Talous, teollisuus ja kauppa natisevat

Uusi maailmanjärjestys on arvoitus

29.11.2024, kello 14:22

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Ottaako amerikkalainen vihreä siirtymä taka-askeleen? Öljy ja maakaasu saavat ainakin nostetta Trumpin ajan amerikkalaisessa energiapolitiikassa. Osa vihreistä tukijärjestelmistä saattaa silti jäädä, jos niistä on hyötyä republikaaneille.

Ei ole yhdentekevää, kuka johtaa Yhdysvaltoja. Valinnan vaikutukset ulottuvat kaikkialle maailmaan. Ne näkyvät myös Euroopan unionin teollisuuspolitiikassa ja Suomen harjoittamassa talouspolitiikassa. Energiapolitiikkakin saa osansa, koska teollispolitiikka ja energia matkustavat samassa junassa.

Toisen maailmansodan jälkeen rakennettu YK-perusteinen maailmanjärjestys saa nyt kyytiä. Kansainvälisen vapaakaupan periaatteet eivät enää kelpaa amerikkalaisille eikä turvallisuuspolitiikka ole entisellään. Muutos ei tosin ole kokonaan lähtöisin Amerikasta eikä edes Donald Trumpin vaalivoitoista.

— Kamala Harrisin voitto presidentinvaaleissa olisi antanut vanhalle maailmanjärjestykselle lisäaikaa, mutta ei kovin paljon. YK-perusteinen maailmanjärjestys ei ole enää toimiva, koska enemmistö maailman kansoista ei sitä hyväksy, toteaa Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.

Muutos näkyy maailmalla harjoitetussa tuvallisuuspolitiikassa ja kauppapolitiikassa. Lisäksi kansainväliset instituutiot voivat saada aivan uusia merkityksiä. Penttilä analysoi geopoliittisen tilanteen vaikutuksia Euroopan ja Suomen talouskasvuun sekä energiatulevaisuuteen Gasgrid Finland Oy:n seminaarissa 27.11.2024.

Penttilä huomauttaa, että tähän mennessä kaikki suuret maailmanjärjestystä koskevat muutokset ovat tapahtuneet suursotien seurauksena. Nyt muutos tapahtuu toisella tavalla. Trump inhoaa sotia, joten tämän perusteella voisi kuvitella, että ainakaan suurempia sotia ei ole tiedossa.

Maailmanjärjestys etsii uuden asennon ennen kaikkea taloudellisten ja turvallisuuspoliittisten muutosten seurauksena.

Mitä Yhdysvaltojen vaaleissa oikeastaan tapahtui, kun kerran kansallisten vaalien vaikutukset ulottuvat näin laajalle? Republikaanit voittivat ja demokraatit hävisivät! Penttilän mielestä vastaus on aivan liian helppo.

— Vaaleissa voittivat ennen kaikkea republikaanisen puolueen konservatiivinen siipi. Vallan vaihtuminen puolueen sisällä on täydellinen: perinteisille republikaanipoliitikoille ei ole enää paikkaa kabineteissa.

Penttilän mukaan juuri tämä ennakoi uutta maailmanjärjestystä. Muutos Yhdysvaltojen sisäpolitiikassa on totaalinen. Pidäkkeitä muutokselle ei enää ole.

— Amerikkalaiset haluavat tehdä arvokasta työtä. Työ tuo elämälle merkityksen, luo yhteisön ja vakaan yhteiskunnan. Trumpin kauppapolitiikka lähtee siitä, että työpaikat on saatava takaisin Amerikkaan, Risto E. J. Penttilä toteaa. Kuva: Lehtikuva Oyj.

Kasvu korjaa kaiken

Trumpin talouspoliittisessa ajattelussa Yhdysvaltain talouden kasvu korjaa kaiken. Kasvu palauttaa USA:n kansainvälisen mahtiaseman. Samalla amerikkalaisen unelman tavoittelu on kaikille taas mahdollista. Penttilän mukaan kasvua saadaan aikaiseksi säätelyä purkamalla ja verotusta keventämällä.

