Kenestä Euroopan johtava vetymaa?

Vety-Suomen ensiaskeleet

17.02.2023, kello 13:10

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto ja Pekka Hannila

Suomi haluaa olla vetytalouden ykkösmaa Euroopassa. Tähän on hyvää paremmat mahdollisuudet, kunhan kukaan ei innostu sössimään. Valtioneuvoston periaatepäätös maalaa kuvaa Vety-Suomesta.

Runsaasti päästötöntä sähköä, hyvin toimivat sähköverkot, vakaa poliittinen ilmasto ja repullinen insinööriosaamista — tässä peruseväät Vety-Suomen rakentamiseksi. Suomalainen toimintaympäristö sopisi mainiosti vetyä tuottavalle teolliselle toiminnalle — myös ulkomaisille yrityksille. Byrokratiasta huolimatta lupamenettelytkin ovat ennakoitavissa. Lisäksi maankäytön suunnittelu tukee teollisuusrakentamista.

Perusasiat ovat siis jo hoidossa, mutta muutakin tarvitaan. Vetytalouden synnyttäminen edellyttää kahmalokaupalla rahaa ja massiiviset investoinnit. Investointeihin ohjaavat taloudelliset kannustimet ja investointeja tukeva regulaatio on kuitenkin mahdollista valjastaa vetytaloutta tukevaksi, jos niin halutaan. Valtioneuvoston vetytaloutta koskeva periaatepäätös huomauttaa, että johtavan vetytalousmaan asema edellyttää valtiotasoisen kasvustrategian laatimista, mutta myös teollisuuden uudistumista.

Valtio on monessa mielessä vetytalouden mahdollistaja. Kun lainsäädäntö on kohdallaan ja toimintaympäristö kannustaa investoimaan, syntyvät tuotantolaitokset markkinaehtoisesti. Valtiollista vety-yhtiötä sen sijaan ei tarvita. Valtion rooliin sopii parhaiten kehityksen vauhdittaminen osallistumalla riskien jakamiseen: tutkimusta, tuotekehitystä ja investointeja tukemalla.

Valtiolla on kuitenkin välillisiä tehtäviä vetyinfrastruktuurin synnyttämisessä. Kaasuverkoista ja tulevaisuudessa vedyn jakeluverkoista vastaava Gasgrid Finland Oyj on tähän sopiva valtion kokonaan omistama yhtiö.

Jo tehty työ auttaa

Suomessa harjoitettu energiapolitiikka tukee vetytalouden syntymistä. Tähän asti käytössä olleet energiapoliittiset toimet ovat auttaneet Suomen energiakriisin yli muita Euroopan maita pienemmillä kolhuilla — samalla ilmastopäästöt ovat vähentyneet ja vihreä siirtymä on saanut vauhtia. Suomalaisesta ilmasto- ja energiapolitiikasta on muodostunut kilpailuetu, periaatepäätös huomauttaa.

Puhdasta energiaa sen eri muodoissaan kaipaa koko Eurooppa — ja tulevaisuudessa entistä enemmän. Ne maat ovat vahvoilla, jotka saavat vetytaloutensa mahdollisimman nopeasti vauhtiin. Valtioneuvoston periaatepäätös muistuttaa, että hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC ja OECD-maiden energiajärjestä IEA ovat jo pitkään perustaneet skenaarionsa vetytalouden varaan.

Ensimmäiset vetyvisiot laadittiin Suomessa jo vuonna 2012. VTT on tutkinut erilaisia vetyteknologioita jo pitkään, joten tyhjästä ei tarvitse enää nyhjäistä. Vedystä jalostettavia sähköpolttoaineita tutkitaan muissakin tutkimuslaitoksissa ja korkeakoulussa. Tekniikka on tunnettua, mutta vielä suhteellisen kallista.

Vuoden 2021 keväällä kansallinen vetyklusteri käynnisti toimintansa Suomessa. Siihen on ehtinyt liittyä yli 60 vetyalan yritystä ja toimialajärjestöä. Vetyklusterin tavoitteena on laatia oma versio kansalliseksi vetystrategiaksi.

Pian toimintansa päättävä hallitus ei ehtinyt laatia kansallista vetystrategiaa. Sen oli tyytyminen nyt julkaistuun suppeampaan periaatepäätökseen.

— Valtioneuvoston periaatepäätös vetytalouden kehittämisestä sisältää kaiken olennaisen. Tässä mielessä paperi on hyvä. Suomi tarvitsee kuitenkin myös laajemman kansallisen vetystrategian, joka jää seuraavan hallituksen tehtäväksi, toteaa Energiateollisuus ry:n kaasumarkkinoiden asiantuntija Heikki Lindfors.

Tavoitteena kymmenen prosentin siivu?

Valtioneuvoston arvion mukaan Suomi voi tuottaa jopa kymmenen prosenttia EU-alueen päästöttömästä vedystä vuonna 2030. Tällaisen vetymäärän tuottamista varten tarvitaan valtavasti päästötöntä sähköä, jonka avulla puhdasta vetyä valmistettaisiin vedestä.

