Kasvavat profiiliriskit riesana

Miten käy tuulivoimainvestointien?

06.11.2023, kello 16:41

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Tuulivoimainvestoinnit olivat huipussaan vuonna 2022. Tämän jälkeen uusia tuulivoimalaitoksia on valmistunut selvästi vähemmän. Rakentaminen on aikaisempaa kalliimpaa — samalla sähkön kysyntä on supistunut

Uusia tuulivoimalaitoksia valmistui viime vuona ennätyksellisen paljon. Suomi sai vuoden aikana 2430 megawattia uutta tuulivoimatehoa — lähes kahden Olkiluoto kolmosen verran. Tänä vuonna ei päästä samanlaisiin lukuihin. Lokakuun alkuun mennessä uutta tehoa oli otettu käyttöön 647 megawattia. Jos kaikki rakenteilla olevat laitokset ehtivät valmiiksi ennen vuoden vaihtumista, on tämän vuoden saalis vajaat 900 megawattia uutta tuulivoimatehoa.

Onko tuulivoimamarkkinoilla tapahtunut jotain erityistä, kun investointitahti hidastuu? Vai oliko tuulivoimainvestointien huippuvuosi 2022 pelkästään tilastollinen poikkeus? Rakentamissuunnitelmien perusteella seuraavien kolmen vuoden aikana uutta tuulivoimatehoa otetaan käyttöön keskimäärin tuhat megawattia joka vuosi.

Voimalaitoksia kantaverkkoon kytkevä Fingrid seuraa silmä tarkkana hankkeiden kehittymistä. Yhtiöllä on hyvät tiedot tuulivoimayhtiöiden suunnitelmista. Niin sillä pitää olla, jotta kantaverkon kehittäminen pysyisi mukana vauhdissa.

Näillä näkymin kantaverkkoyhtiö Fingrid arvelee, että tuulivoima ohittaa ydinvoiman suurimpana tuotantomuotona jo vuonna 2027. Tuulivoimateho voi nousta Suomessa jopa 23 000 megawattiin jo vuonna 2030, jos kaikki suunnitelmat toteutuvat. Kaikki suunnitelmat eivät kuitenkaan aina toteudu.

Markkinaehtoista rakentamista

Suomessa uusia tuulivoimalaitoksia on rakennettu markkinaehtoisesti jo vuosia. Tämä tarkoittaa sitä, että rakentamiseen ei käytetä valtion tukieuroja. Viimeiset valtiolliset tuet maksettiin vuonna 2017, jonka jälkeen tuulivoiman syöttötariffijärjestelmä suljettiin.

Tuulivoimarakentaminen on kaupallista liiketoimintaa, jonka on oltava kannattavaa. Tuulisähkölle on oltava ottajansa ja ostajansa. Suomen Tuulivoimayhdistyksen edunvalvontajohtaja Matias Ollila huomauttaa, että jos sähkönkäyttö Suomessa ei kasva, niin uusia tuulivoimalaitoksia ei rakenneta yhtä paljon kuin tuulivoimavisioissa on maalailtu.

Tänä vuonna suomalaisten sähkönkäyttö on ollut laskussa. Syynä saattaa olla huoli talouden kehittymisestä ja Ukrainan sota. Teollisuuden sähkönkäyttöä ohjaavat suhdanteet.

Jos vetytalouden visiot toteutuvat siinä laajuudessa, jossa niiden kuvitellaan toteutuvan, voi päästöttömän tuulisähkön kysyntä räjähtää: suomalainen sähköntuotanto voi parhaimmillaan kaksinkertaistua.

Toistaiseksi vetytalouden investoinnit antavat odottaa itseään. Suuressa kuvassa kyse on myös siitä, minkälaisena investointiympäristönä Suomea pidetään maailmalla. Onnistuuko Petteri Orpon hallitus houkuttelemaan toimillaan Suomeen kansainvälisiä investoijia, jotka tarvitsevat puhdasta sähköä.

Kolme syytä hidasteluille

Gasumin markkina-analyytikko Toni Sjöblom on löytänyt kolme syytä, jotka tällä hetkellä hillitsevät tuulivoimarakentamista. Tuulivoimalaitosten osat maksavat aikaisempaa enemmän ja lainarahan hinta on kohonneiden korkojen vuoksi nousussa. Lisäksi profiiliriskit — tai profiilikustannukset — on kohonneet.

