Yllättävä havainto

Saksa on Euroopan suurin kaukolämpömaa

24.09.2024, kello 13:39

Teksti Petri Sallinen | Kuva Pekka Hannila

Saksa on Euroopan suurin kaukolämpömaa

Suomi, Ruotsi ja Tanska — maailman suurimmat kaukolämpömaat. Väärin — ehkä johtavat, mutta eivät suurimmat. Saksassa tuotetaan vuosittain noin sata terawattituntia kaukolämpöä. Se on kolme kertaa enemmän kuin Suomessa.

Kaukolämmitys pitää Euroopassa lähes 80 miljoonan kansalaisen varpaat lämpiminä. Vaikka Keski-Eurooppa on tunnettu maakaasulämmityksestä, on kaukolämmityksen markkinaosuus EU-maissa 14 prosentin luokkaa. Tämän tietää eurooppalaisen kaukolämpöjärjestö Euro Heat and Powerin hallituksen tuore puheenjohtaja Janne Kerttula.

— Suuren yleisön mielikuvissa kaukolämmitys on Suomen, Ruotsin ja Tanskan juttu. Vähän vanhemmat taas muistavat sen neuvostoaikaisena järjestelmänä.

Neuvostoliitossa kaukolämpöjärjestelmä oli pomminvarmaa tekniikkaa. Jos teevettä ei saanut hanasta, sai sitä kaukolämmitetyn kerrostalon patterista. Kerttula toteaa, että kaukolämmitys oli todellakin yleistä entisissä sosialistimaissa. Tämä oli pitkään mielikuvahaitta myös läntisessä Euroopassa.

— Sosialismin aikaiset kaukolämmitysjärjestelmät on jo ehditty uusia Euroopan unioniin liittyneissä Itä-Euroopan maissa. Eniten mainehaitta on häirinnyt Iso-Britanniassa, jossa kaukolämmitysjärjestelmän rakentamisen kanssa on jahkailu jo 25 vuotta.

Yksinkertainen selitettävä

Kaukolämmitys kiinnostaa tällä hetkellä Euroopan unionin päättäjiä, koska kaikki energiakriisin jälkeisen ajan potentiaaliset ratkaisut innostavat. Kerttulan mielestä kaukolämmityksen ideaa on helppo avata päättäjille.

— Kaukolämmitysjärjestelmä on yksinkertainen. Jossain keitetään vettä, jota kuljetetaan putkia pitkin asiakkaille. Kaukolämpöjärjestelmän ymmärtämiseen ei tarvita insinöörin koulutusta.

Kaukolämmitys tarjoaa selviä ratkaisuja. Se voi toimia energiamurroksen osana, tarjota mahdollisuuden varastoida energiaa, vähentää ilmastopäästöjä ja lisätä energiaturvallisuutta.

— Mikä parasta — Suomi ja muut pohjoismaat tarjoavat valmiita, toimivia ja koeteltuja esimerkkejä järjestelmän toimivuudesta, automatisoinnista tai siitä, miten puhtaalla sähköllä voidaan tuottaa lämpöä, Kerttula toteaa.

Politisoitunut kaukolämpö

Suomessa kaukolämmitysjärjestelmä toimii markkinaehtoisesti. Se joutuu kilpailemaan lämmitysmarkkinoilla kiinteistökohtaisten lämmitysmuotojen kanssa. Toimialakohtaista lainsäädäntöä ei ole eikä hintasääntelyn kaltaista ohjausta.

Muualla Euroopassa kaukolämmitys on politisoitunut ydinvoiman tapaan. Monessa maassa se tiukasti poliittisessa ohjauksessa.

— Merkittävä osa keskieurooppalaisista kaukolämpöjärjestelmistä on julkisessa omistuksessa. Toimintaan kohdistuu monenlaista säätelyä. Hinnoittelu ei ole kovin läpinäkyvää ja poliittiset päättäjät voivat puuttua kaukolämmön hinnoitteluun, Kerttula kertoo.