— USA:ssa tapahtuva taloudellinen kasvu, veronalennukset ja uudet kaupan rajoitteet kääntävät kuitenkin eurooppalaisen talouden laskuun. Jo pelkkä Trumpin vaalivoitto leikkasi jokaisen EU-maan kasvuennusteita 1,5 prosenttia, Penttilä toteaa.

Penttilä arvelee, että Joe Bidenin käynnistämä massiivinen vihreää taloutta vauhdittava Inflation Reduction Act (IRA) -investointiohjelma puretaan ainakin niiltä osin, jos tuet eivät hyödytä republikaanien hallitsemia osavaltioita. Puhtaasti vihreän siirtymän hankkeita ei enää tueta julkisin varoin, elleivät investoinnit samalla tuota selvää taloudellista kasvua.

Luopuvatko amerikkalaiset perinteisestä vapaan kaupan ajatuksesta? Ehkä. Penttilä huomauttaa, että amerikkalainen ei halua olla enää pelkkä kuluttaja, jolle vapaakauppa näyttäytyy vain yhä edullisempina ja edullisempina hintoina. Uudessa maailmanjärjestyksessä amerikkalainen haluaa olla enemmän.

— Amerikkalaiset haluavat tehdä arvokasta työtä. Työ tuo elämälle merkityksen, luo yhteisön ja vakaan yhteiskunnan. Trumpin kauppapolitiikka lähtee siitä, että työpaikat on saatava takaisin Amerikkaan.

Penttilän mielestä republikaanien ja demokraattien ajattelu ei eroa tässä. Erona on se, että republikaanien toteutus tapahtuu markkinaehtoisesti, demokraattien toteutus taas perustuu valtiollisiin tukiin.

Tekonologia ykkönen, ilmasto kakkonen

Trumpin ajattelu ei ole vihreää eikä ilmastomyönteistä. Silti ilmastomyönteinen kehitys voi jatkua jossain muodossa. Suomessakin uusi hallitus jatkoi ilmastopolitikkaa uudella nimellä.

Penttilä toteaa, että YK-vetoisia COP-kokouksia ei ehkä enää järjestetä tai jos järjestetään, niin kokouksiin ei lähetetä merkittäviä amerikkalaisia edustajia.

Yhdysvalloissa maakaasun käyttö ja öljyteollisuus saavat uutta nostetta. Tästä huolimatta amerikkalaisten investoinnit vihreään teknologiaan voivat sijoittua maailman kärkimaiden joukkoon myös tulevaisuudessa — samaan tapaan kuin Kiinassa.

— Mikään muu maa ei rakenna yhtä paljon uusia kivihiilivoimalaitoksia kuin Kiina, mutta samaan aikaan se investoi enemmän kuin yksikään maa aurinkovoimaan, tuulivoimaan ja sähköautoihin.

Penttilä huomauttaa, että Trumpin kabinettiin on kerääntymässä joukko vahvasti teknologiaan luottavia vaikuttajia. Esimerkiksi Elon Musk suhtautuu teknologiaan samalla tavalla kuin ennustuksissaan monesti oikeaan osunut teknologiaguru Raymond Kurzweil.

Kurzweilin mukaan teknologia ratkaisee kaiken, kunhan teknologiaa kehittäviltä yrityksiltä poistetaan kaikki esteet. Uusia ydinvoimalaitoksia ei enää tarvita vuonna 2035, koska siihen mennessä teknologia on jo ratkaissut ilmastomuutoksen, kuten Kurzweil toteaa.

— Teknologia ensin ja ilmasto vasta sitten voi olla uusi amerikkalaisten tapa ajatella, Penttilä sanoo.

Mitä tapahtuu Kiinan kanssa?

