EU-vaalit 2024, osa 3

Teksti Jukka Relander

Tähän asti tapahtunutta. Edelliset eurovaalit käytiin ilmastomarssien ja mielenosoitusten tahdittamina. Pariisin ilmastokokous vuonna 2015 ja IPCC raportti vuonna 2018 herättelivät eurooppalaisia huolehtimaan ilmastosta. Vuonna 2019 aloittanut Ursula von der Leyenin komissio käynnisti Euroopan vihreän siirtymän ilmastovaalien mandaatilla, poliittisine paketteineen, säädöksineen ja direktiiveineen.  

Koronakriisi vauhditti siirtymää, vaikka lock down vei huomion ilmastosta sisätiloihin. Pandemian koettelemaa taloutta tuettiin kuitenkin vihreän siirtymän periaattein. Massiivisen elvytyspaketin kohteina olivat varsinkin vety ja merelle rakennettava tuulivoima.  

Sitten tuli sota. Putin kiristi kaasuhanaa ja vaikutukset laajenivat Ukrainan tukijoihin. Sähkön hinta nousi ennätystasolle, bensa kallistui ja kivihiilikokkareesta tuli keräilyesine. Alkoi energiakriisi. Keltaliivit vaativat bensan lisäksi sähköä. Erityisesti maatalouden piirissä syntyi ajatus, että muut toimialat voisivat hoitaa ilmastotalkoot.  

Vihreästä siirtymästä poliittiseen siirtymään  

Kevään eurovaalit käydään hyvin erilaisessa Euroopassa kuin viisi vuotta sitten. Euroopan johtavassa oikeistopuolueessa EPP:ssä vihreä siirtymä on ristitty persujen pelossa teolliseksi siirtymäksi. Oikeistopopulistiset puolueet ID ja ECR ratsastavat kalliiin energian harjalla ja kiukuttelevat viljelijät vilkuilevat yhä kauemmas oikealle etsiessään uutta poliittista kotia.

— EPP on Euroopan suurin maatalouspuolue ainakin kesän vaaleihin asti, muistuttaa Energiateollisuuden Brysselin toimiston päällikkö Antti Kohopää.

— Tämä tulee vaikuttamaan vaalitulokseen paitsi puolueiden välillä, myös niiden sisällä. Kaikki siirtyvät oikealle.  

Ollaan Euroopan ytimessä. Erään luonnehdinnan mukaan EU on historiallisesti ainutlaatuinen yritys yhdistää Euroopan kansat tukemaan Ranskan maataloutta. Sen vaikutus poliittiseen kenttään on ainakin tällä hetkellä vahva. Ilmaston sijasta puhutaan rahasta.  

Maatalous on kriisissä tai ainakin ahtaalla. Eurooppalaista talonpoikaa ei enää tunnista heinänkorresta suussa, vaan keltaisesta liivistä. Kustannukset ovat nousseet ja ilmastonmuutos koettelee. On kuivuutta, kuumuutta ja huonoja satoja.  

Traktorimarssit ovat alkaneet vaikuttaa politiikkaan, samalla kun poliittinen populismi nousee siellä, missä talous taantuu.

— Populistit ovat napanneet maatalouden ahdingon agendalleen ja tarjonneet syyksi vihreää siirtymää, Kohopää huomauttaa.

— Samalla Ukrainan maataloustuotteita virtaa Eurooppaan maanteitse, kun Mustalla merellä on sota. Viljavirta laskee hintoja varsinkin Itä-Euroopassa. Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa taas kärsitään todellisesta kuivuudesta.

Komission tilinpäätös  

Koronaelvytys piristi taloutta, mutta kun letku on irrotettu, talous on sukeltanut lähtötasolle. Inflaatio laukkaa ja korot ovat korkealla. Investointipuolella on hiljaista.  

Elvytysrahat oli tarkoitettu digitalisaatioon ja vihreän siirtymän hankkeisiin.

— Suomessa ne menivät aika lailla energia-alan investointitukiin, Kohopää toteaa.

— Tukimuotoiset rahat kelpasivat kaikille, mutta lainat eivät ainakaan tuoreeltaan käyneet yhtä hyvin kaupaksi. Markkinoilla nousseet korot ovat tehneet nämä lainat ehkä houkuttelevammiksi.  

Suomalaisen energiatoimialan päästövähenemä on merkittävä millä tahansa aikavälillä mitattuna, puhutaan sitten päättyneestä lämmitysvuodesta tai energian kokonaispäästöistä vuodesta 2010 alkaen. Muukin Eurooppa on osallistunut savottaan.

