Talouskasvua, työtä ja investointeja

Puhtaasta energiasta talouden vetojuhta?

28.02.2025, kello 15:12

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstovkphoto

Taloudessa ei mene hyvin. Teollisuuden kilpailukyky on heikko eikä kasvusta ole tietoakaan. Ongelmat koskettavat koko Eurooppaa, mutta erityisesti Suomea. Varman toimitusjohtaja Risto Murron vetämä Kasvuriihi-ryhmä etsi lääkkeitä Suomen talouden kohentamiseksi Petteri Orpon hallituksen toimeksiannosta.

Epävarmuudet lisääntyvät maailmassa. Monet ovat sellaisia asioita, joille suomalaiset eivät voi mitään. Siksi pääministeri Petteri Orpon mielestä on keskityttävä sellaisiin asioihin, jotka voidaan tehdä itse.

Murto korostaa yritysten roolia ja vastuuta, kun kasvu on hakusessa. Poliittisella päätöksenteolla voidaan vaikuttaa puitteisiin, mutta työpaikat ja investoinnit syntyvät yrityksissä. Kun yritykset investoivat, syntyy työpaikkoja, mutta investointeja ei tehdä, jos ne eivät ole kannattavia.

Kasvuriihi-ryhmä jakoi kansantalouden haasteet neljään ryhmään. Niistä yksi on ”Energiamarkkinat ja puhdas, vihreä siirtymä”. Murto toteaa, että suomalainen energiajärjestelmä on hyvässä kunnossa, mutta teollisuus ei osaa vielä hyödyntää sitä.

— Suomalainen energiamarkkina on kilpailukykyinen. Nyt on kyse siitä, miten tämän avulla voidaan saada kasvua aikaiseksi.

Ylivertainen kilpailuetu

Puhtaasta energiasta teollisuuden investointipäätökset eivät ainakaan jää kiinni. Suomalainen sähköntuotanto on saavuttanut päästöttömyyden ennätysajassa. Voimalaitoksia rakennetaan markkinaehtoisesti — suomalainen sähkö on puhdasta, mutta myös edullista. Kiinaan ja Yhdysvaltoihin verrattuna puhdas suomalainen sähkö on ylivertainen kilpailuetu.

Suomalaisella teollisuudella ja Eurooppaan investointeja suunnittelevilla yrityksillä on siis hyvät mahdollisuudet sähköistää ja puhdistaa tuotantonsa Suomessa. Kansantalouden kannalta taas teollisuuden sähköistyminen tuo mittavia hyötyjä. Samalla suomalainen vientiteollisuus voi siirtyä kilpailukykyisenä ilmastoneutraaliin aikaan. Lisäksi ilmiö synnyttää vientimahdollisuuksia kokonaan uusille toimialoille.

Murto toteaa, että energiamurros on toteutettu Suomessa onnistuneesti. Tästä esimerkkinä on tuulivoiman kasvu markkinaehtoisesti. Puhtaan energiajärjestelmän hyödyntäminen edellyttää kuitenkin tavanomaista enemmän kansainvälisten pääomien ja osaamisen houkuttelemista Suomeen.

— Jos onnistumme houkuttelemaan Suomeen energiaintensiivistä teollisuutta, niin mikä tulee olemaan tämän jälkeen toimiva markkinarakenne, Murto kysyy.

Luonnonvaroja, osaamista ja infrastruktuuri

Uskaltaako Suomi olla voittaja? Puhtaan energian käyttöä tukee toimiva infrastruktuuri, luonnonvarat ja prosessiteollisuuden osaaminen. Siksi puhtaan siirtymän teollinen kasvu sopisi enemmän kuin hyvin kansalliseksi hyvinvointitavoitteeksi.

Energiateollisuuden mielestä puhdasta energiaa hyödyntäville investoineille olisi luotava pitkälle tulevaisuuteen ulottuva suunnitelma. Suunnitelmien avulla Suomi voi erottautua kilpailijamaista ja tarjota selviä etuja investoijille.

Satunnaiset panostukset puhtaaseen siirtymään eivät riitä. Teollisuuden investointi- ja toimintaedellytysten kehittämiseen olisi sitouduttava yli vaakausien ulottuvilla kansallisilla toimilla. Tueksi tarvitaan johdonmukaista ohjausta — poikkeamat, epävarmuudet ja epäjohdonmukaisuus sammuttavat nopeasti kiinnostuksen tehdä investointeja Suomeen.