Kansalliset erot kaukolämmitysjärjestelmissä ovat muutenkin suuria. Alankomaat on esimerkiksi rakentamassa kaukolämmitysjärjestelmää, joka ottaa mallia sähköjärjestelmästä.

— Alankomaissa kaukolämpöverkot eriytetään muusta toiminnasta sähkömarkkinoiden tapaan. Samalla verkoista muodostetaan yhtenäinen valtakunnallinen kantaverkko, Kerttula toteaa.

Alankomaissa uusi kaukolämpöjärjestelmä voidaan rakentaa puhtaalta pöydältä — ilman menneinä aikoina tehtyjen teknisten ratkaisuiden rasitteita. Suomessa yksi rasite on kaukolämpöverkossa virtaavan veden korkea lämpötila. Kun verkot välittävät 120-asteista vettä, on verkko mitoitettava tämän mukaisesti. Korkea lämpötila rajoittaa myös hukkalämpöjen käyttöä.

— Joissakin italialaisissa kaukolämpöverkoissa veden lämpötila on vain 20 astetta. Lämpötila nostetaan halutulle tasolle kiinteistökohtaisilla lämpöpumpuilla.

Kerttulan mukaan Italia on muutenkin innovatiivinen kaukolämpömaa.

Kilpailevat kaasuverkot

Keskieurooppalaisessa kaupungissa maakaasuverkko oli pitkään kilpaileva vaihtoehto kaukolämpöverkolle. Maakaasu lämmitti kiinteistöt ja maakaasuliedellä keitettiin puurot ja perunat.

Jos kaukolämmitystä ryhdytään nyt työntämään voimalla sellaisiin kaupunkeihin, jossa on jo maakaasuverkot, niin eikö tämä johda rinnakkaisen verkon rakentamiseen ja lisäkustannuksiin?

— Energiakriisi ja yleinen turvattomuuden tunne ovat edistäneet kaukolämmityksen asemaa Keski-Euroopassa. Moni on huomannut, että kaukolämmitys ei ole tuotantotapa, vaan jakelutie. Se on hyvin demokraattinen järjestelmä, jonka avulla päästään nauttimaan monenlaisista lämmönlähteistä, Kerttula huomauttaa.

Eurokansalaisten tilanne helpottuisi merkittävästi, jos kotien kaasulämmitys korvattaisiin kaukolämmityksellä. Tämänkin jälkeen ruuanlaittoa voidaan jatkaa kaasulla. Tämä madaltaa kynnystä vaihtaa maakaasusta kaukolämpöön.

— Kiinteistöjen vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä pysyy ennallaan, kun maakaasu vaihtuu kaukolämmitykseen. Maakaasua käyttävä keskuslämmityskattila korvataan lämmönvaihtimella. Suurimmat työt tehdään kotien ulkopuolella, katujen alla.

Paha, paha polttaminen

Puun ja biomassojen polttaminen kaukolämpöyhtiöiden kattiloissa aiheuttaa ajoittain paheksuntaa keskieurooppalaisessa mediassa. Moni keskieurooppalainen luulee, että keskuspuiston kaltainen paikka on metsä eikä puiston päätyminen kaukolämpöyhtiön kattilaan ole kivaa.

— Keskieurooppalaiset suhtautuvat polttamiseen pohjoismaita kriittisemmin. Tosin Keski- ja Etelä-Euroopassa on tarjolla niin paljon muita kaukolämmön lähteitä, että polttamista ei tarvitse ajatella vakavasti, Kerttula toteaa.

Esimerkiksi geoterminen lämpö on Kerttulan mukaan Keski-Euroopassa aivan eri luokkaa kuin Suomessa. Saksassa ja Unkarissa jo sata metriä syvästä reiästä saadaan riittävän kuumaa vettä. Suomessa ST1 porasi Otaniemessä kaksi kuusi kilometriä syvää reikää, joista ei saatu riittävästi lämpöä kaukolämpöä varten.

— Suurin osa Münchenin kaukolämmöstä on geotermistä lämpöä, Kerttula toteaa.

