Yllätyksiin voi varautua

Kun sähköt katkeavat

05.12.2024, kello 13:19

Teksti Petri Sallinen | Kuva Antero Aaltonen

Sähkökatkojen määrä vähenee ja niiden kesto lyhenee. Kokonaan sähkökatkot eivät kuitenkaan häviä. Sääilmiöt, tihutyöt, vahingot, laitteistojen vikaantuminen ja kyberhyökkäykset aiheuttavat sähkökatkoja myös tulevaisuudessa. Kaikenlaisiin katkoihin voi varautua.

Suurin osa suomalaisista sähkökatkoista on tuulien ja tykkylumen aiheuttamia. Luonnonilmiöiden aiheuttamiin vahinkoihin on suhteellisen helppo varautua, koska säätieteilijät osaavat ennakoida myrskyt ja lumisateet. Tästä huolimatta hyvin ennustettu myrskykin voi yllättää.

Myrskyt eivät ole ainoa sähkökatkoksia aiheuttava ilmiä. Sähkönjakeluverkoissa käytetty tekniikka voi vikaantua tai maanrakennustöitä tekevä kaivinkone voi katkaista maakaapelin, jolloin sähköt katkeavat. Sähköverkkoihin tehdyt kyberhyökkäykset ja tihutyöt ovat aikaisempaa todennäköisempiä ilmiöitä, jotka saattavat yllättää.

Koko Suomen pimentävä sähkökatkos on kuitenkin lähes mahdottomuus, kuten on myös useamman kaupungin samanaikaisesti pimentävä katkos. Tästä huolimatta yhteiskunta on varautunut suuren kokoluokan ongelmiin ja poikkeustilanteisiin. Suurhäiriötilanteista selviämistä harjoitellaan säännöllisesti.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid kertoo, että vuosittain kantaverkossa sattuneiden käyttöhäiriöiden kesto asiakasta kohti on vain muutama minuutti normaaleissa olosuhteissa.

Joskus sähköt voidaan katkaista asiakkailta verkostotöiden vuoksi tai jos sähköpula uhkaa sähköjärjestelmää. Tällaiset katkokset ovat suunniteltuja ja niistä ilmoitetaan etukäteen.

Vettä liian harvalla

Enemmistö suomalaisista arvioi selviänsä hyvin korkeintaan kolme päivää kestävästä sähkökatkoksesta. Tämä selviää Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuoreesta kyselystä. Vastaajista 47 prosenttia pitää omaa varautumistaan melko hyvänä tai erittäin hyvänä.

Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo, että kotiin on hankittu välttämättömiä lääkkeitä, paristoja sekä taskulamppu tai otsalamppu. Lisäksi noin 80 prosentilla on kansallisen varautumissuosituksen mukaisesti ruokaa vähintään kolmeksi päiväksi.

Yli puolet vastaajista pitää kuitenkin omaa varautumisen melko huonona tai erittäin huonona. Vain alle puolet suomalaisista omistaa paristolla toimivan radion, vaikka radio on paras keino saada tietoa silloin, kun internet ei toimi.

Suomalaisista 47 prosenttia pitää omaa varautumistaan melko hyvänä tai erittäin hyvänä.

Kolme neljästä suomalaisesta arvioi osaavansa valmistaa ruokaa ilman sähköä, mutta veden osalta on selviä puutteita. Vain alle kolmannes suomalaisista on varastoinut pullovettä kolmen päivän tarpeita varten. Moni näyttää luottavan siihen, että hanasta saa aina vettä, vaikka vedenjakelu katkeaa sähkökatkosten aikana.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tutkimuksessa vertailtiin eri maiden kansalaisten varautumisen tasoa. Ruotsi ja Viro suosittelevat, että kansalaisten pitäisi varautua viikon kestäviin häiriöihin. Suomessa, Tanskassa ja Norjassa varautumissuositus on kolme vuorokautta.

