Vihreät ammatit tulevat

02.05.2023, kello 13:03

Vihreä siirtymä ei ole pelkkä ideologisesti latautunut iskulause. Se on osa laajempaa talouden rakennemuutosta, kun kansantaloudet pyrkivät eroon fossiilisten raaka-aineiden käytöstä. Vihreän siirtymän rinnalla rynnivät digitalisaatio, teknologioiden kehittyminen, kansainvälisen politiikan muutokset, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä uhkaavat tekijät.

Uusi kasvu perustuu uusiin tekniikoihin, joiden kärjessä on vihreä tekniikka. Tekniikoiden käyttöönotossa taas tarvitaan uutta osaamista ja vanhojen taitojen päivittämistä. Kun osa nykyisistä tekniikoista siirtyy historiaan, katoaa samalla osa vanhoista ammateista.

Vihreän siirtymän vaikutukset työmarkkinoille ja ammattirakenteeseen -selvitys huomauttaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan kiihdytti tarvetta panostaa vihreään teknologiaan ja paljasti fossiilitalouden heikkoudet. Maailmantalouden avoimuuden vastavoimaksi voi kuitenkin nousta vihreä protektionismi.

Vihreiden ammattien nousu

Tulevaisuuden työmarkkinoilla on yhä enemmän vihreitä ammatteja. Ei-vihreät ammatit eivät kuitenkaan katoa täysin. Osa vihreistä ammateista on täysin uusia, mutta osa nykyisistä ammateista päivittyy vihreiksi. Lisäksi on ammatteja, joihin vihreä siirtymä ei vaikuta millään tavalla — ainakaan lyhyellä aikavälillä.

Selvitys luokittelee kaikki ammatit viiteen ryhmään, joista kolme on vihreitä. Niistä vihreän kasvavan kysynnän ammatit ovat olemassa olevia ammatteja. Selvityksen mukaan näiden alojen osaajia tarvitaan entistä enemmän, kun vihreä siirtymä etenee. Ammattilaisten tiedoissa tai taidoissa ei tarvita suuria muutoksia, koska ne ovat jo nyt epäsuorasti vihreitä. Niiden osaajat palvelevat vihertyvää teollisuutta, vaikka työ ei välttämättä sisällä vihreitä tehtäviä.

Rahdinkäsittelijät, varastotyöntekijät, rakennussähköasentajat, konepajatuotteiden kokoonpanijat, teollisuuden tuotantojohtajat sekä kemianteollisuuden prosessityöntekijät ovat luokittelun mukaan vihreän kasvavan kysynnän ammatteja.

Vihreät kehittyvät ammatit perustuvat myös olemassa oleviin ammatteihin. Ammattien tehtäväsisältö ja taidot vaativat kuitenkin päivittämistä ja uuden oppimista, jotta osaaminen vastaisi vihreän siirtymän tarpeita. Tähän ryhmään kuuluvat mm. talonrakennuksen arkkitehdit, erikoisajoneuvojen kuljettajat, rakennustoiminnan tuotantojohtajat ja sähkötekniikan erityisasiantuntijat.

Vihreän siirtymän imussa syntyy kokonaan uusia ammatteja. Luokittelun mukaan niitä ovat vihreät uudet ja nousevat ammatit. Ammatti voi olla täysin uusi tai jonkun vanhan ammatin pohjalta kehittynyt. Esimerkkejä niistä ovat hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen asiantuntijat, konetekniikan asiantuntijat sekä ympäristön- ja luonnonsuojelun asiantuntijat.

Vihreän luokittelun ulkopuolelle jäävät ammatit voivat olla lähes samanlaisia kuin varsinaiset vihreät ammatit. Niiden vahvuutena on kyky muuntautua palvelemaan vihreän siirtymän toimintoja. Luokanopettajat, maanviljelijät, talonrakentajat ja myyjät kuuluvat tähän joukkoon.

Ei-vihreitä ammatteja taas ovat mm. lähihoitajat, kirjastonhoitajat, poliisit ja suurtaloustyöntekijät.

Vihreät ja miehiset ammatit

Työssäkäyntitilastojen mukaan kaikissa vihreissä ammateissa työskenteli yhteensä 17 prosenttia työssäkävijöistä vuonna 2020. Vihreän kasvavan kysynnän ammattien osuus oli 6 prosenttia, vihreiden kehittyvien ammattien osuus 5 prosenttia ja uusien nousevien vihreiden ammattien osuus 6 prosenttia.