Uusia tuulivoimalaitoksia näyttää kuitenkin nousevan nopeasti. Periaatepäätös toteaa, että uusi tuulivoimalaitoskapasiteetti ylittää moninkertaisesti Suomen oman sähkönkäytön tarpeet. Sähköä siis riittää myös vedyn valmistukseen — ja mikä parasta: uudet voimalaitokset nousevat kokonaan (merituulivoimaa lukuun ottamatta) markkinaehtoisesti ilman valtion taloudellista tukea. Poliittisten päättäjien tehtäväksi jää lähinnä lupakäytäntöjen sujuvoittaminen.

Puhtaan sähkön lisäksi tarvitaan vedyntuotantolaitoksia ja monenlaista infrastruktuuria. Periaatepäätös arvioi, että seuraavien 10–20 vuoden aikana niitä varten tarvitaan kymmenien miljardien eurojen investoinnit.

Vihreän vedyn lisäksi vedystä voidaan jalostaa vihreää metaania, metanolia ja ammoniakkia, jota tarvitaan mm. lannoitteiden valmistuksessa. Samalla suomalainen teollisuus uudistuu ja vetytalouden kylkeen saattaa kasvaa kokonaan uusia kansainvälisesti toimivia teknologiayrityksiä.

Politiikkatoimet kuntoon

Valtioneuvoston periaatepäätös perustuu kansallisen ilmasto- ja energiastrategian linjauksiin ja suomalaisen teollisuuden kanssa käytyihin keskusteluihin. Periaatepäätös sisältää myös listauksen politiikkatoimista ja virkamiestöistä, joiden avulla vetytalouden toteutumista edistetään.

Investoinnit edellyttävät niitä tukevaa regulaatiota, myönteistä toimintaympäristöä ja taloudellisia kannustumia. Lisäksi vedyn käyttöä olisi edistettävä samanaikaisesti useammalla eri sektorilla, esimerkiksi teollisuudessa, liikenteessä ja energiantuotannossa. Vedyn jakelusta ja varastoinnista olisi pidettävä huolta — osaavaa työvoimaakin tarvitaan. Maankäytön suunnittelusta ei saisi muodostua estettä tuotantolaitosten tai infrastruktuurin rakentamiselle — tämä koskee kaavoituksesta päättäviä kuntia.

Vety voi olla monen mielessä pelottava ja räjähdysherkkä kaasu. Siksi turvallisasiat on varmistettava jo hankkeiden alkumetreillä. Teknistä turvallisuussäätelyä pitäisi uudistaa, jotta riskit eivät yllätä. Sääntelyn uudistaminen oli käynnistettävä nopeasti, periaatepäätös toteaa.

Lievennyksiä valtiontukisääntöihin?

Euroopan unionin valtiontukisääntöjen tehtävänä on varmistaa se, että jäsenmaat eivät perusteettomasti tue omia yrityksiään ja sotke EU:n kilpailtuja markkinoita. Joskus tiukoista valtiontukisäännöistä voidaan kuitenkin poiketa. Yksi poikkeus ovat sellaiset hankkeet, joiden taustalla on ”tärkeä yhteinen eurooppalainen intressi”. Vety saattaa olla sellainen intressi, koska vetytalouden avulla Eurooppa voi parantaa energiaturvallisuuttaan ja kasvattaa energiaomavaraisuutta. Vetytalous on keino irtautua fossiilisesta tuontienergiasta.

Siksi Suomi on yhdessä 22 EU:n jäsenvaltion kanssa allekirjoittanut vetymanifestin. Toteutuessaan se mahdollistaa tavanomaista suurempien valtiollisten tukien käyttämisen vetytalouden hankkeissa. Tämä antaisi vauhtia vetyhankkeille matkalla kohti markkinaehtoista vetytaloutta.

Lapa jäähän — peli käyntiin

Ministeriöt voivat jo nyt ennakoida tulevaa. Sääntelyä ja vaikuttamista tarvitaan sekä kotimaassa että Euroopan unionissa. Samalla olisi turvattava — ja hankittava — viranomaistyössä tarvittavat resurssit.

Teollisuuspoliittisilla toimilla taas voidaan vaikuttaa vetytaloudessa syntyvien tuotteiden käytettävyyteen. Miten esimerkiksi kaikki vedyntuotannossa syntyvä hukkalämpö saadaan hyödynnettyä kaukolämpöverkoissa tai mitä prosessissa syntyvällä hapella voitaisiin tehdä? Entä mitä kaikkea vedyn jatkojalostaminen edellyttää?

Periaatepäätös korostaa teknologianeutraalisuutta Euroopan unionin päätöksenteossa. Tämä tarkoittaa sitä, että sääntelyn ei pitäisi ohjata käyttämään jotain tiettyä teknologiaa. Investointi- ja tuotekehitystuet ovat paras tapa tukea toimintaa julkisin varoin. Tukemisen arvoiseksi periaatepäätös nostaa mm. hiilidioksidin talteenottoon, varastointiin ja jalostamiseen tarkoitettujen pilotti- ja demohankkeiden rahoittamisen.

#vetytalous