Ilmastoekonomisti Petteri Haveri sen kertoo:

Näin Suomi päihittää energiahintakriisin

25.02.2022, kello 13:27

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kaukolämpö, päästötön sähkö ja tehokkaasti toimiva kantaverkko. Siinä syyt, miksi energiahintakriisi rusikoi Suomea selvästi vähemmän kuin muuta Eurooppaa.

Suomalainen energiajärjestelmä kykenee ottamaan vastaan paremmin fossiilisen energian käytöstä aiheutuvia hintaiskuja kuin Keski-Euroopan maiden energiajärjestelmät. Tämän osoitti syksyn ja talven hintakriisi. Kokemusten perusteella Euroopan energiamarkkinoilla tapahtuvat muutokset eivät välity Suomeen täydellä voimallaan.

Tämä ei tarkoita sitä, etteikö energian hinta olisi noussut myös Suomessa. Energian kallistumisen vaikutukset kansalaisiin ja yrityksiin jäivät kuitenkin selvästi vähäisemmiksi kuin Keski-Euroopan maissa. Mistä tämä johtuu?

— Suomi on tehnyt monta asiaa oikein, toteaa Energiateollisuus ry:n ekonomisti Petteri Haveri.

Pohjalla vaikuttaa Suomessa harjoitettu ilmasto- ja energiapolitiikka. Politiikka on ollut markkinaehtoista, ennakoivaa ja eteenpäin katsovaa. Haverin mielestä oleellista on ollut se, että politiikkaa asettaa tavoitteet päästöjen vähentämiselle, mutta yritykset päättävät siitä, millä tavalla päästöjä vähennetään.

— Lopputuloksena on monipuolinen energiajärjestelmä, joka auttaa torjumaan hintakriisin kaltaisia ilmiöitä. Tämä näkyy siinä, että sähköä tuotetaan monilla eri tavoilla. Jos yhden tuotantotavan käyttämät raaka-aineet sattuisivat kallistumaan, jäävät vaikutukset kokonaisuudessa maltillisiksi. Kallista voidaan korvata halvemmalla markkinatilanteen mukaan.

 

Haveri huomauttaa, että käytettyjen energiaraaka-aineiden yksipuolisuus on Keski-Euroopan perusongelma. Maakaasu dominoi. Se näkyy ja kuuluu kaikkialla. Maakaasulla tuotetaan voimalaitoksissa suuria määriä sähköä ja maakaasuverkot ulottuvat jokaiseen kiinteistöön. Maakaasulla keitetään aamupuurot, lämmitetään kodit ja suihkuvedet.

— Kun maakaasun hinta kallistuu, ulottuvat vaikutukset nopeasti kaikkeen elämiseen eikä energiayhtiöillä tai kansalaisilla on käytettävissään halvempia vaihtoehtoja, Haveri toteaa.

Suomessa maakaasu ei dominoi, vaan on osa kokonaisuutta. Esimerkiksi maakaasun osuus suomalaisessa sähköntuotannossa on ainoastaan viitisen prosenttia.

Keskieurooppalaisia energiamarkkinoita hallitseva maakaasu vaikuttaa kokonaisuuteen muullakin tavalla. Kun kaasu kallistuu, korvataan sen käyttöä voimalaitoksissa halvemmalla hiilellä. Koska hiilen polttaminen aiheuttaa kaasua enemmän hiilidioksidipäästöjä, tarvitaan enemmän päästöoikeuksia. Kasvava kysyntä taas nostaa päästöoikeuksien hintaa.

— Näin käy, kun energiajärjestelmä perustuu vahvasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttöön. Suomessa sen sijaan yli 80 prosenttia sähköstä on päästötöntä, jolloin päästöoikeuksien kallistuminen vaikuttaa huomattavasti vähemmän, Haveri muistuttaa.

 

Kaukolämmitys sen tekee

Keski-Euroopassa kiinteistöjen ja kotien energiatalous perustuu maakaasuverkkoon, Suomessa kaukolämpöverkko hoitaa samaa asiaa. Kaupungin kannalta maakaasuverkko ja kaukolämpöverkko ovat vaihtoehtoisia ratkaisuita.

