Kapasiteettimekanismi olisi rankka rutistus

Minkälaisia joustoja Suomeen?

31.10.2024, kello 15:18

Teksti Petri Sallinen | Kuva Aleksi Malinen

Suomalainen sähköjärjestelmä kaipaa joustoja. Niiden avulla voidaan hillitä sähkön suuria hintavaihteluita, jotka rassaavat kotitalouksia ja teollisuutta. Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut erilaisten joustojärjestelmien arvioinnin.

Petteri Orpon hallituksen ohjelma sisältää useita viittauksia sähkökaupan joustoihin. Nyt niiden arviointi on käynnistynyt työ- ja elinkeinoministeriössä. Orpon hallituksen tavoitteena on pitää huoli siitä, että kohtuuhintaista sähköä olisi tarjolla myös pitkien pakkasjaksojen aikana. Lisäksi suomalaisen sähköjärjestäminen on oltava toimitusvarma ja kustannustehokas.

Nämä ovat myös syitä, miksi työ- ja elinkeinoministeriössä selvitellään hallitusohjelmassa mainitun kapasiteettimekanismin mahdollisuuksia. Kapasiteettimekanismin uskotaan tuovan sähköjärjestelmään kaivattua vakautta. Vielä ei kuitenkaan tiedetä sitä, minkälainen uusi järjestely olisi, miten se suhteutuu Euroopan unionin säädöksiin ja kuka lystin maksaa.

Jotain ajatuksia on jo esitetty. Lisäksi ministeriön alaisuuteen on perustettu työryhmä pohtimaan fossiilittoman joustomekanismin vaikutuksia. Se on yksi kapasiteettimekanismien alalaji, jonka voi saada käyttöön suhteellisen nopeasti. Työryhmän työn pitäisi valmistua ensi vuoden helmikuussa.

Yksi ääneen lausutuista jännittävistä ajatuksista on se, että sääriippuvaisen tuotannon — tuuli- ja aurinkovoiman — pitäisi jollain tavalla osallistua kapasiteettimekanismin tai joustomekanismin rahoitukseen. Perusteluina on se, että mekanismin avulla torjutaan ennen kaikkea sääriippuvaisten tuotantomuotojen aiheuttamia haittoja.

Joustotarpeet vaihtelevat

— Joustomekanismeja tai joustoja tarvitaan vaihtelevan sähköntuotannon, mutta myös vaihtelevan sähkönkulutuksen tasoittamiseen, toteaa teollisuusneuvos Petteri Kuuva työ- ja elinkeinoministeriön energiaosastolta.

Kuuva esiintyi Tampereen Energiakongressissa 23.10.2024.

Sähkönkulutuksen osalta erityisen ongelmallisia ovat aamuisin ja iltaisin esiintyvät sähkönkäytön piikit. Vuodenaikojen vaihtelusta johtuva kotien ja kiinteistöjen lämmittäminen kuormittaa myös sähköjärjestelmää — tosin eri tavalla.

— Päivän sisällä tarvitaan erilaista joustoa kuin viikon sisällä tai päivien välillä tai vuodenaikojen välillä, Kuuva huomauttaa.

Kotitaloudet joustavat yhä enemmän

Nimensä mukaisesti joustot voidaan ottaa joustavasti käyttöön — tarpeen mukaan. Joustoilla paikkaillaan sähköntuotannon kuoppia tai leikataan kulutuksen huippuja. Samalla hintavaihtelut supistuvat.

Kuuvan mielestä tavoitteena ei voi olla kokonaan hintavaihteluista vapaa sähköjärjestelmä. Se veisi kannattavuuden joustopalveluita tarjoavilta yrityksiltä. Esimerkiksi akkuvarastojen tai sähkökattiloiden käytön kannattavuus perustuu sähkön hintavaihteluihin.

Kuuva toteaa, että kotitaloudet ovat oppineet sähkökaupasta paljon. Tähän opetti tammikuun viidennen päivän huippukallis sähkö.

— Kotitalousmarkkinoilla joustoja on yhä enemmän. Tästä on esimerkkinä pörssisähkösopimusten määrän kasvu. Kotitalouksista yli 30 prosenttia ostaa sähkönsä pörssisähkösopimuksella.

Kotitalouksien sähkönkäytössä joustot tarkoittavat sitä, että sähkönkäyttöä vähennetään silloin, kun sähkö on kallista. Esimerkiksi sähköauton akku kannattaa ladata halpoina yön tunteina. Joustoihin ohjaa kotiautomaation yleistyminen ja kansalaisten hintatietoisuuden parantuminen.

— Nyt sähkönmyyjätkin tietävät, miten sähkönkäyttäjät toimivat silloin, kun sähkön markkinahinta on erittäin korkealla, Kuuva huomauttaa.

Tuonnin merkitys korostuu

Suomen ja Ruotsin välisissä rajajohdoissa ei ole vähään aikaan kulkenut niin paljon sähköä kuin mitä suomalaiset olisivat halunneet tuoda yhteispohjoismaisilta markkinoilta. Tämä on pitänyt sähkön aluehinnan Suomessa korkealla — korkeammalla kuin Norjassa ja Ruotsissa.

— Uuden Aurora-linjan rakentamisen vuoksi Ruotsin ja Suomen välisten yhteyksien käyttöä on rajoitettu, Kuuva kertoo.

Rajoitukset valtakunnan rajat ylittävissä johdoissa siis vaikuttavat selvästi Suomen aluehintoihin. Kuuva muistuttaa, että sähköntuonti on tehokas joustomekanismi.