— Päästötavoite on harvoja asioita, joista Euroopan ympäristövirasto EEA antaa unionille puhtaat paperit vuoden 2030 tavoitteiden osalta. EU on tältä osin siis tavoiteaikataulussa, Kohopää toteaa. 

Maankäyttösektorilla tilanne on toinen. Nielut vähenevät. EU:n tavoitteena on, että sektori olisi reippaasti ilmastonegatiivinen, nyt ollaan plussan puolella. Metsiä kaatuu enemmän kuin ne kasvavat, maankäytön muutokset vapauttavat enemmän hiiltä kuin sitovat. Laskentakin täsmentyy, ja maataloudessa halutaan lykätä päästövähennyksiä seuraavalle sukupolvelle.

Uusi komissio voi olla sama, mutta eri tavalla 

Vihreän siirtymän jatkosta emme tiedä, mutta poliittinen siirtymä on tosiasia. Oikea laita vahvistuu, ja vetää myös keskustaoikeistoa oikealle. EPP puhuu jo teollisesta siirtymästä, kun vihreä siirtymä ei enää vedä. Puolueet vuotavat oikealle. Liberaalit valuvat EPP:hen, joka taas vuotaa ID:hen ja ECR:ään, eli perussuomalaisten eurooppalaiseen kotiin. ID on vielä siellä kaukaisemmalla laidalla.  

Von der Leyenin kristillisdemokraateista, liberaaleista ja sosialidemokraateista koostuva komissio saattaa kuin saattaakin jatkaa siirtymästä huolimatta. Euroopassa kynnys perinteisen oikeiston ja nousevan populismin yhteistyöhön on korkeampi kuin Suomessa.

— ID ja ECR ovat eurooppalaisen politiikan hylkiöitä, joiden aloitteet torpataan jo ihan varmuuden vuoksi, Kohopää hymähtää.

— EPP siirtyy poliittisesti oikealle äänestäjiensä perässä, mutta yhteistyötä populistien kanssa ei toistaiseksi ainakaan ole.  

Yhteistyön mahdollisuus populistien kanssa on kuitenkin ilmassa. Siksi sitä torjutaan niin aktiivisesti, kuten Petteri Orpokin saattoi havaita puhuessaan Brysselissä. Tuolloin kaikki eivät taputtaneet. 

Mitä tapahtuu Euroopan ilmastopolitiikalle seuraavan komission aikana?

— Asetetuista 2040 ilmastotavoitteista ja niihin liittyvistä ohjauskeinoista on pystyttävä sopimaan. Pariisin sopimus on edelleen voimassa, Kohopää muistuttaa.

— Tämän hetken veikkaus on se, että EU jatkaa edelleen kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.   

Eurooppa haluaisi vähentää teollista riippuvuutta Yhdysvalloista ja Kiinasta, pitää oman taloudellisen toimeliaisuuden tasosta kiinni, ja vähentää päästöt pieneen osaan entisestä. Hyville ideoille ainakin riittää kysyntää.

— Tässä ei ole varaa jättää kiviä kääntämättä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ydinvoima, hiilen talteenotto, vety ja vaihtuva tuotanto tulevat olemaan keinovalikoimassa.  

Maatalous on vaikein pala. Pihvikarja päästää metaania edelleen, kuten ennenkin. Aika moni pihvi pitäisi vaihtaa ranskalaisilla lautasilla tofuun tai edes kasvatettuun kalaan. 

Ympäristöväkikin on liikkeellä.

— Berlaymontissa pelätään traktorimarsseja ja seinille kiipeileviä ympäristöaktivisteja suunnilleen yhtä paljon, Kohopää kertoo.

— Kun komissio on koolla, kaikki ovat liikkeellä.  

Entä voiko von Der Leyen jatkaa, kun EPP:n oikea laita vahvistuu?

— Jos enemmistöä haetaan demareiden ja liberaalien kanssa, von der Leyen on paras yhdistävä voima. Tämä on näkynyt myös von der Leyenin puheissa, jotka kosiskelevat oikeaa laitaa mukaan. 

Iso kysymys on sekin, että palataanko vaalien jälkeen takaisin sisämarkkinoita vahvistavalle polulle vai jatketaanko peruuttamista, kuten populistit toivovat.

— Jos katsoo isoa kuvaa, niin paluulle ei oikein ole vaihtoehtoja tai käsissämme on fundamenteiltaan hyvin erilainen unioni, Kohopää huokaisee.

— Taloudellinen ja sosiaalinen liikkuvuus on EU:n perusta ja sen jatkuminen tulevaisuuden avainkysymys.

Sarjassa aikaisemmin ilmestyneet jutut:

Puolustus ja turvallisuus ylitse muiden

Suomesta mallia Keski-Euroopalle

#energia ja Eurooppa

Jaa artikkeli: