Millaista kunnallista energiapolitiikkaa odotettavissa?

Kuntavaaleissa energia ei viihdy

11.04.2025, kello 13:15

Teksti Petri Sallinen

Energia-aiheita saa etsiä tosissaan puolueiden kuntavaaliohjelmista. Energia on vaaleissa selvästi taka-alalla, vaikka suurin osa energiayhtiöistä on kuntien omistamia. Ei polteta tulevaisuutta -hanke syynäsi puolueiden kuntapolitiikan energiatavoitteet.

Kunnat investoivat energiantuotantoon ja energiaverkkoihin. Kunnat päättävät metsiensä käytöstä, energiatehokkuudesta ja kaavoituksesta — mihin rakennetaan uusia tuulivoimalaitoksia ja miten sähköverkot halkovat maisemaa.

Puolueiden kuntavaaliohjelmista ei kuitenkaan selviä kovin hyvin se, minkälaista kunnallista energiapolitiikkaa on luvassa. Voiko äänestäjä ylipäätään vertailla ehdokkaiden tai puolueiden energiapoliittisia näkemyksiä omiinsa.

Ei polteta tulevaisuutta -hanke vertaili puolueiden kuntavaaliohjelmien energiapoliittisia linjauksia ja esitti puoluetoimistoille selventäviä kysymyksiä energiapoliittisista tavoitteista. Selvitys käsitti eduskuntapuolueiden lisäksi pienpuolueiden näkemykset. Tämä juttu käsittelee vain eduskuntapuolueiden antamat vastaukset ja ohjelmalinjausten analyysit — aakkosjärjestyksessä.

Kuntavaalien jälkeen energia-asiat pulpahtavat taatusti pinnalle, kun ympäristölautakuntiin nimetään uusia edustajia ja kun kuntien omistamien energiayhtiöiden hallituksia justeerataan uuteen kuosiin.

Keskusta turvaisi lähiluonnon

Lähiluonnon turvaaminen, luontoarvojen vaaliminen, resurssiviisaus, luonnon monimuotoisuuden parantaminen ja puhdas energia — Suomen Keskustan kuntavaaliohjelma sisältää useita yleisluontoisia ympäristöaiheisia mainintoja.

Ohjelmasta ei kuitenkaan selviä se, millä konkreettisilla toimilla puolue aikoo toteuttaa tavoitteensa. Keskustan puoluetoimisto ei vastannut tutkijoiden täsmentäviin kysymyksiin.

Kokoomus: saastuttaja maksaa

Kokoomuksen mielestä kunnilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa ja luontokadon pysäyttämisessä. ”Kuntien tulee kyetä vastaamaan aikamme isoihin kysymyksiin”, kuten puolueen kunnallisvaaliohjelma toteaa.

Maaseutukunnissa ”luonnonvarojen vastuullinen ja innovatiivinen käyttö” on ”elinvoiman avain”. Kaupunkiympäristössä taas ”tulee säilyttää kaupunkivihreää ja kaavoituksessa muistaa lähiluonnon merkitys”. Kokoomus vaalisi ilmastoa ja puhdasta elinympäristöä ”saastuttaja maksaa” -periaatteella.

Uusiutuva energia — myös bioenergia — on Kokoomuksen energiapaletissa ”merkittävä mahdollisuus”. Uusiutuvalle energialle ”sanotaan kyllä aina, kun se on järkevää”.

— Päästöjen vähentäminen pitää tehdä kustannustehokkaasti. Päästökauppa ohjaa tehokkaasti energiantuotantoa pois saastuttavista fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia ja puhtaita energiamuotoja. Tuuli- ja aurinkovoima tarvitsevat rinnalleen puhdasta ja luotettavaa perusvoimaa, kuten ydinvoimaa, kokoomuksen puoluetoimisto toteaa.

Puolueen mielestä bioenergialla on tärkeä rooli lämmöntuotannossa, säätö- ja perusvoimana sekä huoltovarmana energiamuotona.

— Markkinat osaavat kohdentaa puuraaka-aineen tehokkaasti korkeimman lisäarvon tuottavaan kohteeseen, eikä tätä kohdennusta ole tällä hetkellä tarpeen säädellä. Hallitus suojelee esimerkiksi valtion vanhat metsät, mikä tuottaa jopa 90 000 hehtaaria vanhaa metsää. Lisäksi yksityismailla METSO-ohjelmalla suojellaan jatkuvasti kriteerit täyttävää metsää pois talouskäytöstä, kokoomuksesta todetaan.

Kristillisdemokraatit — tuulivoiman haittoja ei saa unohtaa

Kristillisdemokraatit haluaisi lisätä aurinkopaneeleiden ja sähköakkujen käyttöä kiinteistöissä. Tuulivoimalaitosten sijoittelussa on otettava huomioon näkö- ja meluhaitat. Tähän kunnat voivat vaikuttaa, koska niillä on kaavoitusmonopoli.

Kristillisdemokraatit pitäisi kunnalliset energiayhtiöt kuntien omistuksessa.

— Kuntien tuottavaa omaisuutta, kuten energiayhtiöitä, ei pidä yksityistää alijäämien kattamiseksi, puolue toteaa.

Kristillisdemokraatit korostavat kuntavaaliohjelmassaan lähiluonnon, viheralueiden, energiatehokkuuden sekä kiertotalouden merkitystä.

Kristillisdemokraatit tukee kestävän bioenergiaa käyttöä.

— [Bioenergiaan perustuva] tuotanto ei saa johtaa esimerkiksi metsien liialliseen hakkuuseen tai maatalouden ympäristökuormituksen kasvuun. Bioenergia tukee myös maaseutua ja sen paikallista elinkeinoelämää ja sillä on merkitystä Suomen huoltovarmuuden kannalta. Tuemme kestävää metsänhoitoa, joka turvaa sekä metsien ekologisen arvon sekä samalla mahdollistaa puun käytön ja metsäteollisuuden toiminnan, puolueen eduskuntaryhmä toteaa.

Perussuomalaiset — yksityistämiselle ”ei”

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelman mukaan kuntien omistamia energiayhtiöistä ei pidä yksityistää — kunnallisilla yhtiöillä on merkittävä rooli kunnissa.

— Jokainen kunta päättää asioistaan itse ja oman tilanteensa mukaan, perussuomalaisten puoluetoimisto toteaa.

Puolueen mielestä bioenergian käytön lisääminen sähkön ja lämmön yhteistuotannossa on huoltovarmuuden näkökulmasta perusteltua. Sen sijaan biopolttoaineiden jakeluvelvoite ei ole taloudellisesti eikä ilmaston kannalta perusteltua.

— Metsätalous ja puunjalostus ovat Suomen kansantalouden selkäranka. Metsäsektori työllistää, tuottaa vienti- ja verotuloja sekä ylläpitää elinvoimaa koko maassa. Tästä syystä perussuomalaiset vastustavat metsätalouden rajoittamista taloudellisten tavoitteiden kustannuksella, perussuomalaiset toteavat.

— Hakkuiden määrää ei tule poliittisin päätöksin rajoittaa nykyisestä, vaan pikemminkin varmistaa se, että hakkuut pysyvät metsien kasvun tasolla. Huolehtimalla metsien kasvukunnosta ja puuraaka-aineen saannista Suomi voi korvata fossiilisia raaka-aineita puulla esimerkiksi rakentamisessa, vaateteollisuudessa ja energiantuotannossa.

Perussuomalaiset eivät vastusta luonnon monimuotoisuuden turvaamista, mutta he painottavat aktiivisia keinoja suojelun sijaan. Talousmetsien luonnonhoito on tehokas tapa edistää monimuotoisuutta ilman, että metsät on kokonaan suojeltava pois käytöstä.

Perussuomalaiset haluaisivat selvittää tarkemmin metsien roolin ilmastopolitiikassa. Maankäyttösektorilla harjoitettu ilmastopolitiikka ei ole puolueen mielestä uusimman tiedon valossa kestävää suurien epävarmuuksien ja vaihtelun vuoksi.

— Ilmastopolitiikan tulee perustua päästöjen vähentämiseen, perussuomalaisista todetaan.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue — ilmastoälykkäitä ratkaisuja kuntiin

Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen (RKP) mielestä Suomen on oltava edelläkävijä ilmastoa ja ympäristöä koskevissa asioissa. Ilmastolain tavoitteesta ei tingitä: Suomen on oltava ilmastoneutraali vuonna 2035.

Kuntien tekemissä hankinnoissa puolue haluaa ottaa tarkemmin huomioon ilmastovaikutukset. Tässä auttavat ”ilmastoälykkäät ratkaisut”.

Kuntien olisi myös edistettävä luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Keinoiksi puolue valikoisi valistustyön, vapaaehtoiset luonnonsuojelutoimet — ja uusiutuvan energian käytön. RKP haluaa, että ”kunnat siirtyvät käyttämään uusiutuvaa energiaa ja lopettavat vaiheittain fossiilisten polttoaineiden käytön”.

RKP:n energiapaletissa bioenergia on samalla tavalla uusiutuvaa energiaa kuin aurinko- ja tuulivoima.

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) — ei enää polttamista

SDP:n kuntavaaliohjelmassa ympäristö- ja energiateemat eivät saa suurta painoarvoa.