Eurooppalainen järjestö sai suomalaisen johtajan

Lämmityksen päästöt kuriin ja irti venäläisestä maakaasusta. Kaukolämpö kykenee tähän, jos se saa mahdollisuuden Euroopassa. Tätä pääsee yrittämään Energiateollisuus ry:n kaukolämpöjohtaja Janne Kerttula. Hänet valittiin Euro Heat and Powerin (EHP) hallituksen puheenjohtajaksi.

Euro Heat and Power on EU-maiden kaukolämpöyritysten yhteistyöjärjestö ja alan ykköslobbaaja. Vuonna 1954 perustetun järjestön tärkein tavoite on vähentää lämmityksen päästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tehtävää riittää, koska fossiilisia polttoaineita käytetään runsaasti Keski-Euroopassa.

Järjestö on kuitenkin sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen hiilineutraalisuustavoitteisiin. Monissa maissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa, tavoitetaso on kuitenkin Pariisin sopimusta kunnianhimoisempi — myös kaukolämpöalalla.

Vaikka maakaasun asema on monessa EU-maassa vahva ja osin poliittisilla päätöksillä betonoitu, nähdään kaukolämmitys mahdollisuutena vähentää lämmityksen päästöjä. Samalla päästäisiin irti venäläisestä maakaasusta.

— Puheenjohtajuus on mielenkiintoinen vaikuttamisen paikka historiallisessa saranakohdassa, Kerttula toteaa.

— Järjestö on vienyt määrätietoisesti kaukolämpöä poliittiselle agendalle ja juuri nyt on aika vaikuttaa uuden komission ohjelmaan, Kerttula jatkaa.

 

Kiinalaiset aktiivisia — standardointi etenee

Eurooppalainen kaukolämpöala pyrkii yhtenäistämään käyttämänsä perustekniikan. Tässä auttaa standardointityö. Tämä on johtanut myös teollisten omistuksien keskittymiseen. Aikaisemmin tekniset ratkaisut olivat enemmän kansallisia.

Samalla kaukolämpöala kansainvälistyy. Äkkiseltään tämä on outoa, koska kaukolämpötoiminta on aikaisemmin ollut vahvasti alueellista toimintaa. Esimerkiksi putket on valmistettu lähellä, koska niitä ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja.

Kansainvälistymisen ajurina ovat kiinalaiset.

— Kiina on valtava kaukolämpömaa ja kiinalaiset ovat aktiivisesti osallistuneet kaukolämpöalan standardien kehittämiseen. Syynä aktiivisuuteen on kiinalaisten kauppapolitiikka. He haluavat päästä myymään kaukolämpöalan tarvikkeita Eurooppaan, Kerttula toteaa.

Kerttula ei usko, että Kiinan ja Euroopan kaukolämpöstandardien yhtenäistyminen avaisi eurooppalaisille toimijoille Kiinan markkinat. Kiinan volyymit ovat aivan eri luokkaa kuin Euroopassa. Perusrautaa ei kannata kuljettaa Euroopasta Kiinaan.

Korkeatasoisten venttiilien tai digitaalisten tuotteiden myyminen sen sijaan on eri juttu.

— Digitaalisten tuotteiden kauppa on luonteeltaan globaalia. Vienti Vantaalle ei maksa yhtään enempää kuin Torinoon.

Kerttula uskoo kaukolämpöalan kasvuun Euroopassa. Jos tällä hetkellä vajaat 80 miljoonaa eurooppalaista asuu kaukolämmitetyissä kodeissa, on Euro Heat and Powerin tavoite kymmenen miljoonaa enemmän vuoteen 2030 mennessä.

— Tämä on kova tavoite. Kaukolämpöverkkoja on laajennettava ahkerasti.

Lisää tietoa Euroopan kaukolämmöstä: Tuntematon kaukolämpö-Eurooppa

#kaukolämpö
Jaa artikkeli:
Vastuullista journalismia

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *

Kommentit ()

Ei kommentteja