Kotitaloudet ottavat ilon irti

Pörssisähkösopimukset rajussa kasvussa

24.04.2025, kello 13:40

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Pörssisähkösopimukset syrjäyttävät kiinteähintaisia ja toistaiseksi voimassa olevia sopimustyyppejä. Samalla eri sopimustyyppien väliset hintaerot ovat kasvaneet — pörssisähkö on osoittautunut jälkikäteen tarkasteltuna sähkömarkkinoiden edullisimmaksi vaihtoehdoksi.

Vaihtuvahintainen pörssisähkö ei enää pelota kotitalouksia. Kotitalouksien sähkösopimuksista jo 45 prosenttia perustuu tavalla tai toisella vaihtuvahintaiseen pörssisähköön. Asia selviää sähkönmyyjille tehdystä kyselystä.

— Määräaikaisten kiinteähintaisten ja toistaiseksi voimassa olevien sähkösopimusten määrä on laskenut tasaisesti, kertoo Energiateollisuus ry:n sähkökauppajohtaja Pekka Salomaa.

Energiateollisuus ry:n tekemä kysely kattaa 3,3 miljoonaa käyttöpaikkaa — noin 90 prosenttia suomalaisista kotitalousasiakkaista.

Pörssisähkön monet kasvot

Pörssisähköä voi ostaa monella eri tavalla. Kyselyn perusteella pörssisähkösopimusten osuus oli yhteensä 33,6 prosenttia kotitalouksien sähkösopimuksista helmi-maaliskuun aikana. Viipale muodostuu puhtaista pörssisähkösopimuksista (28,1 %) ja hintakiinnitysmahdollisuuden sisältävistä pörssisähkösopimuksista (5,5 %).

Puhtaasti pörssisähköön perustuvassa sähkönhankinnassa kotitalouden maksama kilowattitunnin hinta vaihtelee tunnin tarkkuudella sähköpörssin kysynnän ja tarjonnan mukaisesti.

Hintakiinnitysmahdollisuuden sisältävä pörssisähkösopimus on puhtaan pörssisähkösopimuksen alalaji. Sopimusmalli yhdistelee kiinteähintaisen sähkön ja vaihtuvahintaisen pörssisähkön ominaisuuksia. Halutessaan kotitalous voi lukita sähkön hinnan kiinteäksi esimerkiksi yhden kuukauden ajaksi. Muina aikoina hinta perustuu pörssisähköön.

Joustavien määräaikaisten sähkösopimusten eli hybridisopimusten osuus oli helmi-maaliskuussa 11,4, prosenttia. Joustava määräaikainen sähkösopimus on melko uusi sähkökaupan tuote.

Sopimus on sovittu tietyksi ajaksi tietyllä kiinteällä kilowattitunnin hinnalla, mutta laskun lopulliseen hintaan kotitalous voi omilla toimillaan vaikuttaa. Jos kotitalous ohjaa sähkönkäyttöään sähköpörssin halvemmille tunneille, hän saa sähkönsä sovittua hintaa halvemmalla. Jos sähkönkäyttö ohjautuu kalliimmille tunneille, joutuu hän vastaavasti maksamaan ylimääräistä.

Energiakriisi opetti ja kehitti

Salomaa kertoo, että kotitaloudet ovat nyt aikaisempaa kiinnostuneempia sähkökaupasta. Tähän opettivat vuonna 2021 alkanut energiakriisi, vuoden 2023 marraskuun äärihalvat tunnit ja vuoden 2024 tammikuun huippukalliit tunnit.

Ennen energiakriisiä suurin osa kotitalouksista osti sähkönsä määräaikaisilla kiinteähintaisilla sopimuksilla tai toistaiseksi voimassa olevilla sopimuksilla. Pörssisähkösopimusten määrä oli vaatimaton. Pörssisähkö ei kiinnostanut, koska kaikki sopimustyypit tarjosivat sähköä suhteellisen edullisesti.

— Energiakriisin jälkeen kiinteähintaisten ja toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hinnat eivät enää palautuneet samalle tasolle kuin mitä ne olivat ennen kriisiä, Salomaa kertoo.

— Samalla pörssisähkösopimusten ja määräaikaisten kiinteähintaisten sopimusten hintaero on kasvanut. Pörssisähkö on nyt selvästi edullisempaa perinteisiin sopimustyyppeihin verrattuna.

Salomaa arvelee, että pörssisähkösopimusten riskit ja edut tunnetaan aikaisempaa paremmin. Siksi niiden suosio kasvaa kotitalouksien keskuudessa.

Sähkönmyyjien näkökulmasta määräaikaisten kiinteähintaisten ja toistaiseksi voimassa olevien sopimusten riskit sen sijaan ovat kasvaneet. Tämä näkyy aikaisempaa korkeampina hintoina.

— Sähkömyyjän riskinä on se, että kalliin sähkön aikana kotitalous käyttäisi suuria määriä kiinteähintaista sähköä, jonka hankinnasta sähkönmyyjä joutuu maksamaan enemmän kuin mitä kotitalous siitä sähkönmyyjälle maksaa, Salomaa kertoo.

Sähkönmyyjä suojautuu riskeiltä korottamalla marginaaliaan — katettaan — ja hankkii vielä kyytipojaksi hintasuojauksen. Kumpikin menettely nostaa kotitaloudelle myytävän kilowattitunnin hintaa.

Suomi eri planeetalla Euroopassa

Suomalainen tukkusähkö on tällä hetkellä lähes Euroopan halvinta. Syynä on sähkökaupan kehittyminen, sähköntuotannon puhdistuminen ja älymittareiden asennukset kulutuspisteisiin jo vuosia sitten. Älymittarit ovat sähkökaupan kehittymisen edellytys.

— Kaikissa EU-maissa ei ole sähkösopimuksia koskevaa lainsäädäntöä tai edes älymittareita. EU-maista vain muutama, esimerkiksi Viro, on samalla tasolla kuin Suomi. Ruotsissakin älymittareita on asennettu kulutuspaikkoihin laiskasti, Salomaa kertoo.

Nyt sähkön vähittäismarkkinat toimivat Suomessa melko hyvin ja asiakkaat hyötyvät kehityksestä edullisen sähkön muodossa. Salomaa kuitenkin muistuttaa, että hintavaihtelut ovat tulleet jäädäkseen.

— Hintavaihtelut tarjoavat sähkönkäyttäjille mahdollisuuden ohjata sähkönkäyttöään halvoille tunneille. Parhaimmillaan taloudelliset hyödyt voivat olla merkittäviä. Hintavaihteluiden hyödyntäminen edellyttää kuitenkin automaatiojärjestelmien hankkimista etenkin silloin, jos haluaa ottaa ilon irti maltillisista hintavaihteluista.

#energia ja asiakas