Profiiliriskit riivaavat erityisesti tuulivoiman kaltaisia sääriippuvaisia sähköntuotantomuotoja. Mitä ilmiö tarkoittaa ja miten se näkyy käytännössä? Viralliselta kuulostavan määritelmän mukaan profiilikustannus on yhtä kuin ”tuotannon ajoituksen vaikutus sähköstä saatavaan markkinahintaan”.

Ajatus kryptiseltä kuulostavan ilmaisun takana on kuitenkin yksinkertainen. Kun sähkön markkinahinta tuulisena päivänä kääntyy laskuun, saa tuulivoimayhtiö vähemmän rahaa tuottamastaan sähköstä. Jos markkinahinta painuu nollaan, katoaa liiketoiminnalta kokonaan pohja. Mitä enemmän markkinoilla on tuulivoimalaitoksia, sitä enemmän voi olla hetkiä, jolloin sähkön hinta vajoaa kohtia nollaa. Profiiliriskit kasvavat, kun tuulivoimakapasiteetti kasvaa.

Politiikka voi aiheuttaa yllätyksiä

Petteri Orpon hallitusohjelma sisältää elementtejä, jotka ehkä pysäyttävät investointipäätöksiä suunnittelevat tuulivoimayhtiöt ainakin hetkeksi. Kun sääriippuvaisen tuulivoiman osuus lisääntyy markkinoilla, kasvaa myös säätövoiman tarve. Mistä saataisiin uutta säätövoimaa paikkailemaan tuulivoimalaitosten jättämiä reikiä?

Mikäli hallituksen tahto toteutuu, osallistuvat tuulivoimayhtiöt tulevaisuudessa säätövoiman tarjontaan omalla tuotannollaan tai kapasiteettimekanismin osapuolina. Hallitusohjelman mukaan tuulivoimalle ”lisätään velvoitteita sosiaalisen hyväksyttävyyden parantamiseksi ja säätövoimatarpeiden rahoittamiseksi”.

Muita hallituksen tuulivoimalle asettamia uusia velvoitteita ovat laitosten purkamiseen ja tuulivoima-alueiden ennallistamiseen liittyvät toimet ja rahastointivaatimukset. Hallitus haluaa myös laskea tuulivoimarakentamisen YVA-rajaa kattamaan kaikki teolliset hankkeet. Maisema-arviointeja vahvistetaan ja rakennettavien johtokatujen lunastuskorvauksia nostetaan.

Politiikkatoimien sisällöt ovat toistaiseksi arvoitus. Jo pelkkä keskustelunavaus kapasiteettimekanismeista voi hillitä haluja rakentaa uutta. Mitä nopeammin politiikka muuttuu konkreettisiksi toiminnaksi, sitä nopeammin investoijat palaavat suunnitelmiensa pariin.

Kauppatavoista apuja

Tuulivoimalaitosten omistajat voivat torjua profiiliriskejä sähkökaupan sopimusten avulla. Siksi Power purchase agreement -sopimukset — PPA-sopimukset — ovat kasvattaneet suosiotaan tuulisähkökaupassa.

Suomessa ensimmäiset PPA-sopimukset solmittiin Suomessa jo vuonna 2018. PPA-sopimuksen tehnyt tuulivoiman tuottaja sitoutuu myymään tietyn tuulipuiston koko tuotannon tai osan siitä kiinteällä hinnalla asiakkaalleen. PPA-sopimukset ovat yleensä pitkiä. Niiden kesto voi olla 10–20 vuotta. PPA-sopimuksen avulla tuulivoimalaitoksen omistaja varmistaa tuotot sopimuskauden ajaksi. Sähköä ostava asiakas taas suojautuu sähkön hintavaihteluilta.

Kun tuulisähkön tarjonta kasvaa pohjoismaisilla tukkusähkömarkkinoilla, painaa tämän yleistä markkinasähkön hintaa alaspäin. Sjöblom laskee, että tuntitason spot-sähkön hinta on tänä vuonna laskenut 21 eurolla megawattitunnilta jokaista tuhatta megawattia kohti. Päivätasolla tuulisähkön tarjonnan kasvun hintaa laskeva vaikutus on 11 euroa megawattitunnilta jokaista tuhatta megawattia kohti.

#tuulivoima