Yli 200 teollisuusyritystä mukana
Lisää kasvutoimia!
05.03.2025, kello 15:06
Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto
Suomalainen teollisuuspolitiikka kaipaa uudistamista. Vain uudistusten avulla syntyy uutta kestävää kasvua. Yli 200 teollisuusyritystä jätti pääministerille listan ehdotuksista, joiden avulla Suomen talous saadaan nousuun.
Teknologiateollisuus, kemianteollisuus, metsäteollisuus ja energiateollisuus ovat suomalaisen teollisuuden kivijalka. Merkittävä osa toimialojen tuotteista päätyy vientiin ja Suomen kansantalouden tulosta kohentamaan.
Toimialojen yhdessä laatima Finlandia-julistus on kannanotto sen puolesta, että teollisuuden toiminta- ja kasvuedellytyksistä pidetään huolta — että teollisuudelle tärkeät asiat säilyvät poliittisen päätöksenteon kärkikahinoissa.
Julistuksen allekirjoittaneet yli 200 yritystä vakuuttavat olevansa valmiita uudistumaan. Uudistuminen auttaa rakentamaan tulevaisuuden ratkaisuja. Uudistumisen tueksi tarvitaan kuitenkin vakaita ja selviä poliittisia päätöksiä.
Tarjolla tukku konkretiaa
Teollisuuden investoinnit ja teollisuuden kilpailukyky — ne tuovat verotuloja, työtä ja hyvinvointia. Suomessa hallitusten harjoittama teollisuuspolitiikka asettaa kuitenkin yritystoiminnalle reunaehdot. Tällä hetkellä kasvu on kaikkien huulilla, joten nyt on hyvät mahdollisuudet päästä eroon nollakasvun vuosista. Risto Murron työryhmä ehti jo esittää samantapaisia asioita, ja Euroopassa EU-komissio on ottanut ohjelmaansa teollisuuden kilpailukyvyn vahvistamisen.
Kukaan ei valita — kasvu kelpaa aina ja kasvu miellyttää kaikkia. Teollisuusliittojen ja yritysten mielestä periaatteelliset päämäärät kaipaavat kuitenkin rutkasti konkretiaa: selviä toimenpiteitä ja määrätietoisen suunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi.
Finlandia-julistus tarjoilee ennen kaikkea konkretiaa: listauksen neljän suuren teollisuusliiton ideoimista toimista, joiden avulla saadaan kasvua ja kilpailukykyinen toimintaympäristö.
— Suomi tarvitsee selkeän ja innostavan vision tulevaisuudesta. Hyvä visio vahvistaa kansalaisten ja yritysten luottamusta yhteistyöhän ja luo uskoa menestymisen mahdollisuuksiin, julistuksessa todetaan.
Mitä teollisuusliittojen kaipaama konkretia voisi olla? Se on mm. sitä, että vastuullisesti valmistettujen tuotteiden kysyntää ohjataan verokannustimien, julkisten hankintojen ja kysyntää tukevien porkkanoiden avulla. Puhtaan sähkön, vedyn, synteettisten polttoaineiden ja uusien materiaalien kysynnän vahvistaminen luo parhaimmillaan kokonaan uusia markkinoita puhtaammille ja paremmille tuotteille. Samalla niistä voi kehittyä kansainvälisillä markkinoilla menestyviä tuotteita.
Uuden teknologian kaupallistaminen ja pilottihankkeet ovat kasvua vauhdittavaa toimintaa. Siksi tukirahoitus kannattaa kohdistaa lähes kokonaan näille osa-alueille silloin, kun tukirahoitusta on tarjolla. Infrastruktuurin kehittäminen ja teollisten keskittymien perustaminen kuuluvat samaan sarjaan.
Finlandia-julistus huomauttaa, että teknologiapilottien riskejä voidaan hallita myös valtiontakausten avulla. Uusien riskipitoisten teknologiahankkeiden nopeutetut poistot, sähköistämistuki ja investointien verohuojennukset alentavat kynnystä ryhtyä investoimaan.
Kuulen ruohon kasvavan!
Suomella on korkean teknologisen osaamisen, vahvan prosessiteollisuuden ja puhtaan energian ansiosta ainutlaatuiset edellytykset uuteen kestävään talouskasvuun. Näin toteaa neljä teollisuusliittoa ja yli 200 yritystä tuoreessa Finlandia-julistuksessa.
— Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Siksi meidän on valittava jo hallituksen puoliväliriihessä rohkean uudistumisen polku, joka luo työtä, toimeentuloa, hyvinvointia ja turvallisuutta kaikille suomalaisille — myös tuleville sukupolville, todettiin julistuksen luovutustilaisuudessa.