Minkälaisia ihmisiä vihreissä ammateissa työskentelee tällä hetkellä? Suurin osa on miehiä — naisten osuus on vain viidennes. Vihreät ammatit ovat insinööripainotteisia ja edellyttävät yleensä melko laajaa kouluttautumista. Selvitys on huolissaan siitä, että pahimmillaan vihreä siirtymä saattaa edistää sukupuoleen perustuvaa jakautumista työmarkkinoilla. Miehisyys näkyy vahvana jo nyt teknologiateollisuuden ja energiateollisuuden ammateissa.

Vihreissä ammateissa työskentelee tällä hetkellä hyvin vähän nuoria (7 %) ja yli 64-vuotiaita (1 %). Niissä työskentelee kuitenkin enemmän nuorempia ihmisiä kuin ei-vihreissä ammateissa. Esimerkiksi 25–34-vuotiaiden osuus on 22 prosenttia ja 35–44-vuotiaiden osuus 27 prosenttia.

Energia-ala kärjessä

Selvityksen mukaan energia-alan ammateista 64 prosenttia on tällä hetkellä vihreitä. Vesi- ja viemärihuollon ammateista lähes yhtä suuri osuus (60 %) on vihreitä. Kolmanneksi eniten vihreyttä on kuljetus- ja varastointialan ammateissa (48 %). Teollisuuden ammateista 39 prosenttia luokitellaan vihreiksi ja teknisten alojen ammateista 36 prosenttia.

Vihreitä ammatteja on vähiten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa — molemmissa vain prosentti.

Energia-alan vihreistä ammateista 22 prosenttia on uusia ja nousevia vihreitä ammatteja. Vihreiden kehittyvien ammattien osuus (37 %) taas on suurinta vesi- ja jätehuollossa.

Vihreiden ammattien määrä vaihtelee Suomessa maakunnittain 14 ja 19 prosentin välillä. Selvitys muistuttaa, että toimialakohtaiset vaihtelut ovat suurempia kuin alueelliset vaihtelut. Vihreä siirtymä saattaa olla erityisen haitallista sellaisilla alueilla, joissa suuri osa ihmisistä työskentelee fossiilitalouden palveluksessa tai muilla ilmaston kannalta haitallisilla ei-vihreillä toimialoilla.

Vihreyden sävy vaihtelee

Vihreiden ammattien vihreys ei ole samanlaista perusluokittelusta huolimatta. Eri ammateissa vihreiden tehtävien osuus vaihtelee ja vihreiden töiden merkitys on erilainen. Siksi ammattien vihreysluokituksen lisäksi ammateille on määritelty vihreyspotentiaali. Se kuvaa ammatin potentiaalia suorittaa vihreitä tehtäviä. Tähän ei vaikuta toimiala, jolla työskennellään, vaan määrittely perustuu puhtaasti ammattiin.

Korkeimman vihreyspotentiaalin ammatteja ovat insinööritaitoja ja erityisasiantuntemusta edellyttämät ammatit. Selvitys nostaa kärkikaartiin puunjalostuksen ja kemian prosessitekniikan erityisosaajat.

Luokittelussa huippuvihreät osaajat saavat arvon yksi. Kaikkien muiden ammattien vihreyspotentiaalia verrataan tähän. Esimerkiksi liikennesuunnittelijan vihreyspotentiaali on 0,98 ja musiikinopettajan 0,078.

Matalan vihreyspotentiaalin ammatit eivät ole muita huonompia. Ammattien potentiaali suorittaa vihreitä tehtäviä on vain pienempi. Luokittelun avulla voidaan arvioida sitä, miten kansantalouden osaaminen vastaa vihreän siirtymän haasteita.

Vihreyspotentiaalin perusteella tehdyn luokittelun mukaan energia-alan ammateista 25 prosentilla on tällä hetkellä korkea vihreyspotentiaali ja 57 prosentilla keskimääräinen vihreyspotentiaali. Kaikista toimialoista energia-alan ammateilla on keskimääräisesti korkein vihreyspotentiaali.

Vihreän siirtymän vaikutukset työmarkkinoille ja ammattirakenteeseen -raportti on valtioneuvoston kanslian rahoittama tutkimus. Sen toteuttivat yhteistyössä Pellervon taloustutkimus PTT ja MDI Public Oy. Tutkimukseen voi kokonaisuudessaan tutustua täällä.

#työelämä

Jaa artikkeli: