Markkinaehtoinen tapa torjua ilmastonmuutosta

Miltä näyttää liikenteen päästökauppa?

25.05.2021, kello 13:59

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Liikenteen ja lämmityksen päästöt halutaan mukaan päästökauppaan. Miten liikenteen päästökauppajärjestelmä toimisi. Tätä on pohtinut Aalto-yliopiston tutkijaryhmä.

Liikennettä varten räätälöity päästökauppa on yksi keino kurittaa liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Se on hyväksi havaittu markkinaehtoinen tapa ohjata minkä tahansa toimialan hiilidioksidipäästöjä. Samalla se on vaihtoehto vero-ohjaukselle tai muulle julkiselle ohjaukselle.

Aalto-yliopiston tutkijaryhmä suositteli jo vuonna 2019, että Suomeen voitaisiin luoda liikenteen päästöjä ohjaava kansallinen päästökauppajärjestelmä. Se toimisi EU:n päästökaupan tapaan, mutta pelkästään liikennesektorilla.

Aalto-yliopistossa ideoidussa liikenteen päästökauppajärjestelmässä fossiilisia liikennepolttoaineita myyvien yritysten olisi ostettava jokaista myymäänsä polttoainelitraa kohti päästöoikeutta muistuttava "jakeluoikeus". Jakeluoikeuksien hankinta olisi sidottu fossiilisten liikennepolttoaineiden hiilisisältöön. Valtio myisi jakeluoikeudet niitä tarvitseville säännöllisesti järjestettävissä huutokauppatilaisuuksissa. Jakeluoikeuksilla voitaisiin käydä myös pörssikauppaa.

Aluksi jakeluoikeuksia laskettaisiin runsaammin liikkeelle. Niiden määräa kuitenkin vähennettäisiin markkinoilta, kun päästövähennysten tavoitevuosi 2030 lähenee.

Samanlainen logiikka

Liikenteen päästökaupan logiikka toimii samalla tavalla kuin nykyisen EU:n päästökaupan logiikka toimii. Päästöoikeutta vastaava "jakeluoikeus" nostaa fossiilisten liikennepolttoaineiden hintaa ja kun hinta on noussut riittävän korkeaksi, siirtyvät autoilijat käyttämään halvempia päästöttömiä voimanlähteitä.

Koko unionin kattava liikenteen päästökauppa toimii tehokkaammin kuin pelkkä kansallinen sovellus. Siksi Aalto-yliopiston ehdotuksessa muistutetaan siitä, että kansallista päästökauppamallia pohdittaessa olisi syytä pitää mielessä mahdollisuus integroida se myöhemmin koko unionin kattavaan liikenteen päästökauppajärjestelmään.

— Liikenteen hiilidioksidipäästöt pitäisi joka tapauksessa hinnoitella nykyistä vahvemmin, vaikka liikenteen päästökauppa ei toteutuisi, työryhmä toteaa.

— Muuten liikenteen päästöjen vähentäminen ei ohjaudu oikealle uralle. Siksi liikenteen päästökaupan mahdollisuudet, vaikutukset ja kustannukset olisi ainakin syytä selvittää.

Liikenteen päästökauppa on myös vaihtoehto polttoaineverojen korottamiselle.

Nouseeko polttoaineen hinta?

Kuinka paljon liikenteen päästökaupan käyttöönotto nostaisi polttoaineiden hintaa? Tämä kiinnostaa kansalaisia, mutta myös logistiikkapalveluita käyttävää teollisuutta. Tähän työryhmän raportista ei löydy muuta vastausta kuin että polttoaineiden hinta nousee.

Polttoaineiden hinnannousuun vaikuttaa päästökaupan lisäksi muiden rinnakkaisten ohjauskeinojen käyttö ja ihmisten käyttäytyminen. Jos autoilijat reagoivat nopeasti ja vaihtavat päästöttömiin energiamuotoihin, jää fossiilisten polttoaineiden hinnannousu vähäiseksi. Näin käy myös silloin, jos ihmiset muuttavat radikaalisti tapojaan liikkua.

Päästökaupan kaltaisen markkinaehtoisen ohjausjärjestelmän vaikutuksia ei voi koskaan ennakoida samalla tavalla kuin vero-ohjauksen vaikutuksia. Päästöoikeuden — tai tässä tapauksessa jakeluoikeuden — hintakehitystäkään ei voi ennustaa tarkasti. Niiden hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Lisäksi taloudelliset suhdanteet vaikuttavat jakeluoikeuksien kysyntään.

Kustannusrajaukset mahdollisia

Liikenteen päästökaupan vaikutukset polttoaineiden hintakehitykseen voidaan rajata, tutkijaryhmä huomauttaa. Yksi tapa on säädellä liikkeelle laskettujen oikeuksien määrää, jolloin niukkuus markkinoilla nostaa jakeluoikeuksien hintaa ja määrän lisääminen laskee hintaa. EU:n päästökauppajärjestelmän kylkeen jälkikäteen rakennettu markkinavakausmekanismi toimii juuri tällä tavalla.

Kauppajärjestelmään leivottu lattiahinta, kattohinta tai molemmat yhdessä rajaisivat myös jakeluoikeuksien hintojen liikkeitä. Hinta ei missään olosuhteissa voi laskea lattiahinnan alle ja kohtuuton hinnannousu estetään hintakaton avulla. Jos molemmat hinnanmuodostusta rajoittavat tekijät ovat käytössä, vaihtelee markkinahinta putken sisällä. Tällä tavalla järjestelmä ohjaa, mutta estää kustannusten karkaamisen pilviin.

Päästökauppa ei poista alueellisia eroja. Tämä tarkoittaa sitä, että polttoaineiden hintamuutokset kurittavat eri puolilla Suomea asuvia kansalaisia eri tavoilla. Näissä tapauksissa sosiaalinen ja alueellinen oikeudenmukaisuus voidaan työryhmän mielestä toteuttaa väliaikaisten tulonsiirtojen tai verokevennysten avulla — etenkin silloin, kun vaihtoehtoisia tapoja liikkua ei ole tarjolla.

#ilmastonmuutos #päästökauppa