Katkoja on aina ja tulee olemaan

Suomessa sähkönjakeluverkkojen saneeraustarpeeseen herättiin vuonna 2011, kun Tapaninpäivän myrsky rusikoi sähköverkkoja. Tämän jälkeen sähköverkkoihin on investoitu vuosittain 700–800 miljoonaa euroa aina näihin päiviin asti. Tavoitteena on sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantaminen.

Sähköverkkojen toimitusvarmuutta mitataan sähkökatkojen lukumäärällä ja niiden kestolla. Sähkökatkojen määrä lyhentynyt selvästi viimeisten 13 vuoden aikana. Kun vuonna 2011 sähkökatkoja oli asiakasta kohti keskimäärin kuusi, oli niitä viime vuonna enää yksi. Samalla sähkökatkojen pituus on laskenut yhdeksästä tunnista neljään tuntiin.

Tilastolliset keskiarvot eivät kerro kaikkea. Suurissa kaupungeissa sähkökatkoja ei tapahdu juuri koskaan. Haja-asutusalueilla sähkönjakelu sen sijaan voi keskeytyä melko usein ja katkot voivat kestää pitkään.

Sähköverkkoihin tehdyistä investoinneista huolimatta sähkökatkot eivät katoa kokonaan. Kaikkia ilmajohtoja ei koskaan korvata maakaapeleilla — se olisi aivan liian kallista.

Korvauksia sähkökatkoista

Sähkönkäyttäjä voi saada sähkökatkoksista hyvitystä. Hyvitys voi olla vakiokorvaus, vahingonkorvaus tai hinnanalennus. Sähkömarkkinalaki määrittelee korvaukset.

Sähköverkkoyhtiö maksaa asiakkaalleen vakiokorvauksen, jos sähkökatko on kestänyt vähintään 12 tuntia. Katkon kestoon perustuva vakiokorvaus on porrastettu seuraavasti:

Sähkökatkon pituus 12–24 tuntia — korvaus 10 prosenttia vuotuisesta verkkopalvelumaksusta
Sähkökatkon pituus 24–48 tuntia — korvaus 25 prosenttia vuotuisesta verkkopalvelumaksusta
Sähkökatkon pituus 48–72 tuntia — korvaus 50 prosenttia vuotuisesta verkkopalvelumaksusta
Sähkökatkon pituus 72–120 tuntia — 100 prosenttia vuotuisesta verkkopalvelumaksusta
Sähkökatkon pituus 120–288 tuntia — 150 prosenttia vuotuisesta verkkopalvelumaksusta
Sähkökatkon pituus yli 288 tuntia (12 vrk) — 200 prosenttia vuotuisesta siirtopalvelumaksusta

Jos vuoden aikana on useita sähkökatkoksia, voi kalenterivuoden aikana saada vakiokorvausta enintään 200 prosenttia vuotuisesta verkkopalvelumaksusta tai 2 000 euroa.

Sähköverkkoyhtiö maksaa vakiokorvauksen yleensä automaattisesti.

Vahingonkorvauksia sähköverkkoyhtiöltä voi saada silloin, jos verkkopalvelussa on sähkömarkkinalain mukainen virhe, jonka seurauksena esimerkiksi pakasteet ovat sulaneet tai joku sähkölaite on rikkoutunut sähkökatkon vuoksi. Vahingonkorvauksia voi saada, vaikka sähköverkkoyhtiö maksaisi samasta sähkökatkoksesta myös vakiokorvauksia. Pitkäkään katko ei automaattisesti ole sähkömarkkinalain mukainen virhe sillä virheen arviointi on aina tapauskohtaista.

Hinnanalennusta verkkopalvelumaksuista voi sähköverkkoyhtiöltä vaatia silloin, jos verkkopalvelussa on ollut virhe ja sähkökatkoksen kesto on alle 12 tuntia. Hinnanalennuksen määrä on vähintään kahta viikkoa vastaava osuus vuotuisesta verkkopalvelumaksusta.

Kotivakuutus saattaa myös korvata sähkökatkoista aiheutuvia vahinkoja.