Maakaasuverkko ja kaukolämpöverkko eroavat toisistaan melkoisesti. Maakaasuverkossa virtaa vain kaasua — kaukolämpöverkossa taas virtaa kuumaa vettä, joka voidaan lämmittää lukemattomilla eri tavoilla. Jos yksi tapa kallistuu, korvataan se halvemmalla.

— Juuri kaukolämpöverkon joustavuus eri lämmönlähteiden suhteen on sen vahvuus, Haveri innostuu.

Kaikkia suomalaisia kaupunkeja keskieurooppalainen hintakriisi ei kosketa juuri lainkaan. Joissakin kaupungeissa kaukolämmön hinta on säilynyt ennallaan, joissakin hinta on jopa laskenut. Tähän vaikuttaa se, millä tavalla kaukolämpö tuotetaan.

— Jos kaukolämpö tuotetaan päästöttömästi, ei Keski-Eurooppaa runteleva fossiilisten polttoaineiden hintashokki vaikuta kaukolämmön hintaan. Maakaasua käyttävien kaukolämpöyhtiöiden hintaan tapahtumat sen sijaan vaikuttavat, mikäli yhtiöt eivät kykene korvaamaan kallistunutta polttoainetta jollain toisella polttoaineella, Haveri alleviivaa.

— Joustava kaukolämpöjärjestelmä on paitsi keino vähentää päästöjä, myös väline torjua hintapiikit tai ainakin loiventaa niiden vaikutusta.

Koska energiakriisisin aikana myös päästöoikeuksien hinta nousee, kallistuu kaikenlaisten hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden käyttö. Näitä ovat maakaasun lisäksi kivihiili ja turve. Turpeen käyttöä onkin vähennetty Suomessa reippaasti.

Kantaverkko on menestystekijä

Pitkin valtakuntaa sähköä välittävän kantaverkon merkitys unohtuu helposti hintakeskustelussa. Haveri painottaa, että hyvässä kunnossa olevan kantaverkon vaikutus hintapiikkien liudentumiseen on aivan oleellinen.

— Suomessa kantaverkkoyhtiö Fingrid sai reilut kymmenen vuotta sitten vahvan mandaatin kehittää suomalaisesta kantaverkosta sellaisen, että Suomi säilyisi kaikissa tilanteissa yhtenäisenä hinta-alueena.

Tämä tarkoittaa sitä, että sähkö pääsee siirtymään kantaverkkoa pitkin kaukaisimmiltakin voimalaitoksilta ilman teknisiä rajoitteita jokaisen sähköä tarvitsevan kansalaisen pistorasiaan. Ruotsissa ja Norjassa tilanne ei ole yhtä hyvä.

Naapurimaissa sähköä tuotetaan paljon pohjoisessa, mutta itse sähkönkäyttö painottuu etelän tiiviisti asutuille alueille. Kun sähkön tarve maiden eteläisissä osissa kasvaa, eivät kantaverkot kuitenkaan kykene välittämään kaikkea sähköä etelään. Maiden kantaverkoissa on teknisiä rajoitteita — pullonkauloja — jotka rajoittavat sähkön siirtämistä.

— Kun sähkön kysyntä kasvaa Ruotsin tai Norjan eteläisissä osissa, nousee myös sähkön hinta eteläisillä alueilla, koska kantaverkot eivät kykene välittämään alueille sähköä kysyntää vastaavaa määrää. Tällaisissa tilanteissa maat jakaantuvat hinta-alueiksi. Yhdellä hinta-alueella sähkö maksaa enemmän kuin toisella. Suomessa vastaavaa ilmiötä ei tapahdu, Haveri kertoo — ja kehuu Fingridiä.

— Suomessa on ymmärretty pitää hyvää huolta kantaverkoista. Tästä huolimatta kantaverkkotoiminnan aiheuttama kustannus on vain 2,4 prosenttia kotitalouden sähkölaskusta.

 

#energia ja Eurooppa #energiatalous