Kaukolämpö sähköistyy

Miten käy polttamisen — paineet kasvavat

29.08.2024, kello 17:41

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kaukolämpöä tuotetaan yhä enemmän sähkökattiloilla. Viimeisen vuoden aikana sähkökattiloiden teho kaksinkertaistunut. Tällä hetkellä vettä keitetään jo 3000 megawatin teholla.

Energiakriisi, sähkömarkkinoiden rytinät ja tarve karistaa viimeisetkin kivihiilipölyt takinliepeistä ovat saaneet kaukolämpöyritykset investoimaan yhä enemmän sähkökattiloihin.

Sähkökattila ei ole uusi keksintö. Halpa sähkö ja sähkön hintavaihteluiden yleistyminen ovat kuitenkin parantaneet jättimäisten vedenkeittimien kilpailukykyä kaukolämmön tuotannossa.

Sähkökattilalla voidaan lämmittää kaukolämpövesiä etenkin silloin, kun sähkö ei maksa juuri mitään tai kun sähkön hinta painuu nollan alapuolelle. Kuumennettu vesi varastoidaan hyvin eristettyyn lämpövarastoon tai lämpöakkuun. Talvella veteen varastoitunutta energiaa voidaan käyttää kotien lämmittämiseen.

Näin kodit saavat puhtaasti tuotettua lämpöä — ehkä myös edullisemmin kuin jollain toisella tavalla. Samalla kaukolämmön tuotanto integroituu yhä tiiviimmin sähkömarkkinoiden kylkeen.

3000 megawatin sähkökattilateho muutamassa vuodessa on melkoinen rutistus. Se näkyy jo sähkötilastoissa. Tapahtunut kuvastaa myös muutoksen nopeutta.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä arvioi, että vuosikymmenen lopussa puolet Suomessa käytetystä kaukolämmöstä tuotetaan sähkökattiloilla ja hukkalämmöillä.

Hukkalämmöt vajaakäytöllä

Teollisuuden ja datakeskusten tuottamia hukkalämpöjä ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti kaukolämpöverkoissa. Datakeskusten määrä on kuitenkin kasvussa. Kasvuun ohjastaa tekoälysovellusten yleistyminen. Suomessa datakeskusyrittäjiä houkuttelee puhdas sähkö ja vakaat yhteiskunnalliset olot. Tästä tuorein esimerkki on Microsoftin datakeskushanke Espoossa. Maailman suurin datakeskus voi tuottaa jopa 40 prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta.

Toteutuessaan myös vetytalous synnyttää valtavan määrän lämpöä elektrolyysin sivutuotteena. Lämpö voidaan hyödyntää kaukolämpöverkossa, jos vetylaitos sijoittuu sopivasti kaukolämpöverkon läheisyyteen.

Vetytalous ei ole vielä huomisen asia, kuten eivät ole lämpöä tuottavat pienreaktoritkaan. Valtakunnallisen vetyverkon toteuttamisesta vastaava Gasgrid Finland Oy tosin on visioissaan optimistinen. Yhtiön mielestä valtakunnallinen vetyverkko voisi olla toiminnassa jo 2030-luvun alussa.

Polttamiseen kohdistuu monia paineita

Sähkön kysyntä supistuu, kun talvikaudella kiinteistöjä lämmitetään polttamalla tuotetulla kaukolämmöllä. Polttamalla tuotettu lämpö siis pitää sähkön hinnan kurissa huippukulutuksen aikana. Mihin tämä ilmiö perustuu?

— Monet ei-polttavat tavat tuottaa kaukolämpöä perustuvat tavalla tai toisella sähkön käyttöön, mikä lisää sähkön kysyntää, Leskelä vastaa.

Kaukolämpöyritys suhde polttamiseen vaihtelee. Osa yrityksistä on jo nyt päättänyt luopua kokonaan polttamisesta, osa sen sijan jatkaa vielä polttamista.

Leskelä arvioi, että polttamisen lopettamiseen kohdistuu kovia paineita — Suomesta ja Euroopan unionista.

— Tähän mennessä jokainen EU-komissio on tavalla tai toisella kyseenalaistanut puunkäyttöä energiantuotannossa. Olisi ihmeellistä, jos uusi komissio ei tekisi näin. Suomessa taas paineita aiheuttaa mm. heikentyneet hiilinielut.

Leskelän mielestä erilaiset polttamiseen kohdistuvat paineet on hyvä tunnistaa. Suomessa paineita eivät aiheuta pelkästään ilmastopoliittiset kysymykset, vaan myös rapakuntoinen valtiontalous. Tämä voi synnyttää haluja verottaa bioenergian käyttöä — etenkin tilanteessa, jolloin energiaverotulot muutenkin laskevat.

Muutoksia metsien käyttöön?

Suomessa metsien käyttö perustuu osin vanhoihin olettamuksiin. Monien mielestä tapa käyttää metsiä muuttuu. Vielä viisi vuotta sitten arvioitiin, että metsät kasvavat enemmän kuin mitä nykyisin oletetaan. Suomalaiset myös uskoivat, että ainespuuta ja halpaa energiapuuta saadaan Venäjältä loputtomasti.

Lisäksi biodiversiteettitoimenpiteet vähentävät tulevaisuudessa bioenergian tarjontaa. Samalla bioenergian hinta nousee. Lopulta kaikki nämä ohjaavat investoinnit pois bioenergiaan perustuvasta energiantuotannosta.

— Bioenergian käytön väheneminen voi siis tapahtua myös markkinaehtoisesti, Leskelä huomauttaa.

Luontohaasteet vievät energia-alan jo lähitulevaisuudessa uusien asioiden äärelle. Alan on omaksuttava uusia toimintatapoja.

— Yritysvastuu on nouseva trendi. Esimerkiksi alihankintaketjujen kriittinen tarkastelu voi olla monelle energiayritykselle uutta. Onneksi raakkujoella sattunut vahinko ei ollut energiapuukohde.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä puhui Kaukolämpöpäivillä 28.8.2024.

#energiapolitiikka #kaukolämpö