Suuntaviivat teollisuuden uudistumiselle ja uusille liiketoimintamahdollisuuksille ovat jo olemassa. Ne löytyvät toimialojen vähähiili- ja ilmastotiekartoista. Uusia mahdollisuuksia tarjoavat muun muassa akkuekosysteemit, uusiutuvat biomateriaalit, tekoäly ja digitalisaatio, vetyteollisuus sekä fossiiliton teräs. Näiden arvoketjujen kehittäminen yhdessä Pohjoismaiden kanssa voi tuoda Suomeen merkittävää kestävää kasvua, työllisyyttä ja hyvinvointia.
Onnistuminen tavoitteissa edellyttää riittävää, puhdasta ja kilpailukykyistä sähköä.
— Energia-ala on valmis vastaamaan voimakkaasti kasvavaan puhtaan sähkön kysyntään. Suomi kykenee myös kehittämään elinvoimaista vetytaloutta. Tämä edellyttää nopeutettuja investointeja sekä suunnitteilla olevien hankkeiden toteuttamista, Energiateollisuus ry toteaa.
Helpotusta lupamenettelyihin — taas kerran
Sähköverkot palvelevat sähköntuottajia ja sähkönkäyttäjiä. Verkot mahdollistavat puhtaan sähkön siirtämisen paikasta toiseen ja viime kädessä teollisuuden sähköistymisen. Sähköverkkojen rakentaminen on kuitenkin hidasta. Esimerkiksi uuden kantaverkkoyhteyden rakentaminen on kahdeksan vuoden projekti, josta suurin osaa kuluu hallinnollisten asioiden käsittelyyn.
Hallinnollisten asioiden käsittelyn nopeuttaminen — lupa-asioiden sujuvoittaminen — edistää uusien voimalaitosten käyttöönottoa ja mahdollistaa teollisuuden sähkönkäytön kasvun. Samalla voi syntyä uusia tuuli- ja aurinkovoimatuotantoa tasaavia ratkaisuita. Ne vähentävät sähkön hintavaihteluita.
Uusien tuulivoimalaitosten rakentaminen Itä-Suomen tuulisille paikoille on ollut tähän asti mahdotonta, koska tuulivoimalaitokset saattavat häiritä puolustusvoimien tutkien toimintaa. Voidaanko ongelma ratkaista teknisiin keinoin? Ainakin Finlandia-julistuksen allekirjoittajat haluaisivat selvittää sen.
Hiilidioksidia ja vetyä
Hiilidioksidin imurointi ilmasta tai sen kerääminen talteen polttolaitosten piipuista on keino leikata Suomen hiilidioksidipäästöjä. Hiilidioksidi sopisi monen tuotteen raaka-aineeksi, kunhan hyötykäytölle saadaan synnytettyä markkinat.
Finlandia-julistus ehdottaa, että talteen otettua hiilidioksidia varten luotaisiin kunnolliset puitteet ja EU-tasoiset markkinat. Jos toimintaa varten kehitetään kannusteita, pitäisi niiden olla ennakoitavia. Talteenoton lisäksi yritysten on kyettävä laskemaan hiilidioksidin varastoinnin, kuljetusten, hyötykäytön ja muun toiminnan rahoitus.
Bioperäisen hiilidioksidin hyötykäytön sääntely on erityisen tärkeää Suomelle, jossa biomassoja poltetaan suhteellisen paljon.
Vielä lähtökuopissaan odottava vetytalous ansaitsee toiminnan tueksi selkeät säännöt. Minkälaisilla pelisäännöillä tulevilla vetymarkkinoilla toimitaan? Miten huomioidaan erilaisista lähteistä peräisin oleva puhdas sähkö, jota vedyntuotannossa tarvitaan? Millä tavoilla teknologiariskejä voidaan liudentaa?
Teollisuusliittojen mielestä vetytalouden mahdollisuudet ja hyödyt teollisuuden arvoketjuissa pitäisi kotiuttaa onnistuneen sääntelyn ja kannusteiden avulla Suomeen. Siksi vetytaloutta kehitettäessä olisi osattava edistää rinnakkain vedyn tuotantoa, siirtoa, varastointia ja käyttöä. Vetyverkko sen sijaan on julkista infraa, johon on panostettava hieman eri tavalla.
Kierrätettäviä ja kestäviä raaka-aineita
Teollinen toiminta vaikuttaa luontoon ja ympäristöön. Vaikutusten arviointia olisi syytä selkiyttää, jotta ekologisten ratkaisuiden ja luontoarvojen mittaaminen antaisi mahdollisimman luotettavaa tietoa. Tavoitteena pitäisi olla yhteensopivuus kansainvälisen sääntelyn kanssa. Samalla tuontiraaka-aineiden luontovaikutuksia olisi voitava arvioida samoilla mittareilla.
Puhtaan siirtymän investoinnit voidaan kuitenkin rakentaa siten, että samalla huolehditaan luontoarvoista ja minimoidaan metsäkato.
Lisää tietoa Finlandia-julistuksen sisällöstä löytyy täältä
#energiapolitiikka
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja