EU-vaalit 2024, osa 5

Miltä näyttää eurooppalainen politiikka?

03.05.2024, kello 11:40

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Useimmat Euroopan parlamentin poliittiset ryhmät julkaisevat EU-vaalien alla vaaliohjelman, eli manifeston. Poliittisten ryhmien vaaliohjelmat eivät ole yhtä painavaa tavaraa kuin kansallisten poliittisten puolueiden vaaliohjelmat ovat.

Euroopan parlamentin poliittisen ryhmän vaaliohjelma on usean samanhenkisen kansallisen puolueen näkemysten kooste. Siksi yhteinen ohjelma on selvästi yleisluonteisempi ja ylätasolla liikkuva kuin yksittäisen kansallisen puolueen ohjelma. Kansallisten puolueiden europolitiikassa näkyvät myös kansalliset painotukset, jotka voivat olla hyvinkin — kansallisia.

Poliittisten ryhmien manifestot muistuttavat toivomuslistoja, joiden sisältämiä asioita poliittiset ryhmät yrittävät ujuttaa vaalien jälkeen aloittavan uuden EU-komission työlistalle. Manifestojen arvioidaan kehittyvän tulevaisuudessa yhä enemmän kansallisia poliittisia ohjelmia muistuttaviksi dokumenteiksi.

Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien rooli on kuitenkin merkittävä, kun unionille valitaan uusi EU-komissio — sen puheenjohtaja sekä komissaarit. EU-komission puheenjohtajan tai komissaarien paikkaa halajavien on saatava äänestyksessä Europan parlamentin poliittisten ryhmien enemmistön luottamus taakseen.

Toisaalta poliittisilla ryhmillä on painoarvoa myös silloin, kun jäsenvaltioiden päämiehistä koostuva Eurooppa-neuvosto asettaa EU-komissiolle puheenjohtajaehdokkaan ja komissaarikandidaatit. Tässäkin on mahdollisuus monenlaisiin neuvotteluihin.

Ehkä merkittävin poliittisten ryhmien asettama manifesto edellisten vaalien alla oli Green Deal. Siitä nousi Ursula von der Leyenin johtaman EU-komission politiikan kärkiteema. Siksi poliittisten ryhmien manifestoja on syytä vilkuilla. Niistä voi paljastua vaalien jälkeisen ajan poliittiset painotukset.

Green Dealistä Industrial Dealiin?

Mitä yhteistä eri poliittiset ryhmät tavoittelevat — tai lupaavat. Euroopan teollisuuden ja kilpailukyvyn vahvistaminen on monen eri poliittisen ryhmän manifeston kantava teema. Jyrääkö teollisuuspolitiikka tulevalla kaudella ilmastopolitiikan?

Ainakin osa poliittisista ryhmistä haluaisi luoda EU:lle kilpailukykystrategian. Eurooppaan kohdistuville teollisuusinvestoinneille pitäisi saada vauhtia — jopa julkisen tuen avulla. Monissa poliittisissa tavoitteissa korostuu ”made in Europe” -tyyppinen ajattelu. Suurimmista poliittisista ryhmistä näin ajattelevat Euroopan kansanpuolueen ryhmä (European People’s Party, EPP) sekä Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (Progressive Alliance of Socialists and Democrats in the European Parliament, S&D).

Maatalouden asema ilmastonmuutoksen torjunnassa on ymmärretty lähes kaikissa poliittisissa ryhmissä. Tarkoittaako tämä sitä, että tulevassa EU-parlamentissa maataloutta koskevat asiat etenevät entistä sujuvammin?

Elintarviketuotannon ja ruuan merkitys korostuu usean poliittisen ryhmän ohjelmassa. Aihetta sivutaan myös työllisyyttä koskevissa linjauksissa.

Turvallisuudelle painoarvoa

Aikaisemmin Euroopan parlamentin kaksi suurinta poliittista ryhmää Euroopan kansanpuolueen ryhmä (European People’s Party, EPP) sekä Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä eivät erityisemmin painottaneet turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Nyt on toinen ääni kellossa. EPP ja Keskustaliberaali Renew Europe (RE) ehdottavat jopa puolustus- ja turvallisuuskomissaarin paikan perustamista tulevaan EU-komissioon. Onko tämän ensiaskel kohti Euroopan unionin yhteistä puolustusta?

EPP ja Renew Europa haluavat vähentää byrokratiaa. Euroopan vihreillä taas on erittäin kunnianhimoiset ilmastopoliittiset tavoitteet, mutta Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmällä sen sijaan ei ole kovin yksityiskohtaista ohjelmaa.

EPP — ydinvoimaa ei mainita

Euroopan kansanpuolueen ryhmä (European People’s Party, EPP) korostaa energiapoliittisissa linjauksissaan teknologianeutraaliutta. Ohjelmasta siivottiin viime hetkellä ydinvoima-sana pois, vaikka manifeston luonnoksessa se politiikkaa seuraavien hevijuusereiden mukaan vielä oli.

EPP investoisi maiden välisiin sähkö- ja kaasuverkkoihin. Tavoitteena on entistä tiiviimpi energiayhteistyö jäsenmainen kesken (Energiaunioni), mutta energiamurros pitäisi sovittaa paremmin yhteen paikallisten olosuhteiden kanssa.

