Miten pelastaa maapallo, ilmasto ja ihmiset?

Yhteinen huoli yhdistää

27.08.2024, kello 15:59

Teksti Petri Sallinen | Kuva Petri Sallinen

Railo energiatoimialan ja ilmastoliikkeen välillä ei ole niin suuri kuin miltä se äkkiseltään näyttää. Rakentava tietopohja ja toimiva keskusteluyhteys kuitenkin lähentävät. Elokapina ja energiateollisuus tutustuivat toisiinsa paneelikeskustelussa.

Fossiiliset polttoaineet jäävät lopulta uusiutuvan energian rynnistyksen jalkoihin. Yli puolet maailman maista on jo ylittänyt fossiilienergian käytön huipun. Tämän jälkeen fossiilienergian käyttö kääntyy laskuun.

Tällä tavalla Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän asiantuntija Janne M. Korhonen lämmitteli Elokapinan ja Energiateollisuus ry:n välistä paneelikeskustelua 22.3.2024 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa.

— Uusiutuvan energian nousu on yllättänyt kaikki, Korhonen hehkutti.

— Ilmiö on sitä paitsi itseään kiihdyttävä. Kun aurinkopaneeleiden kysyntä kasvaa, laskee paneeleiden hinta, mikä lisää kysyntää entisestään ja taas kysynnän kasvu painaa hintaa entisestään alas. Uusiutuvan energian käytön kasvusta on julkaistu paljon epärealistisilta vaikuttavia ennusteita, jotka tosin teknisesti olisivat mahdollisia.

Korhosen mielestä sähköauto on hyvä esimerkki muutoksesta. Sähköauto on jo voittanut kisan tulevaisuuden liikennemuotona, vaikka se ei vielä ole kaikkien ulottuvilla. Pian sama toteutuu laiva- ja lentoliikenteessä.

— Tapahtuneesta huolimatta ympäristöperusteinen liiketoiminta on Suomessa vaatimatonta. Vihreät investoinnit ovat jakaantuneet alueellisesti epätasaisesti.

— Oikeudenmukaisuus ja maakunnallinen tasa-arvo on pidettävä mielessä, kun Suomi toteuttaa ilmastopoliittisia toimia. Metsäsektorin on pakko uudistua, mutta samalla se on monessa maakunnassa tärkein työllistäjä, Korhonen huomauttaa.

Bioenergia — puun ja kuoren välissä

Bioenergian käytön lisääminen oli Suomen vastaus ilmasto-ongelman ratkaisemiseksi. Siksi suomalainen energiatoimiala on merkittävä bioenergian käyttäjä. Viime vuonna kaukolämmöstä 53 prosenttia tuotettiin metsäpolttoaineilla ja teollisuuden puutähteillä. Sähköntuotannossa bioenergian osuus oli 13 prosenttia.

Puun polttaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, vaikka kansainvälisessä ilmastopolitiikassa bioenergian käyttö on sovittu päästöttömäksi energiamuodoksi. Bioenergian päästöttömyys perustuu ajatukseen, että uusi biomassojen ja metsien kasvu sitoo polttamisessa vapautuneen hiilidioksidin. On siis pidettävä huoli siitä, että uutta biomassaa synty enemmän kuin sitä poltetaan energiaksi.

Elokapinan Topi-Matti Heikkolan mielestä bioenergian polttamiseen perustuva energiajärjestelmän uudistuminen on silmänlumetta.

— Kokonaisuudessaan Suomen päästöt eivät ole vähentyneet, vaan ne ovat siirtyneet energiasektorilta maankäyttösektorille.

Heikkola toteaa, että biogeenisille hiilipäästöille pitäisi saada hinta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että biopolttoaineilla tuotettu energia siirrettäisiin päästökaupan piiriin.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä muistuttaa, että energiantuotannossa käytetään pääasiallisesti metsäteollisuuden ja puunjalostusteollisuuden sivuvirtoja: jämiä ja jätteitä, jotka eivät kelpaa jalostukseen.

— Energia-ala ei määritä sitä, kuinka paljon puuta käytetään. Sen tekee suomalainen metsäpolitiikka.

Leskelä ei kiistä sitä, etteikö bioenergiaa käytettäisi tällä hetkellä suhteellisen paljon — etenkin kaukolämmön tuotannossa. Tähän on kolme syytä: tiede, teknologia ja Venäjä.

— Kun kaukolämmön tuotannossa haluttiin vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, ei ollut muuta keinoa kuin korvata kivihiili, maakaasu ja turve biopolttoaineilla. Puuhakkeen tuonnin katkeaminen Venäjältä taas kasvatti kotimaisen puuenergian kysyntää.

Leskelä tunnustaa, että venäläisen puuhakkeen saatavuuteen luotettiin ehkä liikaa. Uskottiin, että edullista puuhaketta on saatavilla itärajan takaa maailman tappiin.

Tiede sen sijaan romahdutti suomalaisten käsitykset metsänieluista. Tarkemmat tutkimusmenetelmät tuottivat nieluista uutta tietoa, mikä on muuttanut metsien käytön periaatteita. Tämä heijastuu myös siihen, kuinka energiayhtiöille on tarjolla bioenergiaa.

— Teknologia on tullut avuksi, mutta se ei tarkoita sitä, että kaikki teknologiset ratkaisut olisivat aina toimivia. Geotermisen lämmön tuottaminen ei toistaiseksi ole onnistunut Suomessa, mutta hukkalämpöjen käyttö onnistuu, Leskelä huomauttaa.

Loppuuko bioenergian käyttö?

Suomi on metsätalousmaa. Metsäteollisuudessa ja puunjalostusteollisuudessa syntyy joka tapauksessa jalostukseen kelpaamatonta jätettä, vaikka energiateollisuus ei enää polttaisi sivuvirtoja kattiloissaan. Leskelä arvelee, että energiaa tuotetaan tulevaisuudessa jonkin verran bioenergialla — täysin nollaan bioenergian käyttö ei painu.

— Vielä käytössä olevat fossiiliratkaisut ja turve eivät korvaudu entiseen tapaan biopolttoaineilla. Kaukolämpöala sähköistyy ja tuottaa lämpöä yhä enemmän puhtaalla sähköllä ja hukkalämmöillä. Sähkökattiloihin tehdyt investoinnit ovat nousseet nopeasti jo 3000 megawatin tuntumaan.

Leskelän mielestä suuntaus on hyvä, koska bioenergiaa ei tulevaisuudessa riitä kaikille.

Suomen ilmastopaneelin jäsen ja VTT:n erikoistutkija Kati Koponen muistuttaa, että bioenergia on rajallinen resurssi. Sitä on aina käytettävä harkitusti. Koposen mielestä bioenergian käyttöä olisi syytä arvioida myös paikallisesti.

— Maankäyttösektorin nielu on Suomessa muuttunut päästölähteeksi. Tämä on tällä hetkellä Suomen ilmastopolitiikan suuri haaste. Vaikka bioenergian käyttöä ei tällä hetkellä säädellä, joutuu Suomi joka tapauksessa ostamaan päästöoikeuksia eurooppalaisilta markkinoilta, mikäli maankäyttösektorin päästöt eivät vähene.

Fortumin yhteiskuntasuhteiden johtaja Merja Paavola arvelee, että energia-ala luopuu jollain aikavälillä kokonaan polttamiseen perustuvista energiantuotantomuodoista.

Paljonko uusiutuvia mahtuu markkinoille?

Tuulivoimaan perustuva sähköntuotanto kasvoi aluksi nopeasti pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Nyt kasvu on tasaantunut. Paavola toteaa, että Fortum rakentaa uusia tuulivoimalaitoksia vasta sitten, kun uuden puiston tuottamalle sähkölle on löydetty ostaja.

— Sähköjärjestelmä ei enää kykenee ottamaan vastaan kaikkea uutta sääriippuvaista sähköntuotantoa. Hintavaihtelut ovat vähentäneet investointihaluja. Pelkästään markkinoita varteen ei tuulivoimalaitoksia kannata rakentaa.

Elokapinan Heikkola kysyy, voivatko talous ja eläminen perustua jatkuvasti kasvavaan energian käyttöön.

— Kaikenlaisen energiankäytön kasvu vaikuttaa ympäristöön ja maankäyttöön. Mistä saadaan esimerkiksi kaikki se metalli, jota uusien tuulivoimalaitosten ja aurinkovoimalaitosten rakentamiseen tarvitaan.

WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman haluaisi nostaa energiatehokkuuden nykyistä näkyvämmäksi. Tehokas energiankäyttö vähentäisi kokonaisenergian tarvetta.

— Pitää jaksaa puskea tällä tiellä, vaikka fossiiliset polttoaineet ovat halpoja ja siksi moni maa on yhä kiinni fossiilitaloudessa.

— Onko lämmönkulutuksen kasvu luonnonlaki, johon energiayhtiöiden on vain vastattava. Entä jos huippukulutuksen aikana lämmönkäyttöä rajoitettaisiin, Heikkola kysyy.

Leskelä huomauttaa, että kaukolämpöyhtiöillä on ankara vastuu toimittaa asiakkailleen lämpöä kaikissa olosuhteissa.

Paneelikeskusteluun 22.3.2024 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa osallistuivat Hanna Höijer (Suomen nuorten ilmastodelegaatti), Merja Paavola (Fortum), Topi-Matti Heikkola (Elokapina), Kati Koponen (Suomen ilmastopaneeli, VTT), Jukka Leskelä (Energiateollisuus ry) ja Bernt Nordman (WWF).

Mantereella tuulivoimaa mukavasti

WWF:n Bernt Nordman toteaa, että maatuulivoiman rakentamista ohjaava lainsäädäntö ja prosessit ovat ”hyvällä mallilla”. Merituulivoimalaitosten rakentaminen sen sijaan on vielä vailla pelisääntöjä — uutta lainsäädäntöä tarvitaan, jotta rakentaminen voisi alkaa.

— Aurinkovoimalaitosten rakentamisen säätelyssä hallinto myöhästyi pahasti. Nyt metsiin on ehditty rakentaa suuria laitoksia, vaikka rakentamiseen soveltuvia parkkipaikkoja ja teollisuusalueita on paljon.

Myös Fortumin Paavola odottaa sitä, että aurinko- ja tuulivoimarakentamista ohjaavat säädökset, kaavoitus ja kiinteistöverokohtelu saadaan kuntoon. Aurinko- ja tuulivoima eivät kuitenkaan yksin ratkaise sähkömarkkinoiden ongelmia.

— Sääriippuvaisen sähköntuotannon rinnalle tarvitaan joustokapasiteettia, jolla voidaan torjua hintavaihteiluita.

Elokapinan Heikkola haluaisi päästä eroon jatkuvasta energiankäytön kasvuajattelusta. Leskelä kuitenkin toteaa, että yhteiskunnan sähköistyminen vähentää kokonaisenergian käyttöä.

— Sähkö on tehokkaampi energianlähde kuin fossiiliset polttoaineet.

Leskelän mielestä energiajärjestelmää pitäisi tarkastella toimialarajojen ylitse.

— Elintarviketeollisuus ja autoteollisuus haluavat yhä useammin käyttää päästöttömästi valmistettuja raaka-aineita. Suomella on hyvät mahdollisuudet tuottaa puhdasta sähköä, jotta esimerkiksi autoteollisuus saisi puhtaasti valmistettua terästä. Tässä asetelmassa Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija.

Minkälaista teollisuuspolitiikkaa?

Eurooppalaisen teollisuustuotannon puhdistuminen perustuu sähköistymiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että päästöttömästi tuotettu sähkö korvaa teollisuustuotteiden valmistuksessa fossiilisia polttoaineita.

Paavola arvioi, että Euroopan unionissa katse on nyt kääntymässä energiatoimialalta teollisuuteen.

— Sähköjärjestelmän pitää olla sellaisessa kunnossa, että se voi tukea teollisuuden siirtymää kohti puhtaampaa tuotantoa. Millaisia ovat ne mekanismit, joilla tarvittavat investoinnit saadaan toteutettua? Olisiko kapasiteettimekanismi tai erilaiset joustomekanismit sopivia?

Nordman korostaa muutoksessa sähköverkkojen merkitystä. Koko yhteiskunnan pitäisi ottaa vastuu siitä, että sähköverkot ovat vahvoja.

— Sähköverkkojen kehittämisen pullonkaulana on se, että investointeja varten ei ole saatavilla julkista rahoitusta. Toivottavasti sähköverkkoinfrastruktuurin puutteet eivät aiheuta esteitä merituulivoimalaitosten rakentamiselle.

Nordmanin mielestä työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolla ei osata ajatella luovasti. Esimerkiksi hallituksen energia- ja ilmastostrategian suunnittelu on turhan suljettua.

VTT:n Koponen sen sijaan toteaa, että tiedeyhteisö on päässyt usein tekemään taustaselvityksiä hallitusten energia- ja ilmastostrategiatyötä varten.

Ongelmakohdat näkyviksi

Elokapinan Heikkola toivoo, että keskustelu ilmastoliikkeen ja energiateollisuuden välillä jatkuu.

— Keskustelu tekee ongelmakohdista näkyviä. Samalla ilmastoliikkeen asiantuntemus kasvaa ja energiateollisuus voi tulla lähemmäksi ilmastoliikettä.

Energiateollisuuden Leskelä toteaa, että energiatoimialalla on paljon opittavaa erityisesti luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyvistä asioista.

— Energia-ala on Suomen suurin investoija. Luontoarvoille pitäisi saada taloudelliset mittarit, jotta toimiala voisi tavoitella luontopositiivisuutta. Suomessa suurin haaste on kuitenkin taakanjakosektorilla syntyvien päästöjen vähentäminen.

Fortumin Paavola korostaa energiasiirtymässä oikeudenmukaisuutta. Energiateollisuuden tehtävä on luoda hyviä ratkaisuita tukemaan poliittista päätöksentekoa.

— Millä tavoilla energiantuotannon muutokset vaikuttavat ihmisiin ja työllisyyteen? Joillakin alueilla energiateollisuus voi olla merkittävä yksittäinen työllistäjä. Haasteena on energian kokonaiskulutuksen pitäminen kurissa, mutta samalla olisi päästävä eroon fossiilisista polttoaineista.

WWF:n Nordman yhdistäisi oikeudenmukaisuuden periaatteiden toteuttamisen ja energiatehokkuuden.

— Sosiaalisesti heikommassa asemassa olevat kansalaiset eivät pääse käsiksi energiatehokkaisiin ratkaisuihin ilman julkista tukea.

#energiapolitiikka #uusiutuva energia #ympäristö