Mission impossible: täysin säävarma sähköverkko

21.11.2024, kello 12:44

Teksti Petri Sallinen | Kuva Lehtikuva Oyj

Tapaninpäivän myrsky vuonna 2011 ei unohdu. Myrskytuhot lamaannuttivat osan Suomesta viikoiksi. Samalla paljastuivat suomalaisen sähkönjakeluverkon puutteet.

Ankaran kansalaispalautteen ja mediamyllerryksen puristuksessa sähkömarkkinalakiin tehtiin vauhdilla tukku muutoksia. Päättäjät halusivat varmistaa lain voimalla, että sähköverkkoihin tehdään tarvittavat säänkestävyyttä parantavat muutokset. Nyt niitä on toteutettu jo kymmenkunta vuotta.

Mitä sähköverkkojen säänkestävyyden parantaminen tarkoittaa? Se tarkoittaa mm. ilmajohtojen korvaamista maakaapeleilla ja ilmajohtojen siirtämistä pois metsistä maanteiden varsille.

Näillä näkymin säänkestävyyden parantaminen jatkuu aina vuoteen 2036 saakka. Suomalaiset sähköverkkoyhtiöt käyttävät joka vuosi 700–800 miljoona euroa sähköverkkojen säänkestävyyden parantamiseen — siis miljardeja, jos kaikki urakkaan käytetyt vuodet lasketaan yhteen.

Urakan seurauksena jokainen suomalainen sähköverkko ei kuitenkaan siirry maan alle. Maakaapeli on erinomainen keino torjua myrskyjen ja tykkylumien vaikutuksia. Maakaapeli on myös kalliimpi tapa kuin ilmajohto.

Suomessa on 77 sähköverkkoyhtiötä. Kaupungeissa ja tiiviisti rakennetuilla alueilla toimivat verkkoyhtiöt saavat upotettua sähköverkkonsa suhteellisen helposti maan alle. Hyvin harvan jakeluverkkoyhtiön tavoitteena on upottaa kaikki johtonsa maahan. Energiavirastolle ilmoitettujen kehityssuunnitelmien perusteella verkkoyhtiöiden tavoittelema maakaapelointiaste vaihtelee 20 ja 80 prosentin välillä. Tässä mielessä suomalaisesta sähköverkosta ei tule koskaan täysin säävarmaa. Sellainen olisi järjettömän kallis.

Tällä hetkellä maakaapelointiaste keskijännitejohdoissa on reilut 40 prosenttia ja pienjänniteverkoissa vajaat 60 prosenttia. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Samalla metsiin sijoitettujen ilmajohtojen määrä on kutistunut. Keskijännitejohdoista metsissä on vielä 20 prosenttia ja pienjännitejohdoista 18 prosenttia.

Haja-asutusalueilla jakeluverkon säänkestävyys paranee huomattavasti, kun ilmajohtoja siirretään metsistä maanteiden varsiin. Säänkestävyyden parantaminen ei siis aina tarkoita sitä, että ilmajohto korvataan maakaapelilla. Maanteiden varsille sijoitettuun johtoon pääsee helpommin käsiksi kuin metsään rakennettuun johtoon. Puut ovat johdoista kauempana ja viat on helpompi korjata, jolloin sähkönjakelun keskeytysaika jää lyhyemmäksi.

Tapaninpäivän myrskyistä on jo 13 vuotta. Tässä ajassa maailma on ehtinyt muuttua, ja samalla ovat muuttuneet sähkönjakeluun kohdistuvat odotukset. Suomalainen sähköntuotanto voi tuplaantua melko lyhyessä ajassa — tästä ei ollut tietoa 13 vuotta sitten. Sähköautojen määrän kasvu voi johtaa siihen, että valtavaa määrää akkuja ladataan samanaikaisesti — yhteiskunnan voimakas sähköistyminen haastaa taas kerran sähkönjakelun. Venäjän sotatoimet Ukrainassa korostavat toimitusvarmuuteen ja huoltovarmuuteen liittyviä asioita. Myös sähköverkkoihin kohdistuvien tihutöiden todennäköisyys kasvaa.

Tapaninpäivän myrskyistä alkanut sähköverkkojen säävarmuuden parantaminen tuskin on viimeinen suuri savotta, jonka sähköjakelusta vastaavat ammattilaiset kohtaavat. Vetytalouden nousu, tuuli- ja aurinkovoiman ryntäys ja sähkönkäyttötapojen muutokset pakottavat pysymään ketterinä — ja ohjaavat yhä uudemmille investointikierroksille. Tosin Energiaviraston uusi valvontamalli ei välttämättä tähän kannusta.

#sähköverkot