Taseselvityskustannukset paisuneet jo ennen muutosta

Sähkökauppa loikkaa varttimarkkinaan

10.01.2025, kello 13:41

Teksti Heikki Jaakkola | Kuva Scanstockphoto

Sähkökauppa on siirtymässä näillä näkymin kevään kuluessa varttimarkkinaan. Muutoksen tavoitteena on tukea sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoa aikaisempaa paremmin. Nyt käytössä oleva tunnin tasejakso on liian pitkänä. Se voi peittää näkyvistä epätasapainotilanteita.

Varttimarkkinoihin siirtyminen haastaa erityisesti tuuli- ja aurinkosähkön tuottajat. Tuotantopotentiaalin arviointi etukäteen viidentoista minuutin tarkkuudella ei tule olemaan helppoa. Siksi muutos voi lisätä taseselvityksen aiheuttamia kustannuksia. Arvion ja toteutuneen tuotannon välinen klappi maksaa sähkönmyyjälle rahaa.

Taaleri Energian sähkömarkkinajohtaja Aleksi Nordlund katsoo asiaa tuulisähköä tuottavan yrityksen näkökulmasta. Vaikka muutos nostaa kustannuksia, on muutos Nordlundin mielestä tarpeellinen.

— Muutos on järjestelmän luonnollista evoluutiota. Se ohjaa epätasapainosta aiheutuvia kustannuksia aiempaa tarkemmin oikeisiin osoitteisiin. Sopeutuminen edellyttää kuitenkin päivityksiä moniin järjestelmiin.

Nordlund uskoo tuotannon arviointivirheistä aiheutuvien kustannusten nousevan, mutta ei halua arvioida nousun määrää tai merkitystä. Tuotantoarvioita ja reaktionopeutta parantavat investoinnit teknologiaan ja organisaatioihin voivat kuitenkin vähentää virhearvioista johtuvia kustannuksia.

Muutos saattaa lisätä päivänsisäistä sähkökauppaa, kun tuottajat pyrkivät reagoimaan entistä nopeammin yli- ja alituotantotilanteisiin. Nordlund uskoo algoritmeihin tukeutuvan kaupankäynnin kykenevän reagoimaan vartin pituisiin jaksoihin hyvin.

Myös tuotantotehojen rajoittamisen on sujuttava varttimarkkinoilla ketterästi. Tämä ei ole niin yksinkertaista kuin luulisi.

— Sähköä tuotetaan myös miinushinnalla, koska tiedon kulku ja tilanteisiin reagointi eivät onnistu kaikkialla riittävän nopeasti.

Järjestelmän turbulenssia lisää kuluttajien kasvava joustokyky. Vaikka tämä periaatteessa tukee tuotannon ja kulutuksen tasapainoa, on sähkön tuottajien osattava arvioida entistä enemmän sähkönkäyttäjien liikkeitä. Nähtäväksi jää, kuinka teollisuuden, sähkövarastojen ja sähkökattiloiden tapaiset suurkuluttajat tai kotitaloudet sopeuttavat toimintaansa varttimarkkinoilla.

Nordlund näkee kulutusjouston olevan vasta lapsenkengissään.

— Esimerkiksi nyt suunnitteluvaiheessa olevat uudet teollisuuslaitokset ja teolliset prosessit ovat aikaisempaa ketterämpiä sähkönkäyttäjiä.

Laskenta ja raportointi lisääntyvät

Alueelliset sähköverkkoyhtiöt toimittavat energiamittareiden keräämän mittaustiedon kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämään datahubiin. Siellä datasta koostetaan sähköä myyvien yritysten myyjäkohtaiset "myyntisummat".

Tiedot lähetetään valtakunnalliseen taseselvitykseen eSettille. eSett yhdistää tiedot tasevastaavien tietoihin, laskee ja laskuttaa arviointivirheistä johtuvat korvaussummat tasevastaavilta.

Fingridin tasepalvelupäällikkö Jani Piipposen mukaan varttimarkkinaan siirtyminen ei lisää merkittävästi mittausdatan määrää.

— Sähkön reaaliaikainen mittaaminen järjestelmätasolla on oma maailmansa. Se ei toimi tasejaksojen perusteella, kuten energiamittaukset toimivat.

Datan analysointi, raportointi ja laskutukset ovat kuitenkin se toinen maailma, mihin uudistus selvästi vaikuttaa.

— Varttimarkkinaan siirtyminen nelinkertaistaa energiamittaukseen liittyvien tasejaksojen ja datan määrän.

Datan määrän, laskennan ja raportoinnin lisääntyminen aiheuttaa omat kustannuksensa, joiden määrää on Piipposen mukaan vaikea arvioida.

— Yksittäisen sähkönmyyjän näkökulmasta tuotantoennusteiden virheet realisoituvat jatkossa aiempaa terävämmin.

Järjestelmätasolla epätasapainotilanteet on jouduttu tähänkin asti paikkaamaan kutakuinkin reaaliajassa.

— Ylös- ja alassäädön kustannukset osuvat muutoksen jälkeen tarkemmin oikeisiin osoitteisiin.

Suuruuden ekonomia

Sähkömarkkinoiden muuttuminen on haastanut etenkin alan pienempiä toimijoita jo pitkän aikaa. Taseselvitysten kustannukset ovat moninkertaistuneet jo ennen varttimarkkinoille siirtymistä. Lisäksi datahubiin liittyvät toiminnot ja muu digitaalisen ympäristön kehitys ovat edellyttäneet päivityksiä tietojärjestelmiin.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) professori Samuli Honkapuro on havainnut, kuinka viimeisten vuosien aikana moni pienempi sähkönmyyjä on yhdistänyt toimintojansa. Hän ei näe tätä ongelmana.

— Yhdistymisillä on haettu toiminnan tehostumista suuruuden ekonomian avulla. Asiassa ei ole ongelmaa, kunhan keskittyminen ei uhkaa toimiva kilpailua.

Honkapuro uskoo varttimarkkinaan siirtymisen kannustavan alan toimijoita investointeihin, jotka tarkentavat ennusteita sekä optimoivat tuotantoa ja kulutusta. Sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainoa tukevat myös investoinnit akkuihin. Samalla päiväkohtainen kaupankäynti tehostuu.

— Markkinoiden toiminnan tehostuminen pienentää tasevirheistä johtuvia kustannuksia koko järjestelmätasolla. Tämä on kaikkien etu.

Kukaan ei vielä tiedä, mikä on muutoksen hinta kokonaisuudessaan. Vaikka ennustevirheistä aiheutuvat kustannukset supistuvat, lisäävät kalliit akut, investoinnit tietojärjestelmiin, massiivinen laskenta ja raportointi alan toimijoiden kustannuksia. Tämä kaikki siirtyy lopulta myös sähkön hintaan.

#energia ja asiakas #sähkömarkkinat