Ranska, Saksa, Italia...

Tuntematon kaukolämpö-Eurooppa

24.09.2024, kello 13:33

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Euroopassa 77,3 miljoonaa ihmistä asuu kaukolämmitetyssä kodissa. Kaukolämmön jakelusta vastaa 19 037 alueellista kaukolämpöverkkoa. Tämä käy ilmi eurooppalaisen kaukolämpöjärjestö Euro Heat and Powerin tilastoista.

Euroopan kattava kaukolämpötilastointi ei ole kovin tarkkaa. Siksi kaukolämmön käyttäjien määrä saattaa kasvaa tilastojulkaisujen perusteella nopeasti tai uusia alueellisia kaukolämpöverkkoja ilmaantuu runsaasti lyhyessä ajassa. Esimerkiksi Puolassa kaukolämmön käyttäjien lukumäärä kasvoi vuodessa 3,1 miljoonalla. Syynä ei ollut raju rakentaminen, vaan oli tilastotietojen tarkentuminen.

Aikaisemmin pienimpiä kaukolämpöverkkoja ei tilastoitu. Esimerkiksi Itävallan kaukolämpötilastoihin ilmaantui peräti 800 uutta kaukolämpöverkkoa vuoden 2022 aikana, kun pienet maaseutuverkot ja muutamista kiinteistöistä muodostuvat kaukolämpöjärjestelmät sisällytettiin tilastoihin.

Tilastollisista epätarkkuuksista huolimatta kaukolämmitys on kasvussa eri puolilla Eurooppaa.

Kaukolämpö on ylivoimaisesti yleisin lämmitysratkaisu Pohjois-Euroopassa. Suomessa sen osuus lämmitystapamarkkinoilla on 45 prosenttia, mutta Tanskassa jopa 66 prosenttia. Kaukolämmitys on Pohjoismaissa erityisesti kaupunkien lämmitysmuoto.

Vanhoissa kaukolämpömaissa kasvu on tasaantumassa, vaikka kaukolämmityksen mahdollisuudet ilmastomuutoksen torjunnassa ja energiaturvallisuuden lisääjänä nähdään eri tavalla kuin ennen. Energiakriisi osoitti monessa maassa kaukolämpöjärjestelmän vakauden: hinnoittelu ei reagoi yhtä herkästi markkinoiden mullistuksiin kuin sähkökaupassa.

Kypsillä lämmitysmarkkinoilla kaukolämmityksen osuus ei enää kasva samalla tavalla kuin nuorilla markkinoilla. Esimerkiksi Tanskassa kaukolämpömarkkinat ovat selvästi saavuttaneet kypsän markkinan lakipisteen. Uusia kotitalouksia liitettiin Tanskassa kaukolämpöverkkoihin 50 000 vuonna 2022, mutta seuraava vuonna enää 40 000.

Euroopan merkittävimpiä kaukolämpömaita ovat Itävalta, Tsekki, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa ja Ruotsi. Myös Puolassa ja Baltian maissa on paljon kaukolämmitettyjä kiinteistöjä. Kummassakin maassa kaukolämmityksen osuus on 40 prosentin luokkaa.

Entisissä Itä-Euroopan maissa kaukolämmitys on sosialistisen kauden perintöä. Kaukolämmitys oli sosialistimaissa tärkein kiinteistöjen lämmitysmuoto. Maineesta sai aikoinaan osansa myös suomalainen kaukolämmitysjärjestelmä.

Euro Heat and Power laskee, että suurimmilla markkina-alueilla kaukolämmitysasiakkaiden määrä kasvoi keskimäärin 5,6 prosenttia vuonna 2022. Suurin kasvupotentiaali on Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Alankomaissa — sellaisissa maissa, joissa maakaasun käyttö kiinteistöjen lämmityksessä halutaan lopettaa mahdollisimman nopeasti.

Toimitukset lievässä laskussa

Euroopan kaukolämpömaissa asiakkaille toimitettiin yhteensä 606 terawattituntia kaukolämpöä vuonna 2022. Tämä on 2,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lämmöntarve supistui, koska talvi oli tavanomaista leudompi.Saksassa teollisuus ja palvelusektori vähensivät kaukolämmön käyttöä, mutta uusien asuntojen liittäminen kaukolämpöverkkoihin nosti kysyntää. Ranskassa hallituksen energiansäästötoimet vähensivät kaukolämmön tarvetta 12 prosentilla — energiatehokkuustoimilla voi siis olla merkitystä.Kapasiteetti supistui hieman

Eurooppa tuotti kaukolämpöä 333 400 megawatin teholla vuonna 2022. Puolassa kapasiteettia on eniten (53100 MW) — Saksa oli kakkonen (44000 MW). Kolmoseksi nousi Tsekki (38100 MW).

Ruotsi (27900 MW), Ranska (26800 MW), Tanska (25300 MW) ja Suomi (24700 MW) ovat samoissa lukemissa. Itävalta on selvästi pienempi kaukolämpömaa (11200 MW) teholla mitattuna. Suurimpien kaukolämmitysmaiden yhteenlaskettu kapasiteetti laski hieman — 0,6 prosenttia.

Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Unkari, Portugali, Espanja ja Iso-Britannia rakensivat enemmän uusia tuotantolaitoksia kuin mitä vanhoja poistui markkinoilla. Kroatia, Tsekki, Latvia, Liettua, Puola ja Romania sen sijaan vähensivät kapasiteettiaan.

Euro Heat and Power ennustaa eurooppalaisen kaukolämpökapasiteetin kasvavan tulevaisuudessa.