Puhdas siirtymä on tuote, jota olisi osattava markkinoida kansainvälisillä kentillä. Oleellista on, että myös valtionjohto on sitoutunut edistämään puhtaan teollisuuden kasvuedellytyksiä.

Vahvistuksia vahvuuksiin

Suomalaisiin sähköverkkoihin on investoitu vuosittain lähes miljardi. Sähköverkkojen vahvistaminen alkoi Tapaninpäivän myrskyistä vuonna 2011. Nyt investointitahti on kuitenkin hiipumassa. Se uhkaa hidastaa puhdasta siirtymää — ja Suomen talouskasvua.

Ongelmat ovat itse aiheutettuja ja ne voidaan myös korjata itse. Syynä investointien hiipumiseen on viranomaisten valvontamalliin tekemät muutokset vuoden 2024 alussa. Nyt verkkoyhtiöiden on mahdotonta tehdä ennakoivia investointeja. Ne ovat välttämättömiä kasvun edellytysten luomiseksi.

Pälkähästä pääsee helposti. Muutetaan sähkömarkkinalaki ja valvontamallia koskevaa laki sellaisiksi, että niissä edellytetään puhtaan siirtymän kasvun mahdollistavia ennakoivia investointeja.

Maatuulivoimalle kaavaillut veromuutokset taas eivät edistä tuulivoimarakentamista, joka on yksi talouskasvua ja puhdasta siirtymää edistävä ajuri. Merituulivoiman, ydinvoiman ja muiden päästöttömien sähköntuotantomuotojen toimintaedellytyksiä voidaan edistää yleistä talouskasvua tukevilla tavoilla.

Ikuinen byrokratia riesana

Uuden kantaverkkoyhteyden rakentaminen kestää 7–10 vuotta. Ajasta reilusti yli puolet kuluu lupien käsittelyssä. Hidastelu hankaloittaa hankkeiden toteutumista ja leikkaa talouskasvulta kärjen.

Monesti kyse on siitä, että lupien käsittelyä varten ei ole tarpeeksi ihmisiä — ei mahdoton asia korjattavaksi. Samalla hallinnollisia prosesseja voidaan kehittää ja nopeuttaa. Sektorilainsäädännön uudistamisestakin on apua. Tässä keinoja, joilla energiateollisuus vauhdittaisi investointeja.

Valtio mukaan riskejä kantamaan

Suomalainen energiantuotanto on puhdistunut suurimmaksi osaksi markkinaehtoisin keinoin. Samalla markkinat ovat kehittyneet ja hinnat ovat pysyneet kurissa. Toimiala ei ole huudellut tuotantotukien kaltaisten julkisten tukien perään, vaikka Keski-Euroopassa niistä tykätään.

Jos energiatoimiala kaipaa jotain tukea, niin tuotekehitystukea tai investointitukia. Monet puhtaan siirtymän investoinnit ovat mittaluokaltaan valtavia. Lisäksi ne kohdistuvat teknologioihin, joita ei ole aikaisemmin kokeiltu — investointien kantaminen yksin on raskas taakka ja riskit ovat suuria.

Energiateollisuuden mielestä valtio voi tässä kohtaa tulla vastaan. Valtio voi osallistua riskien kantamiseen esimerkiksi pääoman hankintaan liittyvien korkotukien avulla, lainarahoituksella tai osallistumalla lainojen takauksiin. Tarkoin kohdennettu investointituki voi olla myös toimiva ratkaisu, joka ei sotke markkinoiden toimintaa.

Uuden puhtaan teknologian käyttöönottoon kohdennettu tukijärjestelmä voi parhaimmillaan olla tehokas. Valtiolle se ei maksa juuri mitään, mutta yksittäiselle yritykselle tuki voi olla merkittävä, jotta uutta teknologiaa saataisiin markkinoille.

Sama pätee markkinoiden synnyttämiseen puhtaan teknologian tuotteita varten. Jos kaupallisia markkinoita ei synny, voidaan asiaa vauhdittaa poliittisin keinoin. Yksi esimerkki tästä on uusiutuvan polttoaineen sekoitevelvoite.

Vastaavia markkinoita voidaan kehittää sellaisille puhtaille tuotteille, joilla on suuret kasvunäkymät tai vientipotentiaalia. Bioperäisen hiilidioksidin talteenotto ja hyötykäyttö on tällainen.

Kasvuriihi-työryhmä raportti on kokonaisuudessaan ladattavissa täältä.

#energiapolitiikka