Eväitä hallituksen puoliväliriiheen

Puhtaalla sähköllä päästään pitkälle

03.04.2025, kello 14:12

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Mistä Suomi saisi uutta kasvua ja enemmän verotuloja? Hallitus pohtii asiaa puoliväliriihessä 22.–23.4. Energiateollisuudella on muutama idea kasvun vauhdittamiseksi.

Petteri Orpon hallituksen taipaleesta on nyt kuljettu puolet. Puolivälin krouvissa tai oikeammin puoliväliriihessä katsotaan missä mennään. Samalla tehdään päätöksiä niistä asioita, joita hallitus haluaa toteuttaa hallituskauden viimeisten vuosien aikana — sillä olettamuksella, että hallitus istuu hallituskauden loppuun asti.

Hallituskauden ensimmäisen puoliskon aikana sopeutettiin, säästettiin ja leikattiin. Tavoitteena oli julkisen talouden tasapainottaminen ja työmarkkinoiden uudistukset. Puoliväliriihen nimen vaihtaminen kasvuriiheksi antaa viitteitä hallituksen tulevista aikomuksista.

Kasvutoimien löytäminen on voi olla todellinen kadonneen aarteen metsästys. Taloustieteilijöiden mielestä Suomen taloudellinen suoriutuminen on ollut läntisen maailman heikointa jo pitkään. Kykeneekö Orpon hallitus kääntämään suunnan ja ovatko hallituksen tekemät säästöt ja sopeuttamistoimet tuottaneet kasvulle sopivan maaperän, kuten leikkauslistoja taannoin perusteltiin?

Kasvuriihi hakee todennäköisesti vauhtia Risto Murron vetämän ryhmän ehdotuksista. Ryhmä pohti taloudellista kasvua vauhdittavia tekijöitä hallituksen toimeksiannosta. Ryhmä sai aikaiseksi melkoisen määrän kasvutoimenpiteiksi soveltuvia ehdotuksia. Tosin elinkeinoelämä ehti moittia raportin sisältöä sen oikeasuuntaisuudesta huolimatta vaisuksi. Julkisuudessa taas ryhmän ehdotus perintöveron poistamisesta jätti muut ideat varjoon.

Teollisuusliittojen pääministerille luovuttama Finlandia-julistus sopii puoliväliriihen tausta-aineistoksi siinä missä Murron raportti. Ruutia ei kannata keksiä uudestaan, jos sitä kannetaan valtioneuvoston kansliaan. Teollisuusliittojen mielestä Suomessa on jo nyt uudelle kestävälle talouskasvulle ainutlaatuiset edellytykset. Korkean teknologian osaamista on riittämiin, prosessiteollisuus on hyvissä kantimissa ja puhdasta, edullista energiaa on mukavasti saatavilla.

— Suomen on jo hallituksen puoliväliriihessä valittava rohkean uudistumisen polku, todetaan Finlandia-julistuksen saatesanoissa.

Uudistuminen luo työtä, toimeentuloa, hyvinvointia ja turvallisuutta kaikille suomalaisille — myös tuleville sukupolville. Teollisuusliittojen mielestä vuodeksi 2035 asetettu hiilineutraaliustavoite näyttää suunnan ja siitä olisi pidettävä kiinni. Lisäksi teollisuustoimialat ovat sitoutuneet uudistumiseen — suuntaviivat löytyvät toimialojen julkaisemista vähähiili- ja ilmastotiekartoista.

Uusia mahdollisuuksia tarjoavat muun muassa akkuekosysteemit, uusiutuvat biomateriaalit, tekoäly ja digitalisaatio, vetyteollisuus sekä fossiiliton teräs. Näiden arvoketjujen kehittäminen yhdessä Pohjoismaiden kanssa voi tuoda Suomeen merkittävää kestävää kasvua.

— Onnistuminen tavoitteissa edellyttää kuitenkin riittävää, puhdasta ja kilpailukykyistä sähköä, Finlandia-julistus huomauttaa.

Veroporkkanoista vauhtia

Puhdasta sähköä riittää ja uusia laitoksia voidaan rakentaa lisää, jos toimintaympäristön olosuhteet ovat kunnossa ja jos sähkölle on kysyntää. Energiatoimiala on ollut jo vuosikaudet suurin investoija Suomessa.

Puhtaan sähkön saatavuuteen voidaan vaikuttaa mm. hallituksen puoliväliriihessä tehtävillä päätöksillä. Kun energiayritysten toimintaympäristö pysyy vakaana, toteutuvat puhdasta sähköä tuottavat investoinnit. Hyvä esimerkki investoinneista on tuore tuulivoimayhtiö OX2:n 700 miljoonan euron investointipäätös Suomeen.

— Veroporkkanat edistävät investointeja ja hallitusohjelmaan kirjattujen kasvutavoitteiden toteutumista, toteaa Energiateollisuus ry.

Yksi onnistunut linjaus on teollisuuden sähkövero, jonka hallitus on pitänyt EU:n minimissä. Myös bioenergian käyttö energiantuotannossa on yhä verotonta. Tämänkaltaiset päätökset edistävät investointeja puhtaaseen energian tuotantoon.

Datakeskusten konesalien sähköveron yli 40-kertaistamien sen sijaan on energiatoimialan mielestä huono päätös. Se tahraa Suomen mainetta vakaana investointiympäristönä.

— Datakeskusinvestoinnit tehdään Suomeen ulkomaisella pääomalla. Onko Suomi enää kilpailukykyinen investointikohde, jos täysin varoittamatta datakeskusten sähköverokohtelua muutetaan, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Datakeskukset käyttävät suuria määriä suomalaisten energiayhtiöiden tuottamaa puhdasta sähköä. Niiden sivutuotteena syntyvät hukkalämmöt taas ovat kaukolämmitykseen sopivaa raaka-ainetta. Tämä mahdollisuus edistää myös kaukolämmityksen puhdistumista. Siksi hallituksen pitäisi perua datakeskusten sähköverojen korotukset, energiateollisuus toteaa.

Energia-alan mielestä verokannustimet ovat ylipäätään parempi tapa edistää puhtaan siirtymän investointeja kuin valtiontuet, joihin hallitukset Keski-Euroopassa ovat ihastuneet.

Uutta teknologiaa markkinoille

Millä tavalla energiateollisuus tukisi investointeja? Parasta kauraa ovat tutkimukseen ja tuotekehitykseen kohdistetut julkiset tuet. Vanha ja vakiintunut teknologia ei tukea kaipaa — innovaatioiden edistäminen ja uuden teknologian ohjastaminen markkinoille sen sijaan ovat kestävää tukitoimintaa. Tällä hetkellä esimerkiksi hiilidioksidin talteenottotekniikat ja talteen kerätyn hiilidioksidin hyödyntäminen ansaitsevat julkista T&K-rahoitusta.

Lupaprosessien sujuvoittaminen on energiateollisuuden toiveiden kestoaihe. Poliittisesti asia vaikuttaa helpolta, koska mikään poliittinen liike ei näytä vastustavan byrokratian vähentämistä. Tästä huolimatta lupien hakeminen ja niiden käsittely on vuodesta toiseen nihkeää. Kun uuden kantaverkkoyhteyden rakentamien vie kahdeksan vuotta, kuluu lupien käsittelyssä yli viisi vuotta.

Jos lupakäsittelyn ongelmana on raha — tai sen puute — on lupajärjestelmän siivoamiseen tarvittava rahoitus järjestettävä tavalla tai toisella. Panostukset maksavat itsensä takaisin, kun investointihankkeiden toteutuminen helpottuu.

Kiinteistöverot kokonaan kunnille

Hallitus haluaisi uudistaa valtionosuusjärjestelmän. Valtionosuusjärjestelmä määrittelee sen, millä periaatteilla valtio myöntää rahaa kunnille erilaisten tehtävien toteuttamiseen. Uudistustyön yhteydessä hallitus aikoo leikata valtionosuuksia niiltä kunnilta, jotka saavat alueillensa rakennetuista voimalaitoksista kiinteistöverotuloja.

Energiateollisuus muistuttaa, että voimalaitoksista saatavat verotulot kannustavat kuntia kaavoittamaan uusia rakennuspaikkoja erityisesti tuulivoimalaitoksille ja aurinkovoimalaitoksille. Kuntatalous kohene ja alueellinen hyväksyttävyys paranee. Siksi energia-ala esittää, että hallitus ei muuttaisi nykyistä käytäntöä.

Energia-alan toivelistalla on vielä suuria energiainvestointeja koskevan korkovähennysoikeuden palauttaminen. Korkovähennysoikeuden rajoitukset kasvattavat suurten hankkeiden kustannuksia erityisesti Mankala-yhtiöissä. Ne eivät yhtiömuotonsa vuoksi kykene hyödyntämään nykyisiä korkovähennysmahdollisuuksia.

Mankala-yhtiö on useamman yhtiön perustama voittoa tuottamaton osakeyhtiö. Energia-alalla Mankala-yhtiöitä on perustettu rakentamaan ja operoimaan yhtä tai useampaa voimalaitosta.

Mankala-yhtiön osakkaat rahoittavat laitoksen rakentamisen ja ylläpidon. Osakkaat saavat Mankala-yhtiöstä sähköä omakustannehintaan osakeomistuksiensa mukaisesti.

#energiapolitiikka