Sietokyky heikentynyt

Kansalaiset sietävät aikaisempaa huonommin sähkökatkoksia, vaikka sähkönjakelun toimitusvarmuus paranee vuosi vuodelta. Kyselyiden perusteella vain noin neljännes suomalaisista sietää korkeintaan puolen tunnin mittaisen sähkökatkoksen. Näin ajattelevien määrä on kasvanut joka vuosi.

Samalla kymmenen prosenttia kansalaisista sietää jopa viisi päivää kestäviä sähkökatkoksia. Näin ajattelevien määrä kasvaa hitusen joka vuosi.

Suhtautuminen heijastelee haja-asutusalueiden ja kaupunkien välisiä eroja. Maaseudulla sähkökatkokset ovat yleisempiä kuin kaupungeissa — niihin on totuttu ja niihin on varauduttu esimerkiksi oman aggregaatin avulla.

Kärsimättömyyden kasvu on myös merkki yhteiskunnan sähköistymisestä. Lähes kaikki toiminta on riippuvaista sähköstä ja pienikin häiriö laitteiden tai palveluiden käytettävyydessä voi ärsyttää. Teinien maailma romahtaa, jos he joutuvat olemaan puoli tuntia ilman älypuhelinyhteyttä.

Toimitusvarmuuden parantumisesta ollaan kuitenkin valmiita maksamaan. Kansalaiskyselyjen mukaan jopa 70 prosenttia on valmis lisäämään investointeja sähköverkkoihin, jotta yhteiskunnan sähköistyminen saisi vauhtia.

Onko vika kotona vai ulkona?

Kun valot sammuvat kotona tai kun televisio mykistyy, voi syynä olla talon sisällä sattunut vika tai talon ulkona — sähkönjakelujärjestelmässä — tapahtunut vaurio. Pimenikö koko talo? Palavatko valot ulkona tai naapurissa?

Jos kaikki vaikuttaa naapurissa normaalilta, voi syynä häiriöön olla palanut sulake omassa kodissa. Asian voi tarkistaa mittaritaulusta. Palanut sulake vaihdetaan uuteen tai lauennut vikakatkaisin käännetään auki-asentoon. Jos sulake palaa uudestaan, voi jossain laitteessa olla vika. Vikaantuneen kahvinkeittimen tai muun laitteen voi jäljittää irrottamalla laitteita yksi kerrallaan irti pistorasioista.

Jos kaduilla ja naapurustossa on pimeää, on alueella sähkökatko. Siitä ei tarvitse ilmoittaa oman alueen jakeluverkkoyhtiölle — he tietävät jo, että alueella ei ole sähköä. Jakeluverkkoyhtiöissä seurataan sähköverkkojen tilaa ympäri vuorokauden. Ei auta kuin odottaa, että sähköverkon vika korjataan ja että sähköt palautuvat.

Sähkökatkokartasta voi seurata reaaliaikaisesti, millä alueella on sähkökatkoja.

Sähköverkossa selvästi havaittavasta viasta, kuten ilmajohtojen päälle kaatuneesta puusta kannattaa ilmoittaa jakeluverkkoyhtiölle.

Joskus sähköjohdolle kaatunut puu tai johdolle kertynyt painava lumikuorma voi painaa johdon lähelle maanpintaa. Sähköjohtoihin ei saa koskea eikä puita saa yrittää raivata johdoilta. Johdoissa saattaa kulkea sähköä. Riskinä on hengenvaarallinen sähköisku.

Yhteiskunta pysähtyy

Valtakunnalliset sähkökatkokset ovat harvinaisia — suuria alueellisia katkoksiakaan ei satu usein. Tästä huolimatta pienemmätkin alueelliset sähkökatkokset voivat koetella kansalaisia ja yrityksiä.

Kaupungeissa sähköstä riippuvainen liikenne pysähtyy välittömästi, kun junat, metro tai raitiovaunut eivät saa sähköä. Pankkiautomaatit tai maksukortit eivät toimi, hissit pysähtyvät eikä huoltoasemilta saa enää polttoainetta. Kotona lämmitys katkeaa, kodinkoneet hiljenevät ja kylmälaitteet lämpenevät.