EPP tehostaisi energia-, ilmasto- ja materiaalitutkimusta — erityisen mieluisa kohde olisi ydinfuusiotutkimus. Green Dealin kehittämisessä vähähiilisiä energiatekniikoita olisi syytä nostaa.

EPP:n tavoitteena on ilmastoneutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä. Teollisuuspolitiikassa EPP turvautuisi ”made in Europe” -periaatteeseen.

Euroopan demarit — vihreälle siirtymälle jatkoa

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä (Progressive Alliance of Socialists and Democrats in the European Parliament, S&D) — ”eurooppalaiset demarit” — haluavat vihreälle siirtymälle jatkoa, mutta Green Social Deal -muodossa.

Ryhmä nostaisi sosiaalipolitiikan ja energiaköyhyyden torjumisen vihreän siirtymän keskiöön. Taustalla vaikuttaa huoli energiatuotteiden kallistumisesta. Ryhmän ilmastopolitiikan tavoitteena on ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja kokonaan uudenlainen uusiutuvaan energiaan perustuva energiantuotanto.

Demarit haluavat uudistaa energiamarkkinoita. Hintavakaus ja kohtuuhintainen energia ovat avainsanat. Euroopan energiainfrastruktuuri kaipaa uudistamista. Samalla energiaomavaraisuutta pitäisi vahvistaa. Vihreälle siirtymälle ja digitaaliselle siirtymälle tarvitaan investointisuunnitelma.

Ryhmän ”made on Europe” -ohjelma sisältää rahoitusprojekteja.

Renew Europe — byrokratiasta eroon

Keskustaliberaali Renew Europe (RE) keskittyy ohjelmassaan sisämarkkinoiden kehitykseen ja eurooppalaisen puolustusunionin rakentamiseen. Ilmasto- ja energiapolitiikassa korostuu jo päätetyn lainsäädännön toimeenpano. Sisämarkkinoiden edistäminen ja nykyaikaistaminen lisäisivät Euroopan riippumattomuutta — Euroopan hintakilpailukyky on saatava kuntoon.

Sisämarkkinoita Renew Europe kehittäisi tehokkaan sääntely avulla. Julkisia hankintoja olisi syytä helpottaa ja taloudellista yhdentymistä lisätä.

Päästökauppaa Renew Europe laajentaisi nykyisestä. Energiainvestointeja se ohjaisi uusiutuvaan energiaan ja ilmastoneutraaleihin ratkaisuihin. Ydinvoiman Renew Europe kelpuuttaa päästöttömäksi tuotantomuodoksi muiden päästöttömien rinnalle.

Ryhmällä on oma ”made in Europe” -strategia. Hallinnollista taakkaa ja byrokratia voidaan vähentää ”one market, one rule” -periaatteella.

Vihreät — windfall-vero pysyväksi

Euroopan vihreän ryhmän mielestä EU:n pitäisi saavuttaa ilmastoneutraalius vuonna 2040. Samalla vuodeksi 2030 asetettuja päästövähennystavoitteita pitäisi kiristää 55 prosentista.

Vihreiden visiossa Euroopan energiajärjestelmä perustuu kokonaan vuonna 2040 aurinko-, vesi- ja tuulivoimaan sekä geotermiseen energiaan. Kivihiilestä pitäisi päästä eroon vuoteen 2030 mennessä ja fossiilisista kaasuista vuoteen 2025 mennessä. Öljy saisi armonaikaa vuoteen 2040 asti.

Vihreiden mielestä Eurooppaan tarvitaan energiatakuu-järjestelmä. Sen avulla kotitaloudet saisivat energiansa kohtuuhintaan kaikissa tilanteissa. Energiayhtiöiden tulosta leikkaavan windfall-veron vihreät säätäisi pysyväksi ja EU:n kattavaksi veroksi.

Vasemmiston jakaantunut ohjelma

Euroopan vasemmisto on jakaantunut EU-vaaleissa kahteen ryhmään. The European Left –ryhmällä on ohjelma — muilla ei ainakaan toistaiseksi ole omaa manifestoa.

Euroopan vasemmisto haluaisi pitää huolen siitä, että energiamurroksessa työpaikkansa menettäneille tarjottaisiin uutta työtä. Tätä varten tarvitaan massiivinen investointisuunnitelma.

Yhteisten energialähteiden ja energiahyödykkeiden osalta pitäisi järjestää ”julkinen valvonta ja omistajuus”. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:ssa nykyisin käytössä oleva energiajärjestelmä on purettava ja siirryttävä julkisomisteiseen malliin, jotta kunnat voisivat olla energian osalta riippumattomia.

Vasemmisto yhdistäisi biodiversiteettikysymykset tiiviisti energiasektorin kanssa.

Euroopan konservatiivit ja reformistit (European Conservatives and Reformists, ECR) -ryhmä sekä Identiteetti ja demokratia (Identity and Democracy, ID) -ryhmä eivät ole julkistaneet vaalien alla manifestoa.

Sarjassa aikaisemmin ilmestyneet jutut:

Puolustus ja turvallisuus ylitse muiden

Suomesta mallia Keski-Euroopalle

Vaalit epävarmassa Euroopassa

Parlamentti järjestäytyy ryhmiin

#energia ja Eurooppa