Verkkoja lisää

Euroopan kaukolämpöverkkojen pituus oli 194 845 kilometriä vuonna 2022. Verkkojen kokonaispituus kasvoi 4,5 prosentilla. Nopeinta kasvu oli Saksassa. Ranskan kaukolämpöverkkojen pituus on kaksinkertaistunut viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Myös kypsillä markkinoilla kaukolämpöverkot ovat kasvaneet. Esimerkiksi Suomessa kaukolämpöverkot saivat pituutta lisää viidenneksen viimeisten kymmenen vuoden aikana.

Itä-Euroopan maissa verkkojen pituus lyhenee, kun sosialismin aikana rakennettuja vanhentuneita verkkoja korvataan uusilla. Uudet verkot voidaan sijoittaa maastoon ja asutusalueille aikaisempaa optimaalisemmin.

Uusiutuvien osuus hieman alle puolet

Kaukolämpöä tuotetaan monilla eri tavoilla. Osa Euroopan maista suhtautuu kaikenlaiseen polttamiseen kriittisesti, osa on innostunut geotermisestä lämmöstä. Uusiutuvan energian osuus Euroopan kaukolämmön tuotannossa oli 42,6 prosenttia vuonna 2022.

Euro Heat and Power muistuttaa, että tilastovuosi 2022 oli kaukana normaalista vuodesta. Silloin energiakriisi iski myös kaukolämpöalalle. Kriisiaikoina oleellista oli varmistaa asiakkaiden energiansaanti, mikä johti lyhytaikaisiin ja poikkeuksellisiin ratkaisuihin — sellaisiin, joita ei normaaleissa oloissa olisi tehty.

Energiakriisi osoitti sen, että Euroopan kaukolämpöalan häiriönsietokyky on hyvä. Kriisin aikana polttoaineiden ja lämmönlähteiden suhteelliset osuudet säilyivät lähes ennallaan. Maakaasun käyttö väheni 0,8 prosenttiyksikköä ja uusiutuvien energialähteiden käyttö kasvoi 0,2 prosenttiyksikköä.

Nyt uusiutuvan energian ja hukkalämpöjen käytön odotetaan kasvavan — EU:n vihreän siirtymän imussa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana uusiutuvalla energialla tuotetun kaukolämmön määrä on kaksinkertaistunut Ranskassa, Itävallassa, Tšekissä ja Tanskassa. Suomessa kaukolämmöntuotanto sähköistyy. Lämmönlähteenä on usein päästöttömästi tuotettu sähkö.

Eurooppalaisessa kaukolämmön tuotannossa maalämpö on vielä ”nukkuva jättiläinen”, kuten Euro Heat and Power asian ilmaisee. Vain Islanti ja Ranska tuottavat kaukolämpöä laajamittaisesti maalämmöllä.

Maalämmön serkku geoterminen lämpö sen sijaan on kasvussa. Saksa, Puola ja Unkari panostavat jo tosissaan geotermiseen lämpöön. Itävalta, Ranska, Slovakia ja Italia ovat kertoneet suunnitelmistaan. Suomessa geotermisen lämmön hyödyntäminen sen sijaan epäonnistui. Saattaa olla, että siihen palataan vielä uudestaan.

Geotermistä Keski-Euroopasta

Geoterminen lämpö on Keski-Euroopassa ja Etelä-Euroopassa huomattavasti helpompi ratkaisu kuin Suomessa. Pienempiä lämmityskohteita varten riittää alle tuhat metriä syvä reikä — jo parin sadan metrin syvyisestä reiästä saadaan lämpöä.

Keski-Euroopassa kolme tuhatta metriä syvä geoterminen reikä tuottaa lämpöä jo 20 000 kotitaloudelle. Huikeimman suunnitelman mukaan yksi geoterminen lämpölaitos voisi tuottaa kaukolämpöä 200 megawatin teholla — 200 000 asukkaalle.

Tämän vuoden tammikuussa Euroopan parlamentti otti kantaa geotermisen energian hyödyntämiseen. Parlamentin mielestä Euroopan unioni tarvitsee geotermistä energiaa koskevan strategian. Se nopeuttaisi geotermisen energian investointeja ja vauhdittaisi puhtaan energian käyttöä kaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkoissa.

Euro Heat and Powerin mielestä geoterminen lämpö sisältää huomattavia taloudellisia riskejä. Niitä voitaisiin liudentaa poliittisilla päätöksillä ja säännöillä. Geotermisen energian käytön kehittyminen Euroopassa onkin riippuvainen siitä, minkälaista kansallista ja EU-tasoista säätelyä geotermisen lämmön käyttöön kohdistetaan.

Hukkalämpöjen osuus kaukolämmön tuotannossa oli Euroopassa 3,6 prosenttia vuonna 2022. Euro Heat and Power toteaa, että tilastollinen luku ei vastaa todellisuutta. Hukkalämpöjen osuus on alakanttiin, koska kaikki maat eivät vielä erottele tilastoissa hukkalämpöjä.

Hukkalämpöjen potentiaali on kuitenkin ”valtava” koko Euroopassa. Tuoreen tutkimuksen mukaan teollisuudessa, jätteenpolttolaitoksissa ja sähköntuotannossa on tarjolla vuosittain melkein 3000 terawattituntia hukkaenergiaa. Tällä voitaisiin lämmittää lähes kaikki EU-maiden asuin- ja palvelurakennukset sekä niiden lämpimän veden tarve.

#kaukolämpö