EU-vaalit 2024, osa 9
Vihreät: Fossiilisista viimeinkin irti
31.05.2024, kello 13:47
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto
Ympäristöteemat ja energia korostuvat vihreiden eurovaaliteemoissa. Puolueen ykköstavoite on kiihdyttää Euroopan unionin siirtymää pois fossiilitaloudesta kohti kestäviä energiamuotoja. Euroopan parlamentin poliittisten voimasuhteiden liikahtelu oikealle voi kuintekni hidastaa Green Dealin toteutumista. Tämä huolettaa vihreitä.
Suomen vihreillä oli kolme eurokansanedustajaa työskentelynsä päättäneessä Euroopan parlamentissa. Heidi Hautala, Ville Niinistö ja Alviina Alametsä kuuluvat Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmään. Vihreiden eurokansanedustajista vain Ville Niinistö on ehdolla tämän vuoden vaaleissa.
Vihreille on luontevaa nostaa energia- ja ilmastopoliittiset teemat vaaliohjelman kärkeen. Puolueen mielestä Euroopan unionin olisi oltava hiilineutraali vuonna 2040. Tavoite saavutetaan, kunhan fossiilisten polttoaineiden käytön tukemisesta luovutaan välittömästi.
Metsien ja maankäytön hiilinieluvaikutuksia EU:n alueella vihreät kasvattaisivat kannustamalla maanomistaja taloudellisin keinoin. Vihreän teknologian käyttöönotto kaikessa taloudellisessa toiminnassa auttaa taklaamaan energiamurroksen.
Liikenteen päästöjä vihreät leikkaisivat liikenteen sähköistämisen avulla. Rautatieverkoston laajentaminen ja yöjunaliikenteen kehittäminen koko EU:n alueella ohjaavat liikkumista maanteiltä kiskoille. Vihreät kieltäisivät lyhyet lennot polttomoottorikäyttöisillä lentokoneilla.
— Suomalaiset pääsisivät helposti junalla Keski-Eurooppaan, jos Rail Baltica -rautatiehanke toteutetaan, todetaan puolueen vaaliohjelmassa.
Yhdessä kohti parempaa kilpailukykyä
Eurooppalaisen ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky ei parane ilman EU-maiden yhteisiä toimia. Vihreät muistuttavat, että Suomen kaltaiset pienet maat eivät pärjää valtiontukikilpailussa.
— EU-maiden on toimittava yhdessä. Tämä pätee kaikkeen teolliseen toimintaan, myös energiaan, vihreät toteavat Energiauutisten kyselyssä.
Vihreät kannattavat EU-komission julkaisemaa toimenpideohjelmaa, jonka avulla EU-alueen sähköverkkoja voitaisiin kehittää (Action Plan on Grids). Toimivat sähköverkot varmistavat edullisen ja puhtaan sähkön unionin jokaisessa kolkassa. Teollisuuden kilpailukyky vahvistuu, kun sähköverkot toimivat hyvin.
Vihreiden mielestä investoinnit kestäviin energiamuotoihin toteutuvat hyvin yhteiskunnallisen tai lainsäädännöllisen ohjauksen avulla. Julkista rahoitustakin olisi syytä lisätä. Monivuotisen rahoituskehyksen valmistelu on vihreiden mielestä ”keskeisimpiä kokonaisuuksia tulevalla eurovaalikaudella”.
— Budjetin suuntaaminen taloutta uudistaviin kohteisiin on ensiarvoisen tärkeää, vihreät toteavat.
Siirtymä fossiilisista päästöttömiin energiamuotoihin ja kohti energiaa säästävää, älykästä sähköverkkoa parantavat kuluttajien arkea ja eurooppalaisten yritysten asemaa.
— Päästötön, toimitusvarma sähkö ja lämpö ovat nyt ja jatkossa kilpailukyvyn keskeisimpiä tekijöitä. Pitkällä aikavälillä päästöttömät energiamuodot laskevat energian hintaa, vaikka aluksi tarvitaankin investointeja esimerkiksi maalämpöön tai aurinkopaneeleihin, vihreät muistuttavat.
Näin vältetään uudet energiakriisit
Uudet energiakriisit pysyvät kurissa, kun Euroopan unioni siirtyy fossiilisista polttoaineista uusiutuvaan energiaan. Oleellista on lopettaa riippuvuudet ja fossiilisten polttoaineiden tuonti Venäjän kaltaisista autoritaarisista maista.
