Rekrytointivaikeudet jatkuvat
Tule meille töihin!
28.10.2022, kello 13:01
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto
Energiaverkkoja ja voimalaitoksia ei voi siirtää Kiinaan. Energiatoimiala työllistää jokaisessa Suomen kolkassa ja maksaa kohtuullisen hyvää palkkaakin. Tästä huolimatta ala kärsii vuodesta toiseen työvoimapulasta. Energia-alan osaamistarvekartoitus selvittelee syitä tähän.
Suurin osa energia-alan yrityksistä on taas kerran kohdannut rekrytointivaikeuksia. Rekrytointihaasteiden jakaantumien on tasaista — ne koskettavat kaikkia liiketoiminta-alueita. Energiateollisuus ry:n osaamistarvekartoitukseen vastanneista 78 prosenttia kertoo kohdanneensa rekrytoinnissa ongelmia. Haasteita kohdanneiden määrä on kuitenkin hitusen pienempi kuin aikaisempina vuosina — ei kuitenkaan olennaisesti pienempi.
Projektipäällikkö, sähköverkkosuunnittelija, sähköverkkoasentaja, työnjohtaja, myyntihenkilö, automaatioteknikko — kaikkia näitä on vaikeaa löytää työmarkkinoilta. Kyselyyn vastanneista 74 prosenttia kertoo rekrytointivaikeuksien suurimmaksi syyksi sen, että etsittyjä osaajia ei ole saatavilla.
Työpaikan sijainti ja kulkuyhteydet on toiseksi yleisin syy siihen, että rekrytointi ei onnistu. Näin toteaa 42 prosenttia vastanneista. Sijaintiin liittyvät rekrytointivaikeudet ovat selvässä kasvussa. Tämä korostuu etenkin haja-asutusalueilla.
— Maaseudulle ja pienemmille paikkakunnille, kauemmas kasvukeskuksista, on vaikea saada osaajia, koska puolisollekin pitäisi löytyä töitä, todetaan kyselyn avoimissa vastauksissa.
Tietyissä maakunnissa asukkaiden ikäjakauma on epäedullinen. Työikäisiä on ylipäätään vähän.
Osaajat eivät ole siellä, missä työt ovat
Kilpailu koulutetusta työvoimasta on kovaa eri toimialojen kesken. Kisa ICT-osaajista muiden toimialojen kanssa jatkuu samaan malliin kuin aikaisemmin. Kysyntä osaajista ylittää tarjonnan. Tämä tarkoittaa sitä, että koulutusjärjestelmä ei kykene tuottamaan riittävästi koulutettua työvoimaa tiettyihin ammatteihin. Energia-alan yritykset ovat yrittäneet vastata haasteeseen kouluttamalla itse suunnittelijoita tai niitä on otettu töihin suoraan koulun penkiltä.
Vastaajista vain viisi prosenttia kertoo rekrytointiongelmien aiheutuneen liian alhaisesta palkasta. Energia-ala onkin suhteellisen hyvä palkanmaksaja. Monissa ammattiryhmissä se on kakkosena — heti paperiteollisuuden jälkeen. Tästä huolimatta etenkin ICT-osaajista käydään kovaa kisaa.
— Kaikki osaajat ovat jo töissä ja haluttomia vaihtamaan työnantaja. Toisaalta kilpailu esimerkiksi ICT-osaajista on niin kovaa, että palkat uhkaavat jo karata käsistä, eräs vastaaja toteaa.
Energiatoimialan kaltaisella teknisellä alalla monessa ammatissa tarvitaan pohjakoulutusta, mutta myös työkokemusta. Hakijoiden liian vähäinen energia-alan työkokemus oli yksi syy rekrytointien epäonnistumiseen. Näin totesi 44 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Mistä tulevaisuuden osaajat?
Projektiosaaminen on ylivoimaisessa kärjessä, kun energia-alan yritysten rekrytoinneista vastaavilta kysytään, mitä erityistä osaamista tarvitaan seuraavien viiden vuoden aikana.
Entä minkälaisesta osaamisesta on pulaa lähitulevaisuudessa? Omaisuuden hallintaan liittyvästä osaamisesta, asiantuntijoista, asentajista, data-analyytikoista, sähkö- ja konetekniikan osaajista — lähes kaikesta siitä, mitä energiayhtiöissä tehdään.
Syyksi kaiken kattavaan lähitulevaisuudessa häämöttävään osaamispulaan enemmistö vastaajista (71 %) ilmoittaa eläköitymisen. Tämä tarkoittaa sitä, että lähivuosina merkittävä osa energiayritysten nykyisistä osaajista poistuu työmarkkinoilta.
43 prosenttia vastanneista toteaa rekrytointitarpeiden johtuvan normaalista vaihtuvuudesta ja 37 prosenttia yrityksen liiketoiminnan muuttumisesta. Lähes yhtä suuri joukko ilmoittaa syyksi koko toimialaa ravistelevan energiamurroksen.
Ei pelkkää tekniikkaa
Energia-alalla työskentelee paljon muitakin kuin tekniikan alan ihmisiä. Näin toteaa eräs osaamistarvekyselyyn vastanneista. Mielikuvilla on suuri merkitys, kun etenkin nuoret pohtivat uravalintojaan.
Mielikuvaviestinnän keinot ja todellisuutta vastaavien mielikuvien synnyttäminen energia-alan yrityksistä korostuu, kun vastaajilta tiedusteltiin, millä eväillä tilannetta voitaisiin korjata.
— Toimialan pitäisi kertoa itsestään näkyvästi ja tekniikasta innostavasti. Millä tavalla energia-ala voisi päästää pysyvästi nuorten ajatuksiin, eräs kyselyyn vastanneista pohtii.
Koulutuspolitiikkaan vaikuttaminen on yksi konkreettinen vastauksista nouseva keino. Enemmän energia-alaa koulutusohjelmiin, enemmän energiamurrosta ja monipuolisempia koulutussisältöjä. Eräs vastaaja kaipaa remonttia myös oppisopimusjärjestelmään.
— Ovatko toimialan maineasiat kunnossa, entä tasa-arvokysymykset, eräs vastaajista kysyy.
Energiateollisuus ry toteuttaa osaamistarvekartoituksen vuosittain energia-alan yritysten keskuudessa. Tuorein kysely on jatkoa vuonna 2017 aloitetulle tutkimussarjalle. Kyselyyn vastasi tällä kertaa 51 energiayritysten rekrytoinneista vastaavaa henkilöä. Vastanneiden yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli reilut 10 000.
Vastanneista 65 edusti sähköverkkoliiketoimintoja, 51 prosenttia sähköntuotantoa, 45 prosenttia kaukolämpötoimintoja ja 31 prosenttia palvelutuotantoa, esimerkiksi verkostourakointia.
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Olenko siis liian huono osaaja kaikille firmoille vai painaako ikäni valintavaiheessa? Pitäisikö minun olla mieluummin jonkun kapean alan erikoisosaaja kuin laajan alueen yleisosaaja?