Monet kaupat sulkevat ovensa, kun sähkökatko on kestänyt 15 minuuttia. Ensimmäiset matkapuhelinverkon tukiasemat mykistyvät, kun sähkökatko on kestänyt kaksi tuntia. Suuret kauppakeskukset suljetaan — internet ei enää toimi.

Kuusi tuntia kestäneen sähkökatkoksen jäljiltä lähes kaikki puhelin- ja internetyhteydet ovat poikki. Henkilöautoista, takseista ja linja-autoista loppuu pikkuhiljaa polttoaine.

Puiset pientalot jäähtyvät. Niiden sisälämpötila laskee kymmeneen asteeseen, jos ulkona paukkuu 20 asteen pakkanen. Myös keskuslämmitysjärjestelmään perustuvat talot jäähtyvät, koska vettä patteriverkostossa kierrättävät pumput eivät toimi ilman sähköä. Puun polttaminen tulisijoissa helpottaa.

Kivisten pientalojen sisälämpötila laskee talvipakkasella 30 tunnissa kymmeneen asteeseen, suuret kerrostalot jäähtyvät neljässä vuorokaudessa.

Radio lähettää tietoja ja viranomaisuutisia sähkökatkosten aikana Radio Suomen kanavalla.

Radioon voi luottaa

Vanha kunnon radio toimii aina. Radio lähettää tietoja ja viranomaisuutisia sähkökatkosten aikana Radio Suomen kanavalla. Todennäköisesti myös paikalliset radioasemat kykenevät lähettämään ohjelmaa sähkökatkojen aikana.

Kannettavalla tietokoneella pääsee internetverkkoon niin kauan kuin koneen akussa riittää virtaa ja niin kauan kuin tietoliikenneverkot toimivat. Yleisestä hätänumerosta ei kannata kysellä tietoja sähkökatkon pituudesta. Turhat puhelut vain tukkivat hätänumeron.

Paikallinen sähköverkkoyhtiö tiedottaa häiriöistä omilla kotisivuillaan. Sivustoa voi käyttää niin kauan kuin tietokoneilla pääsee internet-verkkoon. Monet sähköverkkoyhtiöt lähettävät asiakkailleen tekstiviestejä vikatilanteen selvittämisestä.

Jokainen voi varautua

Suomessa kansalaisia kehotetaan varautumaan kolmen päivän pituisiin häiriöihin. Tämä tarkoittaa sitä, että ruokaa pitäisi olla varalla koko perheelle kolmeksi päiväksi. Parhaita ruoka-aineksia ovat sellaiset, joita voi syödä kypsentämättä tai jotka voidaan kypsentää retkikeittimellä, kaasugrillissä tai pihagrillissä.

Vettä ihminen tarvitsee kaksi litraa päivässä. Mehua ja limsaa on helppo varastoida.

Vauvoille varataan vauvojen ruokaa, vaippoja sekä pyllypyyhkeitä. Käsidesiä ja kosteuspyyhkeitä tarvitaan peseytymistä varten.

Kynttilät, tulitikut ja paristot antavat energiaa. Radion ja taskulamppujen toimivuus kannattaa tarkistaa aika ajoin. Matkapuhelinta varten tarvitaan varavirtalähde.

Veden noutamista varten hankitaan kannellinen sanko tai korkilla suljettava kanisteri. Lämpimässä makuupussissa on hyvä nukkua, jos asunto jäähtyy. Jos asunnossa on tulisija, varataan riittävästi kuivia polttopuita.

Kun myrsky on tulossa, siitä tiedotetaan etukäteen. Silloin apteekista haetaan riittävä määrä kipu- ja kuumelääkkeitä sekä sidetarpeita. Henkilökohtaisia lääkkeitä varataan vähintään kahden viikon annos. Auto tankataan.

Tarkempaa tietoa varautumisesta tarjoilee ”Näin varaudut pitkiin sähkökatkoksiin” -opas.

Luitko jo tämän: Mitä on tykkylumi?