 0,07 prosenttia Suomen metsäpinta-alasta. Laskelma ei ota huomioon siirtoyhteyksien rakentamisessa kaadettavaa puustoa.

Petolinnut vaativat huomiota

Tuulivoimalaitosrakentamisen pahimmat luontovaikutukset liittyvät maankäyttöön ja luonnonvarojen käyttöön. Luonnonvarojen käytön vaikutuksista suurin osa jää kuitenkin Suomen rajojen ulkopuolelle. Ne liittyvät laitosten valmistamisessa käytettyjen materiaalien — metallien ja mineraalien — luontovaikutuksiin ja hiilijalanjälkeen. Tuulivoimalaitokset ovat tuontitavaraa, niitä ei valmisteta Suomessa.

Tuulivoimalaitosalueella kaadetaan puita, jos laitos rakennetaan metsäiselle alueelle. Hakkuissa voimalaitosalueelta katoaa puita pysyvästi — tuulivoimalaitosrakentaminen siis aiheuttaa metsäkatoa.

Huoltoteiden rakentaminen ja siirtolinjojen avaaminen tuulipuistoista kantaverkon liittymispisteille vaikuttavat myös metsäluontoon.

One Planetin selvityksen mukaan tuulivoimalaitosrakentamisen osuus Suomen metsäkadosta olisi ollut 3–4 prosenttia vuonna 2024, jos kaikki uudet tuulivoimalaitokset olisi rakennettu metsiin. Vuonna 2045 tuulivoimarakentamisen aiheuttama metsäkato olisi kymmenen prosenttia, jos tuulivoimarakentamisen optimistisimmat kasvuskenaariot toteutuisivat.

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset elinympäristöihin ja luontotyyppeihin sen sijaan ovat vähäisiä. Tuulivoimalaitoksia ei kuitenkaan kannata sijoittaa herkimpien lintulajien asuinalueiden tai muuttoreittien läheisyyteen. Selvityksen mukaan linnuista petolinnut saavat eniten siipeensä.

Maa-aineisten siirto ja tavarakuljetukset voimalaitosalueelle saattavat edistää vieraslajien leviämistä. Itse rakentaminen taas aiheuttaa melua — samoin voimalaitosalueelle kohdistuva liikenne.

Aurinkovoimalaitos on pinta-alasyöppö

Vuoden 2024 lopussa teollisen kokoluokan aurinkovoimalaitokset tuottivat Suomessa sähköä 120 megawatin teholla. Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi, että aurinkovoimalaisten yhteenlaskettu teho on 9000 megawattia vuonna 2030. Aurinkovoimalaitosteho olisi siis yli 70 kertaa suurempi kuin nyt.

Aurinkovoimalaitos varaa suuria maa-alueita. Teollisen kokoluokan aurinkovoimalaitos tarvitsee vähintään kymmeniä hehtaareita maata, mutta enimmillään tarve voi olla jopa 700 hehtaaria.

Tällä hetkellä eninten aurinkovoimalaitoksia on suunniteltu pelloille ja entisille turvetuotantoalueille. Kolmosena ovat joutomaat ja nelosena teollisuusalueet tai jo kerran rakennetut alueet. Metsiinkin aurinkovoimalaitoksia on suunniteltu, mutta selvästi vähemmän kuin muualle.

Teollisen kokoluokan aurinkovoimalaitoksia on Suomessa kuitenkin vielä vähän. Siksi laitosten luontovaikutuksia on vaikea arvioida.

Enemmän hyötyjä kuin haittoja

Tuuli- ja aurinkovoimalaitosten rakentaminen vaikuttaa ilmastoon ja luontoon. One Planet Oy:n selvitys huomauttaa, että negatiivisia vaikutuksia on selvästi vähemmin kuin positiivisia.

Vihreä siirtymä kokonaisuudessaan sisältää riskejä, joihin tuuli- ja aurinkovoimalaitosten rakentamisen aiheuttavat riskitkin kuuluvat. Fossiilitaloudet riskit ovat kuitenkin selvästi suuremmat.

Vihreä siirtymä — tai modernimmin puhdas siirtymä — ei ole pelkästään sitä, että fossiilisia polttoaineita käyttävä energiantuotanto korvataan päästöttömillä tuotantomuodoilla. Kun muutos tapahtuu, jyrää muutos läpi koko energiajärjestelmän. Uudet tuotantomuodot edellyttävät muutoksia myös siirtoverkoilta ja puhtaan sähkön tueksi tarvitaan joustoratkaisuita. Kaikki tämä johtaa siihen, että on rakennettava kaikenlaista uutta, mikä voi edistää luontokatoa.

Suomen tuuli- ja aurinkovoiman luontovaikutukset -selvityksen voi ladata omalle koneelleen täältä.

#aurinkovoima #tuulivoima #uusiutuva energia