EU-vaalit 2024, osa 4

Parlamentti järjestäytyy ryhmiin

03.05.2024, kello 11:13

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kesän EU-vaaleissa yli 370 miljoonaa eurokansalaista 27 unionin jäsenmaasta saa käyttää äänioikeuttaan. ”Käytä ääntäsi tai muut päättävät puolestasi” on vaalien tunnus. Tämä pätee erityisen hyvin ilmasto- ja energia-asioihin, joita koskevasta lainsäädännöstä suurin osa valmistellaan Brysselissä.

EU-vaaleissa valitaan uusi Euroopan parlamentti seuraavaksi viideksi vuodeksi. Euroopan parlamentti on Euroopan unionin kansanedustuslaitos. Se säätää lait ja hyväksyy unionin talousarvion yhdessä jäsenvaltioiden ministereistä koostuvan Euroopan unionin neuvoston kanssa.

Euroopan parlamentti valvoo myös EU-komission ja EU:n virastojen toimia.

Tulevissa EU-vaaleissa Euroopan parlamenttiin valitaan 720 eurokansanedustajaa, eli meppiä — 15 edustajaa enemmän kuin edellisissä vaaleissa vuonna 2019. Nyt suomalaisia meppejä valitaan 15, kun vuoden 2019 vaaleissa edustajia valittiin 13. Iso-Britannian ero Euroopan unionista toi Suomelle yhden lisäpaikan ja europarlamentin edustajapaikkojen kokonaismäärän nostaminen toisen.

Mepit edustavat kansallisia poliittisia puolueita tai valitsijayhdistyksiä. Poliittisten puolueiden listoilla voi olla myös puolueisiin sitoutumattomia ehdokkaita. Suomalaiset ehdokkaat ovat ehdolla koko maassa, joten ketä tahansa ehdokasta voi äänestää vaaleissa.

Löyhät poliittiset ryhmät

Vaalien jälkeen mepit järjestäytyvät poliittisesti samanhenkisiin ryhmiin. Poliittisen ryhmän muodostamiseen tarvitaan vähintään 23 meppiä, jotka edustavat vähintään neljäsosaa jäsenmaista.

Europarlamentin poliittiset ryhmät eivät ole samalla tavalla pysyviä kuin rekisteröityneet ja asemansa vakiinnuttaneet kansalliset poliittiset puolueet. Europarlamenttiin voi syntyä uusia poliittisia ryhmiä jokaisen uuden vaalikauden alussa tai niiden koostumusta voidaan muokata vaalikauden edetessä. Osa parlamentin poliittisista ryhmistä on kuitenkin toiminut jo pitkään — useamman vaalikauden ylitse.

Europarlamentin poliittinen ryhmä voi edustaa useampia eri puolueita samasta maassa. Esimerkiksi keskustaliberaaliin Renew Europe -ryhmään kuuluvat Suomesta Ruotsalaisen kansanpuolueen ja Suomen Keskustan eurokansanedustajat.

Parlamentin poliittiset ryhmät ovat löyhempiä kuin itse puolueet. Perussuomalaisten eurokansanedustajat esimerkiksi vaihtoivat kesken vaalikauden vuonna 2023 oikeistopopulistisesta Identiteetti ja demokratia -ryhmästä Euroopan konservatiivit ja reformistit -ryhmään.

Seitsemän ryhmän sekoitus

Nyt toimintansa lopettelevassa europarlamentissa on seitsemän poliittista ryhmää. Niistä suurin on Euroopan kansanpuolueen ryhmä (European People’s Party, EPP). Itsensä keskustaoikeistolaiseksi määrittelevään ryhmään kuuluu 176 eurokansanedustajaa. Suomesta ryhmään kuuluu kolme Kokoomuksen eurokansanedustajaa.

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (Progressive Alliance of Socialists and Democrats in the European Parliament, S&D) on parlamentin toiseksi suurin ryhmä. Aatteellisesti siihen kuuluu maltillisten vasemmistopuolueiden edustajia — Suomesta sosialidemokraattinen puolue, jolla on kaksi eurokansanedustajaa.

