EU-vaalit 2024, osa 10

Perussuomalaiset: Ilmastotavoitteita ei saavuteta

31.05.2024, kello 15:24

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Perussuomalaisten EU-vaaliohjelmassa ei ole erillistä energia- ja ilmasto-osuutta. Ilmastoa vain sivutaan taloudellista ja lainsäädännöllistä ohjausta käsittelevissä osuuksissa. Perussuomalaisten mielestä liikenteen verotus on keskeisin energiapoliittinen kysymys tulevalla EU-vaalikaudella.

Perussuomalaisilla on kaksi eurokansanedustajaa. Päättyneellä vaalikaudella edustajat ehtivät toimia parlamentin kahdessa ryhmässä: aluksi Identiteetti ja demokratia -ryhmässä (ID), myöhemmin konservatiivien ja reformistien ryhmässä (ECR).

Perussuomalaisia edustivat Teuvo Hakkarainen ja Laura Huhtasaari. Hakkarainen ei enää ole perussuomalaisten jäsen, Huhtasaari luopui vuoden 2023 eduskuntavaalien jälkeen eurokansanedustajan paikastaan. Hänet korvasi Euroopan parlamentissa Pirkko Ruohonen-Lerner.

Perussuomalaisten mielestä valtiontuet vääristävät eurooppalaisilla markkinoilla kilpailua ja ohjaavat investointeja kohteisiin, joihin ne eivät normaalisti ohjautuisi. Tämä vaikeuttaa yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kehittymistä ja kannattavuutta. Asetelma pakottaa jäsenvaltiot keskinäiseen tukikilpailuun.

— Tukikilpailussa häviäjiä ovat pienet EU-maat, joiden kyky myöntää valtiontukia on suuria maita heikompi. Häviäjiä ovat Suomen kaltaiset maat, perussuomalaisten vaaliohjelma toteaa.

Siksi perussuomalaiset kannattavat valtiontukien nykyistä täsmällisempää sääntelyä EU:ssa. Valtiontuet voitaisiin jopa kieltää kriittisimmiksi arvioituja kohteita lukuun ottamatta.

— Euroopan unionin sisämarkkinoiden vahvuus on markkinatalousmyönteisyys ja selkeä, mutta rajattu valtiontukien käyttö. Valtiontukipolitiikka sotii unionin alkuperäisiä tavoitteita ja periaatteita vastaan.

Kiristyvä ilmasto- ja ympäristölainsäädäntö aiheuttaa perussuomalaisten mielestä ylisäätelyä. Se tuo hallinnollisen taakan ongelmat elinkeinoelämän ongelmiksi.

Liikenne ylitse muiden

Perussuomalaiset nostaa liikenteen verotuksen tulevan vaalikauden tärkeimmäksi energiapolitiikan kysymykseksi.

— Suomi on muita maita riippuvaisempi meri- ja tieliikenteestä. Uudet ilmastoesitykset todennäköisesti lisäävät liikenteen kustannusrasituksia kilpailijamaita korkeammiksi. Suomen erityisolosuhteet on huomioitava nykyistä paremmin tulevassa päätöksenteossa, perussuomalaiset vastaavat Energiauutisten kyselyssä.

Huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen nivoutuvat energia-asiat ovat vaikeammin ratkaistavissa. Perussuomalaiset korostavat sitä, että energiainfrastruktuurin kriisinkestävyys on varmistettava. Tämä edellyttää hyvin toimivaa polttoainelogistiikkaa, riittävää sähkön siirtokapasiteettia maan sisällä ja rajoilla sekä säätövoimaa ja varautumissuunnittelua.

Ennakoitavuus korostuu

Perussuomalaisten energiapoliittisessa ajattelussa korostuu ennakoitavuus. Kun energiainvestoinnit ovat suuria ja pitkäkestoisia, tarvitaan vastapainoksi hyvin ennakoitava toimintaympäristö.

— Siitä mistä on sovittu, täytyy myös pitää kiinni. Tämä koskee valtion ja EU:n ohella myös alan yrityksiä. On väärin, että yksityistetty sähköverkkoyhtiö lypsää suuria voittoja konsernilainojen ylisuurilla koroilla, jolloin liikevoitto häivytetään kustannuksiin. Alan toimijoiden on ymmärrettävä, että sopimusten hengen kiertäminen ja rahastaminen jo valmiiksi vaikeassa ja vaarallisessa tilanteessa johtaa valtion ja EU:n vastatoimiin, perussuomalaiset huomauttavat.

Perussuomalaiset korostavat energiataloudellista omavaraisuutta. Venäläinen tuontisähkö ja tuontipolttoaineet ovat tästä hyvä huono esimerkki: niiden käyttö loppui yllättäen kuin seinään. Muutkin riippuvuudet saattavat aiheuttavat ongelmia.

— Rajat ylittävät kaapelit ja putket voidaan rikkoa. Monien maiden osalta on vielä kysymysmerkki, pitäisikö Suomen tai Euroopan unionin purkaa vai lisätä keskinäisiä riippuvuuksia. Energiasta on tullut ulko- ja turvallisuuspoliittinen kysymys, perussuomalaiset toteavat.

Perussuomalaiset haluavat ohjata öljyn ja maakaasun hankinnat ystävällismielisiin maihin. Samalla hankinnan riskejä pitäisi hajauttaa toimittajien määrää lisäämällä — tarvittaessa jopa hintatehokkuuden kustannuksella.

— Valitettavasti suurin osa energiantuotantomuodoista johtaa riippuvuuksiin. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman laajamittainen käyttö johtaa tilanteeseen, jolloin ollaan riippuvaisia kiinalaisesta tuotannosta tai raaka-aineista.

Sähköverkkojen uudistaminen käyntiin

Sähköistyminen lisää sähköverkkojen käyttöä. Sähköverkkojen rakennetta on uudistettava, kun energiajärjestelmä muuttuu keskitetystä hajautetuksi.

— Sähköverkot ovat kuin maantieverkosto. Kyseessä on luonnollinen monopoli, jolloin ei ole järkevää rakentaa keskenään kilpailevia verkkoja. Siksi sähköverkkojen osalta valtion interventio joko valtio-omisteisen verkon tai julkisen vallan tiukasti, mutta ennakoitavasti sääntelemällä yksityisomisteisella verkolla on välttämätöntä, perussuomalaiset huomauttavat.

Energiamurroksessa perussuomalaiset korostavat kohtuullisia käyttökustannuksia ja energian toimitusvarmuutta.

— Hintavaihtelun kanssa on helpompi elää kuin palella kylmässä kodissa.

Energian hintavaihteluiden ja energian saatavuuden ongelmia voidaan perussuomalaisten mielestä tasoitella kansallisen sosiaalipolitiikan avulla.

— Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen on vaikeampi kysymys, sillä lähtökohtaisesti yritystukiin on suhtauduttava kriittisesti. Kotitalous voi jättää saunan lämmittämättä, mutta yrityksien on huomattavasti vaikeampaa ajastaa toimintojaan.

Saavuttaako EU ilmastotavoitteet?

Suomi ja Euroopan unioni eivät millään politiikkatoimilla saavuta asetettuja ilmastotavoitteita. Perussuomalaisten mielestä todennäköisempää on, että Suomi ja EU jäävät tavoitteistaan jälkeen.

— Asetettuihin ilmastotavoitteisiin ei päästä ilman massiivisia investointeja, joihin EU-mailla tai Suomella ei kuitenkaan ole varaa.

Asetettujen tavoitevuosien sijasta perussuomalaiset korostavat ilmastopolitiikassa markkinaehtoisuutta, teknologianeutraaliutta sekä jäsenmaiden reilua ja tasapuolista kohtelua ilman yhteisvastuita.

— Investoinnit ydinvoimaan, tuulivoimaan ja sähköverkkoihin yhdessä päästökaupan kanssa tarjoavat realistisimman keskipitkän aikavälin ilmastostrategian Euroopalle, perussuomalaiset summaavat.

EU-vaalit 2024 -sarjassa aikaisemmin ilmestyneet jutut:

Puolustus ja turvallisuus ylitse muiden, osa 1

Suomesta mallia Keski-Euroopalle, osa 2

Vaalit epävarmassa Euroopassa, osa 3

Parlamentti järjestäytyy ryhmiin, osa 4

Miltä näyttää eurooppalainen politiikka, osa 5

Miten käy vihreän siirtymän, osa 6

SDP: Verkot, ydinvoima ja uusiutuvat, osa 7

RKP: Päästökaupan tuotot ympäristökohteisiin, osa 8

Vihreät: Fossiilisista viimeinkin irti, osa 9

#energia ja Eurooppa #energiapolitiikka