— Sähköntuonti Venäjältä oli aikoinaan suuren luokan joustoelementti. Venäläisen sähkön vaikutus Suomen sähköjärjestelmään oli suurempi kuin Venäjältä tuotu energiamäärä. Venäläistä sähköä voitiin tuoda joustavasti sen mukaan, minkälaiseksi hintataso Suomessa asettui. Kun hinnat olivat korkealla ja sähkön tarve suurta, voitiin tuontia lisätä helposti.

Monenlaisia joustoja

Tällä hetkellä suurin osa sähköntuotannon joustoista saadaan vesivoimalaitoksista. Niiden tuotantoa voidaan nostaa ja laskea — siis säätää — nopeasti ja helposti. Olkiluodon kolmosreaktoria voidaan myös säätää. Yleensä ydinvoimalaitoksia ei säädetä, vaan yleensä ne tuottavat sähköä mahdollisimman tasaisesti.

Kuuva muistuttaa, että suomalaisessa sähköjärjestelmässä on tapahtunut viimeisten vuosien aikana suuri muutos. Muutoksen imussa markkinoilta katoavat loputkin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset, jotka ovat menettäneet kilpailukykynsä. Ne olisivat kuitenkin ominaisuuksiltaan sopivia tuottamaan säätösähköä — siis joustoja.

Toisaalta tuulivoimalaitokset ja aurinkovoimalaitokset tuottavat runsaasti sähköä keväisin ja syksyisin — juuri silloin, kun yhteistuotantolaitoksista olisi sähköä saatavilla.

Kokonaan uudenlaisia joustoja tarjoavat akkuvarastot ja pumppuvoimalaitokset, joita vasta suunnitellaan. Samaan sarjaan kuuluvat sähkökattilat, suuret lämpöpumput ja hukkalämpöjen hyödyntäminen, joiden käyttö perustuu halpaan sähköön. Osaltaan nekin tasaavat sähköntuotannon vaihteluita.

Ei ehkä puhdasoppista järjestelmää

Hallitusohjelmaan kirjattu maininta kapasiteettimekanismista on hyvin laaja kokonaisuus. Petteri Kuuva huomauttaa, että sen toteuttaminen edellyttää lainsäädäntötyötä. Järjestelmän hyväksyttäminen valtiontukisääntöineen EU-komissiolla on monen vuoden projekti. Tästä suomalaisilla on jo kokemusta.

— Samankaltainen menettely tarvittiin, kun Suomeen rakennettiin tehoreservijärjestelmä. Sen käsittely vei neljä vuotta, Kuuva toteaa.

Espoon kaupunginjohtajana ensi vuoden helmikuussa aloittava ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen totesi viime keväänä, että sähköjärjestelmästä pitäisi saada pari piirua vähemmän sääriippuvainen. Kuuva arvelee, että parin piirun säätäminen ei edellytä puhdasoppisen kapasiteettimekanismin rakentamista.

Kuuva huomauttaa, että Euroopan unionin uusi sähkömarkkina-asetus sisältää jo nyt mahdollisuuden käyttää fossiilittoman jouston mekanismia. Sen rakentaminen ja käyttöönotto ovat todennäköisesti helpompia kuin puhdasoppisen kapasiteettimekanismin. Samasta syystä työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä pohtii tällä hetkellä fossiilittoman jouston mekanismin käyttöä.

— Asiasta on käynnistynyt myös konsulttiselvitys, jossa arvioidaan asetuksen mukaista jouston tarvetta. Asetuksen sisältämän fossiilittoman jouston mekanismin ideana on, että kukin jäsenmaa laatii arvion joustojen tarpeesta seuraaviksi 5–10 vuodeksi. Päivitykset arvioihin tehdään kahden vuoden välein.

Kuuvan mielestä asetus sisältää suhteellisen selkeät määritelmät siitä, minkälainen fossiilittoman jouston mekanismin pitäisi olla.

Lopullisen sinetin fossiilittoman jouston mekanismille antaa EU:n energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER, jossa Suomea edusta Energiavirasto. Valmisteilla on kriteerit, joiden avulla ACER arvioi kansallisia fossiilisen jouston mekanismeja.

Kuuva toteaa, että fossiilisen jouston mekanismin käyttöönoton on joka tapauksessa perustuttava ACERin arviointimenetelmään.

— Olisi hyvä, jos Suomi saisi mahdollisimman nopeasti valmiiksi selvityksensä fossiilisen jouston mekanismista, jotta pääsisimme sen avulla vaikuttamaan ACERin työhön. ACERin työn arvioidaan valmistuvan vuoden päästä.

Entä fossiiliset joustot?

Kuuva kertoo, että ministeriön työryhmä pohtii myös fossiilisten joustojen mahdollisuutta. Fossiilisia joustoja edustavat ainakin maakaasua käyttävät kaasumoottorivoimalaitokset.

— Kaasumoottorivoimalaitokset saattavat kelvata EU-komissiolle, koska Saksa sai jo luvan tukea kaasuvoimalaitosten käyttöä ympäristöperusteisesti. Saksalaiset totesivat, että puhdasta siirtymää ei voi toteuttaa, jos siirtymävaiheen aikana ei saa käyttää fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia laitoksia.

Suomi ei ole yksin joustomekanismien kanssa. Ruotsissa ja Virossa tehdään selvityksiä samoista asioista.

— Kun Suomen valtiolla ei ole rahaa teettää omia selvityksiä, voimme hyödyntää naapurimaiden tekemää työtä. Jos naapurimaissa päädytään varsinaisten kapasiteettimekanismien käyttöön, niin olisi hyvä, jos samalla sähkömarkkina-alueella toimivissa maissa mekanismit olisivat samankaltaisia, Kuuva toteaa.

#ilmastopolitiikka #sähkömarkkinat