Keskustaliberaali Renew Europe (RE) on europarlamentissa nuori ryhmä. Se perustettiin nyt päättyvän vaalikauden alussa Euroopan liberaalidemokraattien liiton (ALDE) seuraajaksi. Renew Europe -ryhmään kuuluu 102 eurokansanedustajaa. Suomesta ryhmään kuuluu kaksi Keskustan europarlamentaarikkoa ja yksi Ruotsalaisen kansanpuolueen edustaja.

Eurooppalaisia ympäristöpuolueita parlamentissa edustaa Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (Greens/European Free Alliance Verts/ALE). Ryhmään kuuluu 72 edustajaa, joista kolme on Suomesta.

Euroopan konservatiivit ja reformistit (European Conservatives and Reformists, ECR) -ryhmään kuuluu 68 edustajaa. Suomalaisia ryhmässä edustaa kaksi perussuomalaisten eurokansanedustajaa, jotka vaalikauden alussa liittyivät Identiteetti ja demokratia -ryhmään.

Identiteetti ja demokratia (Identity and Democracy, ID) -ryhmä on oikeistopopulistien ja EU-kriittisten edustajien ryhmä. Vaalikauden päättyessä ryhmään kuului 59 edustajaa, mutta vaalikauden alussa siinä oli 64 edustajaa. Vuonna 2023 ryhmästä erosivat kaksi perussuomalaisten eurokansanedustajaa, jotka liittyivät — tai itse asiassa palasivat takaisin — ECR-ryhmään, johon ne kuuluivat edellisessä europarlametissa.

Eurooppalaisten vasemmistopuolueiden eurokansanedustajat ovat järjestäytyneet The Left -nimiseen ryhmään. Ryhmään kuuluu 38 edustajaa, joista yksi on Vasemmistoliiton edustaja Suomesta.

Eurokansanedustajan ei tarvitse liittyä mihinkään ryhmään. Tällä hetkellä europarlamentissa on 46 eurokansanedustajaa, jotka eivät kuuluu poliittisiin ryhmiin.

Europarlamentin poliittisilla ryhmillä on suurempi painoarvo kuin ryhmien ulkopuolisilla edustajilla. Poliittiset ryhmät pääsevät määrittelemään sen, mitä asioita parlamentti ottaa käsittelyynsä. Poliittiset ryhmät saavat myös enemmän puheaikaa ja poliittisessa toiminnassa tarvittavia resursseja. Lisäksi poliittiset ryhmät päättävät valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpanoista.

EU-vaalit kiinnostavat

Vuoden 2019 EU-vaaleissa 50,6 prosenttia äänioikeutetuista äänesti. Melko tuoreen Eurobarometri-tutkimuksen perusteella 60 prosenttia eurokansalaisista on kiinnostunut tulevista EU-vaaleista. Tämä on 11 prosenttiyksikköä enemmän kuin keväällä 2019 — ennen edellisiä EU-vaaleja toteutettua tutkimusta. Samalla 71 prosenttia vastaajista kertoi, että he todennäköisesti äänestävät tulevissa kesän vaaleissa. Tämä on 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisten EU-vaalien alla tehdyssä tutkimuksessa.

Suomalaisista vuoden 2019 EU-vaaleissa äänesti 40,8 prosenttia. Nyt 64 prosenttia suomalaisista kertoo olevansa kiinnostunut vaaleista ja jopa 79 prosenttia olisi äänestänyt, jos vaalit olisi järjestetty samoihin aikoihin kuin kysely.

Suomessa varsinainen vaalipäivä on 9.6.2004. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 29.5.–4.6.2024 ja ulkomailla 29.5.–1.6.2024.

 

Sarjassa aikaisemmin ilmestyneet jutut:

Puolustus ja turvallisuus ylitse muiden

Suomesta mallia Keski-Euroopalle

Vaalit epävarmassa Euroopassa

#energia ja Eurooppa