EU-komission työkalupakki avautui

Pelastaako puhdas energia Euroopan teollisuuden?

27.02.2025, kello 14:16

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kuinka puhdas energia potkii eurooppalaisen teollisuuden menestykseen kansainvälisillä kentillä? Tämä on Euroopan unionin, mutta myös Suomen kohtalonkysymys, johon EU-komissio etsii vastauksia tuoreissa tiedonannoissaan.

Puhdas energia, markkinaehtoinen kilpailu ja investoinnit teollisuuteen — tässä keinot, joiden avulla EU-komissio parantaisi eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä. Komissio julkaisi poliittiset tavoitteensa Clean Industrial Deal ja Action Plan for Affordable Energy -tiedoksiannoissa.

Kaikilta osin tavoitteen saavuttaminen ei edellytä uusia massiivisia päätöksiä. Riittää, että jo päätetyt asiat ja energiamarkkinoiden toimivuutta lisäävät parannukset otetaan käyttöön. Tosin uuttakin lainsäädäntöä tarvitaan.

— Jos komission tahtotila toteutuu, muistuttavat EU:n sähkömarkkinat yhä enemmän pohjoismaisia sähkömarkkinoita, toteaa Energiateollisuus ry:n kestävän kasvun johtaja Joona Turtiainen.

Tämä on vain hyvä asia. Pohjolan sähkömarkkinoilla uusituvalla energialla tuotetusta sähköstä on saatu kilpailukykyistä markkinaehtoisin toimin. Nyt edullinen ja puhdas sähkö on pohjoisen kilpailutekijä.

Komission linjauksissa korostuu edullisen energian merkitys. Tämän osalta Euroopassa on tehtävä töitä hiki hatussa. EU-maista vain Suomi ja Ruotsi kykenevät tarjoamaan teollisuudelle puhdasta energiaa kilpailukykyiseen hintaan.

Turtiainen toteaa, että energia asettaa unionille kovia haasteita. Ehkä juuri siksi komissio on nostanut energian teollisuuden kilpailukykyä parantavien toimien listalla ykköseksi. Sen taakse jäävät mm. kotimarkkinoita koskevat uudistukset, rahoitus, kansainvälisten kumppanuuksien arviointi tai osaavan työvoiman saanti.

Miksi energiasta on muodostunut pahin eurooppalaisen teollisuuden menestystä uhkaava este?

— Aivan liian moni EU-maa on riippuvainen fossiilienergiasta, Turtiainen täräyttää.

— Fossiilienergia on kallista — kalliimpaa kuin päästöttömästi tuotettu energia. Tilannetta pahentaa yhä keskeneräisiksi jääneet EU:n energiasisämarkkinat ja heikot sähkön siirtoyhteydet etenkin EU-maiden välillä.

Suomessa tilanne on toisin. Suomessa tuotetusta sähköstä jo 95 prosenttia on päästötöntä ja kaukolämmöstäkin 75 prosenttia tuotetaan päästöttömästi.

— Suomi on onnistunut leikkaamaan päästönsä markkinaehtoisesti, vapaan kilpailun avulla, Turtiainen muistuttaa.

Suomalainen sähkö on tällä hetkellä Euroopan halvimpien joukossa. Samalla energiantuotannon päästöt ovat laskeneet lähes nollaan. Turtiainen mielestä Suomen valitsemat keinot sopivat hyvin esikuviksi Keski-Euroopan maille, jotka ajoittain innostuvat valtiollisista tuista ja hintasäännöstelyn kaltaisista mekanismeista. Joskus nekin saattavat toimia, mutta ovat monesti kalliimpia kuin markkinaehtoiset keinot.

Tukea energiaintensiivisille teollisuudelle?

Vaikka eurooppalaisen teollisuuden asema on tukala, ei EU-komissio ole valmis tinkimään unionin ilmastotavoitteista. Tavoitteena on yhä hiilineutraalisuus. Unionin alueella hiilidioksidipäästöjä vähennetään 90 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, kuten on aikaisemmin jo sovittu.

Komissio toteaa, että ilmastotavoitetta toteutetaan pääosin markkinaehtoisesti ja vahvistamalla EU:n sisämarkkinoita. Uutta lainsäädäntöä ei välttämättä tarvita, koska jo tehtyjen päätösten toimeenpano tuo kaivattua helpotusta.

EU-komission mielestä energiaintensiivinen teollisuus tarvitsee joka tapauksessa nopeasti jotain tukea, jotta se selviäisi hengissä. Lisäksi komissio haluaa kiihdyttää etenkin uuden cleantech-teollisuuden kasvua.

Teollisuuden energianhankinnassa komissio edistäisi PPA-sopimusten (Power Purchase Agreement) käyttöä. PPA-sopimus muistuttaa sähkön vähittäismarkkinoilla käytössä olevia määräaikaisia kiinteähintaisia sähkönhankintasopimuksia. PPA-sopimusten määräaika on kuitenkin huomattavasti pidempi — jopa 15 vuotta.

Pitkä­ai­kainen sähkö­nos­to­so­pimus tuo ennus­tet­ta­vuutta sähkön ostajalle, mutta myös sähköä tuottavalle energiayhtiölle. Sähkön hinta on varmistettu koko sopimuskauden ajaksi — samoin sähkön päästöttömyys. Samalla energiantuottaja kykenee varmistamaan investointinsa kannattavuuden. Kaikki voittavat.

PPA-sopimusten käytössä komissio haluaisi kokeilla Euroopan investointipankin (EIP) takauksia. Tosin takauksilla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia markkinahinnan muodostumiselle. Siksi komissio aikoo selvittää jäsenmaiden näkemykset PPA-perusteisen joustomekanismin käytöstä.

Sähköverkoissa yhä pullonkauloja

EU-alueen sähköverkkoihin on investoitava kahmalokaupalla rahaa. Tämä on tiedetty jo pitkään. Siksi komission oivallus ”tunnistaa tarpeet kiihdyttää sähköverkkoinvestointeja” kuulostaa vanhan asian toistolta.

Tällä kertaa uutena ulottuvuutena on kuitenkin halu lisätä eurooppalaisten sähköverkkokomponenttien valmistusta. Sitä varten Euroopan investointipankki käynnistää verkkokomponenttien valmistusta vauhdittavan rahoitusohjelman.

Komissio suosittelee, että jäsenmaissa otettaisiin käyttöön nopeutettu lupamenettely aina silloin, kun kyseessä on puhtaan energian hankkeiden toteuttaminen. Myös pienydinvoiman lupamenettelyjä komissio olisi valmis sujuvoittamaan nykyisestä.

Päästöttömästi valmistettujen tai vain vähän päästöjä aiheuttavien tuotteiden kilpailukykyä komissio haluaa vahvistaa. Välineiksi soveltuvat hankintasäännöt, hiilirajamekanismin kehittäminen ja kauppasopimukset.

Tuotteiden hankintakriteereihin olisi syytä leipoa jotain myös kestävyydestä. Tuotelainsäädäntöön ja tuotemerkintöihin saattaa olla tulossa uusia kriteereitä. Tämä työ olisi tarkoitus aloittaa teräksen ja betonin hiilijalanjälkimerkinnöistä.

Uusille tuotteille tarvitaan uusia markkinoita. Yksi tällainen tuote on eri tavoilla talteen otettu hiilidioksidi.

Rahoitusta komissio kohdentaisi teollisuuden innovaatioihin, sähköverkkoyhteyksien kehittämiseen ja vetytalouden vauhdittamiseen. Komissio suosittelee, että jäsenmaat verottaisivat sähkönkäyttöä mahdollisimman vähän. Pääseekö Suomi näin eroon sähköverosta?

Miten onnistumista mitataan?

Clean Industrial Deal on onnistunut, jos sen seurauksena puhdasta energiaa käyttävä teollisuus investoi kaikkialla EU:n alueella. Komissio on kehittänyt tavoitteen arviointia varten myös tarkempia mittareita.

Yksi komission konkreettinen mittari on tarkastella EU-maiden sähköistymisastetta. Tavoitteessa on onnistuttu, jos sähköistymisaste on 32 prosenttia vuonna 2030. Tällä hetkellä EU:n sähköistymisaste on 23 prosenttia.

Samantapaisia tavoitteita on Suomella. Kun teollisuus sähköistyy, korvautuvat fossiiliset polttoaineet puhtaasti tuotetulla sähköllä. Keski-Euroopassa myös asuminen voi puhdistua sähkön avulla, jos lämmitykseen käytetty maakaasu korvataan puhtailla vaihtoehdoilla.

Komission mielestä EU:n sähköistymisen edellytyksenä on mittavat investoinnit päästöttömään sähköntuotantoon. Komission papereissa tämä tarkoittaa sitä, että uutta uusiutuvaan energiaan perustuvaa sähkötehoa pitäisi saada EU-alueelle 100 000 megawattia — jo vuoteen 2030 mennessä.

Kun teollisuus ja energiantuottajat ottavat uutta puhdasta teknologiaa käyttöön, pitäisi siitä 40 prosenttia olla peräisin Euroopan unionin alueelta. Jos tämä toteutuu, on eurooppalaiselle vihreälle teknologialle odotettavissa uutta kysyntää.

Muita komission laatimia mittareita ovat teollisuuden puhdistamiseen käytetyn rahan määrä ja kierrätysmateriaalien käyttöasteen nostaminen 24 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kiertotalouden vahvistaminen helpottaa erityisesti teollisuuden raaka-ainepulaa.

Entä ne riskit?

Komission tiedoksiantojen peruspoljento on markkinahenkinen. Tästä huolimatta riskinä on ryhtyä tukemaan valikoidusti jotain tiettyä teknologiaa tai markkinoiden kannalta kypsiä tuotantomuotoja. Viitteitä tähän antaa komission halu löysätä valikoidusti EU:n valtiontukisääntöjä.

Valtiontukisääntöjen tarkoituksena on turvata reilu kilpailu EU:n sisämarkkinoilla. Valtiontukisäännöt estävät jäsenmaita tukemasta julkisin varoin oman maan teollisuutta.

Joka tapauksessa komissiolta on tulossa heinäkuussa ehdotus valtiontukisääntöjen yksinkertaistamisesta. Ehdotuksen uskotaan vauhdittavan investointeja puhtaaseen energiaan. Lisäksi komissio haluaisi helpottaa teollisuuden vähähiilisyyshankkeiden tukemista.

Suomi ei tule pärjäämään valtiontukikisassa — siihen eivät suomalaisten rahat riitä. Energiateollisuuden mielestä kypsien teknologioiden tukeminen ei edes lisää eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä.

Komission suhtautuminen sähköverkkoinvestointeihin on ristiriitainen. Toisaalta sähköverkkoihin pitäisi investoida miljardeja ja toisaalta verkkopalvelumaksuja — eli siirtohintoja — pitäisi painaa alaspäin. Yhtälö ei toimi, koska verkkoyhtiöt rahoittavat investointinsa verkkopalvelumaksuilla.

Vaikka siirtohinnat nousisivat jonkin verran, mahdollistavat hyvin toimivat sähköverkot sähköenergian hinnan halpenemisen. Kokonaisuutena asiakkaat siis maksavat sähköstä aikaisempaa vähemmän. Tästä on kokemuksia Suomesta ja Ruotsista.

Komissio haluaisi eliminoida sähkön hintavaihtelut vähittäismarkkinoilta. Hintavaihtelut ovat kasvaneet ympäri Eurooppaa, kun tuulista ja auringonpaisteesta riippuvainen sähköntuotanto kasvaa.

Hintavaihtelut tarjoavat myös mahdollisuuksia. Suomessa tämä on johtamassa suureen muutokseen kaukolämmöntuotannossa, kun sähkökattiloilla tuotetaan lämpöä halvan sähkön aikana. Sähkönkäyttäjien eristäminen hintavaihteluista voi johtaa joustokannusteiden häviämiseen — sähkökattiloiden, akkuvarastojen tai muiden joustoja tarjoavien yritysten liiketoiminnalta katoaa pohja.

#energia ja Eurooppa