Amerikkalaisten ja kiinalaisten väliset tulevat suhteet ovat vielä arvoitus. Penttilä huomauttaa, että Trumpin kabinetissa Kiinaan suhtaudutaan ristiriitaisesti. Osa haluaisi tehdä kiinalaisten kanssa kauppaa, osa haluaisi eristää Kiinan taloudellisesti, teknisesti ja sotilaallisesti.

Penttilän hahmottelemassa uudessa maailmanjärjestyksessä maat asettuvat joko Kiinan tai Yhdysvaltojen kavereiksi. Eurooppa joutuu tässä asetelmassa puun ja kuoren väliin. Eurooppa on riippuvainen Kiinassa tapahtuvasta tuotannosta — siksi se haluaa käydä kauppaa Kiinan kanssa. Kaiken valmistukseen siirtäminen Kiinasta Eurooppaan on mahdotonta.

Yhdysvallat ei tule hyväksymään Kiinan kanssa veljeilyä, jos amerikkalaiset itse vetävät reilun hajuraon kiinalaisiin. Tämä voi aiheuttaa kitkaa amerikkalaisten ja eurooppalaisten välillä. Trumpin kabinetista on jo nyt ilmaistu, että maatalous, digitalisaatio, terästullit ja ympäristöasiat ovat amerikkalaisten ja eurooppalaisten välisiä ”selvittämättömiä asioita”.

Turvallisuuspoliittisesti Eurooppa on riippuvainen Natosta. Riittääkö Trumpin Amerikalle enää se, että Nato-maat käyttävät puolustusmenoihinsa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta — entä jos vaatimus nousee kolmeen prosenttiin?

Penttilän mielestä Euroopan on otettava etäisyyttä Yhdysvaltoihin, jos Eurooppa haluaa jatkaa kaupankäyntiä Kiinan kanssa. Tämä voi heijastua myös turvallisuuspolitiikkaan. Euroopan on otettava itse enemmän vastuuta.

— Trumpin tavoitteena on kuitenkin aina nykyistä paremmat diilit. Entä jos kiinalaisten kanssa tehdäänkin diili eikä kauppasotaa synny? Tai mitä tapahtuu silloin, jos Kiina ajautuu taloudellisiin vaikeuksiin, Penttilä kysyy.

Ei välttämättä menetettävää

Penttilä arvioi, että Trumpin hallinto ottaa kaikki amerikkalaisten tekemät kauppasopimukset tarkkaan syyniin. Lähtökohtana ei välttämättä ole kokonaan uudet sopimukset, vaan nykyisten sopimusten viilaaminen.

— Amerikkalaiset nostavat olemassa olevista sopimuksista esille sellaisia kohtia, joissa amerikkalaisilla on parantamisen varaa. Tällaisissa neuvotteluissa eurooppalaiset voivat menestyä, kunhan paneutuvat sopimusten yksityiskohtiin tarkasti.

Penttilä muistuttaa, että Brexit-neuvotteluissa Euroopan unioni oli erittäin hyvin valmistautunut, kun taas Iso-Britannia tuli neuvotteluihin takki auki ”kunhan nyt jotain sovitaan” -periaatteella.

— Britannian kävi huonosti ja Euroopan unioni jyräsi. Amerikkalaisia EU ei voi jyrätä, mutta hyvään lopputulokseen on mahdollista päästä.

Vielä on yksi muutokseen vaikuttava tekijä: Saksan vaalit. Penttilä huomauttaa, että Olaf Scholzin johtama Saksa on ollut republikaanien ykkösvihollinen Euroopassa. Saksa on maa, joka ei ole huolehtinut puolustuksestaan ja joka rakensi riippuvuuden venäläisestä maakaasusta ja joka on jatkuvasti vienyt enemmän tavaraa Yhdysvaltoihin kuin on sitä tuonut.

— Saattaa olla, että vaalien jälkeen amerikkalaiset ja saksalaiset löytävät yhteisen sävelen, jos uudeksi kansleriksi nousee kristillisdemokraattien Friedrich Merz.

Taas yksi vaikeasti ennakoitava tekijä.

#energia ja Eurooppa #energiapolitiikka