— Suomi on muita Euroopan maita pidemmällä vihreässä siirtymässä. Siksi energiakriisit eivät koettele Suomea yhtä rajusti kuin Keski-Eurooppaa.
Suomalaisten kokemukset energiamurroksesta ovat hyvä syy jatkaa irtautumista venäläisestä energiasta entistä nopeammin Keski-Euroopassa. Haasteena ovat ne EU:n jäsenmaat, joiden energiajärjestelmä perustuu venäläisen maakaasun käyttöön.
Vihreät muistuttavat, että kaikilla EU-mailla pitäisi olla riittävät varmuusvarastot. Tällä hetkellä Euroopan unioni velvoittaa varastoimaan lähinnä raakaöljyä tai jalostettuja öljytuotteita.
— Huoltovarmuus ei kuitenkaan voi olla riippuvainen pelkästään yksittäisten jäsenmaiden toimista, vaan jäsenmaiden yhteisiä toimia tarvitaan esimerkiksi energiahuollon kriittisten ammattilaisten ja komponenttien liikkuvuuden varmistamiseksi kriisitilanteissa, vihreät toteaa.
Ei lisää kaasua Eurooppaan!
Euroopan sähkö- ja kaasuverkkojen kehittämiseen tarvitaan lähivuosina satojen miljardien eurojen investoinnit. Tämä syö runsaasti käytettävissä olevasta julkisesta rahoituksesta. Vihreät haluavat kehittää kaasuverkkoja kehittää siten, että Eurooppa voisi lopettaa kokonaan venäläisen maakaasun tuonnin, mutta samalla kaikenlaisen kaasun tuontia pitäisi vähentää. Tämä tarkoittaa investointien painopisteen muutosta.
— EU-rahaa pitäisi nykysuuntauksesta poiketen suunnata uusiutuvan energian kehittämiseen, ei kaasuntuontikapasiteetin lisäämiseen muualta maailmasta, kun Venäjän tuontia vähennetään.
Tätä kysyimme
Mikä on Suomen kannalta keskeisin energiapoliittinen kysymys tulevalla EU-vaalikaudella?
Millä energiapolitiikan keinoilla varmistetaan eurooppalaisen ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky?
Millä energiapolitiikan keinoilla varmistetaan eurooppalaisen ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky?
Pitäisikö jotain tiettyä energiantuotantomuotoa tai energiainfrastruktuurin osaa tukea julkisin varoin?
Miten energiaa käyttävät kotitaloudet ja yritykset saavat parhaiten hyötyjä irti eurooppalaisesta energiamurroksesta?
Minkälaisilla politiikkatoimilla Suomi ja Euroopan unioni saavuttavat asetetut ilmastotavoitteet?
EU-vaalit 2024 -sarjassa aikaisemmin ilmestyneet jutut:
Puolustus ja turvallisuus ylitse muiden, osa 1
Suomesta mallia Keski-Euroopalle, osa 2
Vaalit epävarmassa Euroopassa, osa 3
Parlamentti järjestäytyy ryhmiin, osa 4
Miltä näyttää eurooppalainen politiikka, osa 5
Miten käy vihreän siirtymän, osa 6
SDP: Verkot, ydinvoima ja uusiutuvat, osa 7
RKP: Päästökaupan tuotot ympäristökohteisiin, osa 8
#energia ja Eurooppa #energiapolitiikka
Aiheeseen liittyvät
Blogit
Markkinat Omakynä Petri Sallinen
Mission impossible: täysin säävarma sähköverkko
21.11.2024, kello 12:44
Tapaninpäivän myrsky vuonna 2011 ei unohdu. Myrskytuhot lamaannuttivat osan Suomesta viikoiksi....
Markkinat Vieraskynä Timo Honkanen
Sössimmekö puhtaan siirtymän?
13.11.2024, kello 14:23
Eri lähteiden mukaan Suomeen olisi suunnitteilla 270 miljardin euron puhtaan siirtymän...
Markkinat Omakynä Petteri Haveri
Ilmastotoimien rahoitus ja ilmastojohtajuus haussa COP29-kokouksessa Bakussa
11.11.2024, kello 10:15
Bakun ilmastokokouksessa pitäisi löytää keinot lisätä kehittyvien maiden ilmaistorahoitusta.
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja