Ympäristöministeri Kai Mykkänen:

Nieluja ei ole varaa polttaa

29.08.2024, kello 14:10

Teksti Petri Sallinen | Kuva Pekka Hannila

Kannustan kaukolämpöyrityksiä vähentämään polttamiseen perustuvaa energiantuotantoa. Tulevaisuudessa polttamista ehkä joudutaan rajoittamaan. Näin toteaa ympäristöministeri Kai Mykkänen.

Vielä 15 vuotta sitten Suomi oli fossiililämpömaa. Kaukolämmitykseen käytetyistä polttoaineista lähes 80 prosenttia oli fossiilisia tai turvetta. Nyt asiat ovat toisin. Fossiilisia polttoaineita on korvattu bioenergialla — etenkin metsähakkeella. Viime vuonna päästöjä aiheuttavien polttoaineiden osuus oli enää 53 prosenttia.

— Energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet niin nopeasti, että tältä osin Suomi saavuttaa hiilineutraalisuustavoitteensa vuoteen 2035 mennessä. Fossiililämpömaa muuttui bioenergialämpömaaksi. Samalla ilmaantui uusia ongelmia, Mykkänen toteaa.

Mykkästä huolettaa erityisesti hiilinielujen heikentyminen maankäyttösektorilla. Se uhkaa Suomen hiilineutraaliustavoitetta.

— 15 vuotta sitten Suomella oli käsissään valtava metsänielu, jonka tarkemmat laskentamenetelmät osoittivat virheelliseksi. Nyt puun käyttötapoja on pakko muuttaa, jotta metsänieluja voitaisiin vahvistaa.

Tämä on yksi syy, miksi Mykkänen kannustaa kaukolämpöyrityksiä investoidaan sellaisiin lämmöntuotantotapoihin, jotka eivät perustu polttamiseen. Hiilidioksidin talteenoton yleistyminen voi muuttaa asetelmaa.

— Jos biopolttolaitosten piiput saadaan tulpattua, helpottuu tilanne. Piippujen nokalta kerätty hiilidioksidi on rahanarvoista tavaraa. Hiilidioksidin talteenottoon liittyy kuitenkin vielä epävarmuuksia.

EU-komissio on havainnut Suomen ja Ruotsin suuren biopohjaisen hiilidioksidin potentiaalin. Komissio on laskenut, että Euroopan unionin alueella voitaisiin kerätä vuosittain talteen jopa 50 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

— Tästä valtaosa kerättäisiin Ruotsista ja Suomesta, Mykkänen huomauttaa.

Kokonaan toinen juttu on se, miten piippuista kerätyt kaasu käytetään.

— Hiilivedyistä voi olla tulevaisuudessa pulaa. Parhaimmillaan hiilidioksidin talteenoton ympärille syntyy kokonaan uusi ekosysteemi.

Nieluja ei ole kuitenkaan varaa polttaa — eikä jalostukseen kelpaavaa tukkipuuta. Mykkäsen mielestä puuta hyödyntävän energiateollisuuden olisi osattava kysyä, onko lämmöntuotannossa käytetty hake tuotettu kestävällä tavalla.

— Puuenergian käytössä on kyse yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä.

Sähkön puhdistuminen — menestystarina

— Suomalaisen sähkön puhdistuminen on menestystarina, vaikka sähkötehon riittävyys huolestuttaakin aika ajoina, Mykkänen toteaa.

Sähkötehon varmistaminen on Mykkäsen mukaan tulevan energia- ja ilmastostrategian suurin haaste. Vaikka Suomen sähköjärjestelmä perustuukin tulevaisuudessa tuuli- ja aurinkovoimalaitosten rakentamiseen, on katoavan sähkön ja lämmön yhteistuotannon tilalla keksittävä jotain muuta.

— Millä keinoilla uudet toimijat saadaan rakentamaan uusia voimalaitoksia tehovajetta täyttämään? Uudet suurikokoiset voimalaitokset ovat joka tapauksessa yli kymmenen vuoden hankkeita, Mykkänen huomauttaa.

— Teollisuuden on voitava luottaa siihen, että puhdasta sähköä on saavilla. Miten muuten voisimme houkutella puhtaan sähkön avulla uusia investointeja Suomeen. Suomella on muita Euroopan maita paremmat edellytykset lisätä puhtaan sähkön tuotantoa.

Mykkäsen mielestä Suomi voi olla maailman ensimmäinen hiilineutraali maa. Toteutuessaan se olisi merkittävä kilpailutekijä.

Toimintaedellytyksiä parannetaan

— Hallitus tukee energia-alan muutosta. Haluamme parantaa erityisesti puhtaan sähköntuotannon edellytyksiä, Mykkänen sanoo.

Merituulivoimalaitosten rakentamista koskevan huutokauppamenettelyn suunnittelu on jo vauhdissa. Sähkömarkkinoille on tulossa kapasiteettimekanismi tai joku muu uusi menettely, jolla sähkön suuret hintavaihtelut saadaan kuriin — mikäli hallituksen tahto toteutuu. Myös ydinvoimarakentamista koskeva rahoituspaketti on hallituksen pöydällä.

— Samalla on pidettävä huoli siitä, että sähkön kantaverkko kykenee ottamaan vastaan kaikki uudet voimalaitokset. Kantaverkkoyhtiö on itse arvioinut, että kymmenen miljardin euron investoinnit seuraavien kymmenen vuoden aikana eivät välttämättä riitä. Entä onko verkonrakentamisessa tarvittavia komponentteja riittävästi tarjolla — tai osaamista?

Lupalappu yhdeltä luukulta

Jos rahoitus on kunnossa ja kun investoinnit innostavat, on energiayhtiön vielä selätettävä byrokratia. Lupien käsittely on hidasta ja tarvittavien lupien määrä heikottaa. Hallintobyrokratia voi lannistaa — tai ainakin hidastaa projektin toteuttamista.

Yhden luukun periaatteesta on puhuttu vuosikaudet. Yksikään poliitikko ei vastusta byrokratian vähentämistä. Tästä huolimatta muutos etenee hitaasti.

Parhaimmillaan yhden luukun periaate tarkoittaa sitä, että kaikki voimalaitoksen rakentamista koskevat luvat voidaan jättää yhdellä kertaa yhdelle luukulle. Mykkänen lupaa, että tämä hallitus ratkaisee ongelman.

— 15 alueellista valvontaviranomaista yhdistetään yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi. Tämän jälkeen lupakäytännöt yhtenäistyvät — ennen alueelliset viranomaiset saattoivat antaa samankaltaisessa asiassa erilaisia päätöksiä.

Mykkänen kertoo, että syyskuussa eduskunnan käsittelyyn on tulossa rakennuslain uudistus. Toteutuessaan uudistus nopeuttaa teollista rakentamista: jotain voidaan toteuttaa tulevaisuudessa jopa ilman valmista kaavaa.

— Uudistukset eivät poista kaikkia päänsärkyjä, mutta vähentävät viranomaisten työtaakkaa ja nopeuttavat asioiden käsittelyä.

Ympäristöministeri Kai Mykkänen puhui Energiateollisuus ry:n Kaukolämpöpäivillä 28.8.2024.

#energiapolitiikka #kaukolämpö