— Kuntien on varmistettava erityisesti vihreiden investointien toteutumisen mahdollisuus ja niiden hankinnoissa on edistettävä kestävää kehitystä, puolueen kuntavaaliohjelmassa todetaan.

Millaiseen energiantuotantoon sosialidemokraatit pyrkivät kunnallisessa päätöksenteossa? Tähän tutkijat saivat vastauksia SDP:n puoluetoimistolta.

— Tavoitteena on fossiiliton, päästötön ja polttoon perustumaton energiantuotanto. Haluamme vähentää riippuvuutta polttamiseen perustuvista ratkaisuista. Painopistettä tulisi siirtää muiden bioenergiaratkaisujen edistämiseen. Samalla tunnistamme, että [metsä- ja puuteollisuuden] sivuvirtojen hyödyntäminen on perusteltua.

SDP korostaa vastauksissaan polttamiseen perustuvan energiantuotannon vähentämistä.

— Ensisijaisesti energialaitosten olisi luovuttava turpeen ja runkopuun polttamisesta. Runkopuu soveltuu paremmin korkeamman jalostusasteen tuotteisiin.

Vasemmistoliitto — biomassan käytölle vero

Vasemmistoliiton kuntavaaliohjelma sisältää useita energiaan ja ympäristöön liittyvää tavoitetta. Puolue edistäisi aurinkopaneeleiden asentamista kerrostalojen katoille, jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmien käyttöä, kuntien omistamien metsien suojelua luontoselvitysten mukaisesti, perinnebiotooppien ennallistamista maaseudulla sekä pölyttäjien huomioimista kuntien luonnonhoidossa.

Millaiseen energiantuotantoon Vasemmistoliitto haluaisi ohjata kuntia? Tähän vastasi Vasemmistoliiton puoluetoimisto.

— Tahdomme vähentää bioenergian osuutta ja kasvattaa vähäpäästöisen tuotannon osuutta. On keskeistä panostaa erityisesti tuuli- ja aurinkoenergiaan. Kaukolämmön tuotannossa tulee hyödyntää yhä enemmän hukkalämpöjä, lämpöpumppuja, lämpövarastoja ja geotermistä lämpöä.

Bioenergian käytössä Vasemmistoliitto seuraisi tieteellisiä suosituksia. Järeän puun päätymistä poltettavaksi puolue hillitsisi kiinteän biomassan käyttöä ohjaavalla verolla.

— Biomassaa tulee lähtökohtaisesti ohjata kestävämpiin, korkeamman jalostusarvon käyttötarkoituksiin.

Vihreät — runkopuun polttamiselle loppu

Vihreiden kuntavaaliohjelman mukaan kaupunkeja ja taajamia pitäisi kehittää kokonaisuuksina. Tavoitteena on tiiviys ja saavutettavuus. Ohjelman mukaan kunnat mahdollistavat ilmastotavoitteiden saavuttamisen ja päästöjen vähentämisen.

— Energiantuotannon päästöjä vähennetään tehokkaasti mahdollistamalla hajautettua uusiutuvaa energiantuotantoa ja sen varastointia. Samalla kasvatetaan energiajärjestelmän huoltovarmuutta.

Vihreiden mielestä kunnat voivat olla kokoaan suurempia toimijoita ilmastokriisin torjunnassa. Ne eivät ole ainoastaan hiilineutraaleja, vaan tuottavat puhdasta energiaa, joilla voidaan kompensoida päästöjä myös kuntarajojen ulkopuolella.

Vihreiden tavoitteena on lopettaa runkopuun polttaminen energiantuotannossa. Samalla voitaisiin vähentää puun polttamista ja lisätä polttoon perustumattomia menetelmiä kaukolämmön tuotannossa. Puolueen mielestä näitä ovat sähkökattilat, hukkalämmöt ja energian varastointimenetelmät.

Selvityksen voi kokonaisuudessaan ladata täältä

Lisää juttuja on tarjolla kuntapolitiikkaa käsittelevässä blogisarjassa

Kuntavaaleissa valitaan energiavaikuttajia

Keskusta: Kunnissa on energiaa

Kokoomus: Millä keinoilla Oulu on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä?

Kristillisdemokraatit: Tuulivoiman luvitus, demokratia ja sähköistyvä Suomi – kuntavaalien tärkein kysymys?

Perussuomalaiset: Minkälaisen maailman jätämme seuraaville sukupolville?

RKP: Kannustavasti päästöttömään energiatuotantoon

SDP: Kivihiilen jälkeisen ajan Helsinki

Vasemmistoliitto: Vihreä siirtymä ei riitä — teknologiausko ei korvaa systeemistä muutosta

Vihreät: Kaavoituksessa tulee huomioida energiapolitiikka nykyistä paremmin