Uusia tuotteita ja uusia työpaikkoja kaivataan

Teksti Petri Sallinen

Vihreä siirtymä ja vetytalous ovat parhaimmillaan turboahdettuja talouskasvun moottoreita. Ehkä juuri siksi vihreän talouden hankkeita perustellaan niin usein työllisyyden kohentumisella ja viennin vauhdittumisella — asioilla, jotka perinteisesti tuottavat kansantaloudellista hyvää.

Tarkempi analyysi paljastaa, että vihreän talouden kansantaloudelliset vaikutukset ovat jääneet vähäisiksi Suomessa.

— Suomi sutii paikoillaan, toteaa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Sutiminen tarkoittaa sitä, että vihreä siirtymä ei ole synnyttänyt Suomeen uusia työpaikkoja eikä uusia tuotteita. Vaikka suomalainen sähköntuotanto on vihertynyt lähes kokonaan, tuotetaan puhtaalla sähköllä samoja vanhoja tuotteita ja palveluita, mitä aikaisemmin valmistettiin fossiilisella sähköllä.

— Vihreän siirtymän seurauksena työn tuottavuus energiatoimialalla on parantunut, mutta uusia työpaikkoja ei ole syntynyt, vaikka energiatoimiala on Suomen suurin investoija, Kangasharju huomauttaa.

Kangasharju korostaa uusien työpaikkojen syntymisen merkitystä elintason mittarina. Tässä mielessä vihreä siirtymä ei ole parantanut suomalaisten elintasoa.

Turha vajota synkkyyteen

Vihreän talouden sutimisesta huolimatta suomalaisten ei ole syytä vajota synkkyyteen. Kangasharju muistuttaa, että Suomen kansantalous on kuitenkin kasvanut prosentin verran melkein joka vuosi vuoden 2015 jälkeen.

— Suomalaiset ovat nyt noin seitsemän prosenttia rikkaampia kuin vuonna 2015. Norjaan, Ruotsiin ja euroalueeseen verrattuna seitsemän prosentin kasvu vajaassa kymmenessä vuodessa on mukiin menevä saavutus, Kangasharju huomauttaa.

Ajanjakson aikana työllisyyskin kasvoi Suomen ikääntymisestä huolimatta. Kangasharjun mielestä elinkeinonpolitiikan harjoittamisessa on onnistuttu, vaikka arvonlisä työtuntia kohti kehittyy hitaasti.

Vihreällä siirtymällä on kuitenkin potentiaalia.

— Vihreä siirtymä vähentää kansantalouden päästöjä. Järjestelmä muuttuu ainakin puhtaammaksi, vaikka työllisyyden parantumiseen perustuvaa kasvua ei vielä ole saatu aikaiseksi.

Softanvääntäjien Suomi

Tietointensiiviset palvelut tuottavat tällä hetkellä yksin kaiken sen hyvän, jota elintasoksi kutsutaan. Kangasharjun mukaan suomalaisen hyvinvoinnin kasvu on lähes yksinomaan softanvääntäjien varassa, kun mittarina käytetään uusien työpaikkojen syntymistä.

— Työllisyyden kasvu muilla toimialoilla on keskimäärin nolla vanhustenhoivaa lukuun ottamatta.

Teollisuudessa pitäisi tapahtua merkittäviä muutoksia, jotta vihreä siirtymä näkyisi elintason kasvuna. Kangasharjun mielestä tämä tarkoittaa aivan uusia tuotteita ja palveluita, joita valmistettaisiin vihreän energian avulla.

— BKT puhdistuu, kun tietointensiivinen teollisuus käyttää yhä enemmän vihreää sähköä. Välillisesti tämä tuo hyötyjä, vaikka softanvääntäjät tekisivät joka tapauksessa työnsä minkä tahansa sähkön avulla.

Energiatoimialan massiiviset investoinnit puhtaaseen tekniikkaan tuottavat kansantaloudelle välisesti hyvää ja ilmasto voi paremmin. Lisäksi suuren kokoluokan rakennusprojektit tarjoavat uusia työpaikkoja ainakin rakennusvaiheen aikana. Sama ei toteudu perusteollisuudessa, jossa investoinnit ovat energiatoimialaa selvästi pienempiä.

Pelkkien työpaikkojen määrän kasvu, palkkatulojen kehittyminen ja yritysten voittojen mittaaminen elintasoa kuvaavina tekijöinä eivät vielä riitä. Pääomien kasvu jää vaille huomiota. Vihreässä taloudessa tällä on väliä, kun yleensä myös työn tuottavuus kasvaa.

— Elintason kasvun kannalta työn tuottavuuden parantumisella ei ole kovin suurta merkitystä, jos alan työllisyys ei samalla kasva. Vaikka tietointensiivisissä palveluissa työn tuottavuus ei ole kasvanut yhtä paljon kuin energia-alalla, on alan työllisyyden kasvu riittänyt tuottamaan kaivattua hyvinvoinnin kasvua, Kangasharju toteaa.

Vihreää tuontia enemmän

Suomi ei ole onnistunut erikoistumaan vihreiden tuotteiden ja palveluiden kehittämisessä. Tämä näkyy vientitilastoissa: Suomi tuo enemmän vihreitä tuotteita kuin vie.

— Meiltä puuttuvat sellaiset tuotteet, joiden avulla voidaan viedä vihreää elintasoa, Kangasharju huomauttaa.

Saksa, Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet paremmin. Kangasharjun mielestä vihreän teollisuuden vienti ei vedä, kun ei ole löydetty omaa markkinarakoa. Jos ja kun vetytalouden hankkeet pääsevät Suomessa vauhtiin, niin parempi olisi viedä vedystä jalostettuja tuotteita kuin pelkkää vetyä.

— Keski-Euroopassa vihreille aloille syntyy jo nyt enemmän uusia työpaikkoja kuin perinteisille aloille. Rakennemuutos pääsee etenemään, kun tuottavuus paranee ja uusia työpaikkoja syntyy lisää, Kangasharju toteaa.

Kangasharjun mielestä energiatoimiala ja paljon energiaa käyttävä teollisuus pitäisi muokata sellaisiksi, että ne toisivat enemmän elintason kasvua kansantalouteen.

Ilmastonmuutoksen järkyttävä hinta

Ilmastonmuutoksen vaikutukset globaaliin talouteen voivat käydä ”järkyttävän kalliiksi”, kuten Kangasharju asian ilmaisee. Ilmastonmuutoksen hinta talouskasvusta voi olla uusimpien tutkimusten mukaan jopa kymmenen prosenttia.

— Oleellista tästä eteenpäin on se, miten hiilidioksidipäästöt arvotetaan, eli kuinka korkea hinta päästöille lasketaan.

Kangasharjun mielestä 120 euroa hiilidioksiditonnilta on aivan liian alhainen hinta. Mitä korkeampi hiilidioksidin hinta on, sitä enemmän syntyy kannusteita kehittää päästöjä vähentäviä vihreitä ratkaisuita.

— Kannusteiden pitäisi olla hurjat, Kangasharju huomauttaa.

Jos Suomi ei onnistu kehittämään uusia työpaikkoja synnyttäviä vihreän talouden tuotteita, on tyydyttävä tekemään sitä, mitä on tehty viimeiset 20 vuotta. Kangasharjun mukaan tämä tarkoittaa keskittymistä tietointensiivisten palveluiden tuottamisen.

— Silloin Suomi muuttuu aineettomammaksi. Lopulta käy niin, että nyt kaivattuja vihreitä investointeja ei enää synny. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomesta tulisi köyhä, vaan erinäköinen: teollisuus supistuu, loppuu ja muutumme palveluvaltaiseksi yhteiskunnaksi. Jos taas teollisuuden arvoketjut saadaan kuntoon, niin teollinen tuotanto voi säilyä myös vihertyvässä maailmassa.

Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju esiintyi WEC Finland ry:n järjestelmässä Energiapäivässä 22.10.2024 Tampereella.

#energiatalous

Jaa artikkeli: