Fysiikka taustalla

Kuluttajan sähkösopimustarjonta on muuttunut

24.09.2024, kello 11:57

Teksti Pekka Salomaa | Kuva scanstockphoto.com

Energiakriisi tuli ja meni, mutta muutti samalla paitsi Suomen sähkönhankintaa, myös kuluttajille tarjolla olevia sähkösopimuksia. Millaisia vaihtoehtoja kuluttajille on tarjolla, ja millaisiin tarpeisiin ne vastaavat?

Moni on ihmetellyt, miksi ei vain palata menneiden vuosikymmenien tasaisen sähkönhinnan aikaan ja helppoihin sähkösopimuksiin – onhan Venäjän aiheuttama energiakriisi meillä Suomessa käytännössä ohitettu. Olisi kiva, jos sähköä voisi ostaa kotiin vakioisella hinnalla, joka olisi pikkuisen marginaalin verran odotettua vuoden keskihintaa kalliimpi.

Paluu entiseen ei onnistu

Syy on yksinkertainen. Sähköä pitää joka ikinen hetki syöttää verkkoon yhtä paljon kuin sitä sieltä otetaan tai häviää.

Sähkön tarjonta ja kysyntä kohtaavat toisensa ja järjestelmä pysyy tasapainossa, mutta se vaatii entistä enemmän työtä. Myös kulutuspuolella kannattaa sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen.

Sähkönhankintamme vapautui Venäjän ja kovien kustannusten fossiilisten polttoaineiden liekanarusta. Se tapahtui tuuli- ja ydinvoiman avulla.

Ydinvoima tuottaa tasaisesti ja joustaa vain vähän sähkötarpeen mukaan. Tuulivoimaa saadaan tuuliolojen mukaan, vastaavasti aurinkosähköä aurinkoisella säällä. Kaukolämpöä tuottavat yhteistuotantovoimalat lisäävät tuotantoaan sään kylmetessä – se helpottaa tilannetta talvella. Vesivoima – kotimainen ja pohjoismainen – on iso tekijä säätämisessä.

Sähkö on uudessa energiajärjestelmässä keskimäärin kohtuuhintaista, mutta tarjonnan ja kysynnän vaihtelujen takia ajoittain tosi halpaa ja toisinaan tosi kallista. Tänä vuonna tammikuun ensimmäisellä viikolla sähkö oli hyvin hintavaa, kesällä on ollut hyvin paljon nollan kieppeillä olleita tunteja ja syksyn alussa on palattu suuriin vuorokausikohtaisiin vaihteluihin.

Hintojen vaihtelu vaikuttaa sähkösopimustarjontaan  

Kun hinnat vaihtelevat entistä enemmän tunti tunnilta ja kohta vartti vartilta, vakiohintaisen sähkösopimuksen aiheuttama riski sähkönmyyjälle on kasvanut. Eri asiakkaiden sähkönkäyttö painottuu hieman eri tavoin: osa käyttää sähköä enemmän halpoina ja osa kalliina tunteina. Keskimäärin kulutus painottuu jonkin verran kalliisiin tunteihin. Sähköä kuluu tyypillisesti paljon kalliina tunteina, esimerkiksi pakkaspäivän illansuussa.

Sähkönmyyjän on mielekästä palkita asiakas, joka ajoittaa kulutustaan sähkön tarjonnan kannalta hyvin. Vastaavasti on oikeudenmukaista asiakkaan kannalta hyötyä sähköjärjestelmälle hyödyllisestä ajoituksesta.

Toisaalta vakaan hinnan sopimukset ovat entiseen verrattuna hieman kalliimpia suhteessa tukkumarkkinoiden keskihintaan.

Erilaiset sopimukset sopivat erilaisille asiakkaille.

Määräaikainen ja kiinteähintainen sopimus

Sovitaan kiinteät hinnat (energiasta senttiä kilowattitunnilta ja perusmaksu) sekä määräaika (kaksi vuotta, vuosi tai puoli vuotta). Hinta ja määräaika sitovat molempia osapuolia. Näiden sopimusten ansiosta suuri joukko suomalaisia käytännössä välttyi hintapiikeiltä 2022–23.

Jollei muuta ole sovittu, tällainen sopimus voidaan päättää käyttäjän muuton takia.

Tehdessään määräaikaista sopimusta sähkönmyyjä hankkii johdannaismarkkinoilta mahdollisimman hyvin sopimuksen mukaisia toimituksia vastaavat suojaukset. Suojaus on käytännössä mahdollista vain vuosineljänneksen tai kuukauden keskiarvojen tarkkuudelle. Esimerkiksi neljännellä kvartaalilla (loka-, marras- ja joulukuu) osa marras- ja joulukuusta on usein huomattavasti kylmempää kuin lokakuu. Kylminä viikkoina niin sähkön kulutus kuin hinta ovat korkeat. Sähköjärjestelmän muutoksen takia myös hintapiikit voivat olla entistä isompia. Tähän sähkönmyyjä joutuu varautumaan sopimuksen marginaalilla. Määräaikaisen sopimuksen myyntihinnan ja suojaushintojen erotus on kasvanut. Tämä sopimus on edullisin vaihtoehto, kun markkinahinta nousee sopimuskauden aikana. Sitä ei vain voi tietää etukäteen.

Tämä sopimustyyppi oli melko pitkään suosituin, yli puolella asiakkaista oli energiakriisiin 2022 tultaessa tällainen. Sittemmin osuus on pienentynyt, todennäköisesti alle 40 prosenttiin.

Harmillisesti täysin kiinteähintaiset ja joustovaikutteiset sopimukset eivät erotu aina helposti mm.  Energiaviraston hintavertailupalvelussa. Toivottavasti palvelujen ylläpitäjät saavat nämä tarjoukset erotettua toisistaan mahdollisimman pian.

”Joustosopimus”

Hybridi- eli kulutusvaikutus- eli joustosopimus – rakkaalla lapsella on monta nimeä tai nimi ei ole vielä vakiintunut. Useimmin sopimus on määräaikainen, mutta joillain sähkönmyyjillä on tarjolla toistaiseksi voimassa oleva joustosopimus.

Kuten kiinteähintaisessa sopimuksessa, myös joustosopimuksessa määritetään kuukausittainen perusmaksu ja sähköenergian kiinteä hinta. Näiden lisäksi sopimuksessa määritetään kulutusvaikutus.

Kulutusvaikutus lasketaan tyypillisesti niin, että kuukauden ajalta lasketaan, mikä olisi asiakkaan kulutuksella tullut pörssisähkön keskihinnaksi ja tästä vähennetään pörssisähkön painottamaton keskihinta. Kulutusvaikutus voi nostaa tai laskea hintaa. Jos sähkönkäyttö painottuu edullisimmille pörssisähkön tunneille, kulutusvaikutus on miinusmerkkinen ja päinvastoin. Pörssisähkön hintataso ei vaikuta asiakkaan maksamaan hintaan, mutta kulutuksen ajoitus suhteessa pörssihintaan vaikuttaa.

Joustosopimuksen sähköenergian kiinteä hinta on viime aikoina ollut tyypillisesti noin sentin halvempi kuin saman myyjän täysin kiinteän sopimuksen mukainen hinta. Erään sähkönmyyjän mukaan 98 % joustosopimusasiakkaista sai sähkönsä samalla tai edullisemmalla keskihinnalla kuin olisi saanut samaan aikaan tehdyllä täysin kiinteähintaisella sopimuksella. Keskimääräinen kulutusvaikutus on useiden myyjien asiakkailla nostanut keskihintaa suuruusluokkaa 0,4 senttiä kilowattitunnilta. Sopimukset ovat tästä nostavasta vaikutuksesta huolimatta olleet useimmin edullisempia kuin vastaavat täysin kiinteähintaiset.

Joustosopimus yhdistää asiakkaan, sähkönmyyjän ja koko sähköjärjestelmän intressiä kannustamalla kalleimpien tuntien sähkönkulutuksen vähentämiseen tarjoten samalla suurin piirtein kiinteän, edullisen hinnan asiakkaalle.

Kun miettii kykyään ohjata kulutustaan edullisille ajoille, huomio kannattaa kiinnittää automatisoitavissa oleviin, suhteellisen paljon sähköä käyttäviin laitteisiin, kuten lämminvesivaraaja tai varaava lämmitys. Pyykinpesun tai pullanpaiston ajoittamisella on vaikea saada isoa positiivista kulutusvaikutusta.

Joustosopimus on suomalainen innovaatio ja ollut markkinoilla vasta talvesta 2022–23 alkaen. Sen markkinaosuus oli 2023–24 vuodenvaihteessa jo kuusi prosenttia ja syyskesällä 2024 noin kahdeksan prosenttia asiakasmäärästä.

Tästä sopimustyypistä on ollut hieman myös kriittistä keskustelua ja vaikuttaa siltä, että jotkut kuluttajat ovat ottaneet sellaisen liian suurin odotuksin. Toisaalta sitä on tervehditty myös ilolla viranomaisen taholta. Sähkönmyyjien onkin hyvä informoida kuluttajia selkeästi sopimuksen sisällöstä ja hinnan määräytymisestä, jotta nämä osaavat tehdä perustellun valinnan.

Pörssisähkösopimus

Sähköpörssin kunkin tunnin (jatkossa neljännestunnin) hintaan sidotun sopimuksen hinnoitteluun kuuluu tyypillisesti kuukausittaisen perusmaksun lisäksi kultakin tunnilta laskutettava pörssihinta ja sen päälle tuleva marginaali (senttiä kilowattitunnilta).

Pörssisähkösopimus tehdään lähes poikkeuksetta toistaiseksi voimassa olevaksi eli asiakas voi irtisanoa sen milloin tahansa 14 päivän irtisanomisajalla.

Pörssisähkön hinnoittelu on hyvin läpinäkyvää: hinta seuraa suoraan kysynnän ja tarjonnan tasapainon mukaan vuorokausittain määräytyvää markkinahintaa.

Sähkönmyyjän ei tarvitse suojata pörssisähköasiakkaidensa sähkönhankintaa johdannaismarkkinoiden tuotteilla. Tämäkin vaikuttaa sopimustyypin edullisuuteen.

Voi olettaa, että pörssisähköasiakkaat seuraavat sähkönkulutustaan ja vaikuttavat sen ajoitukseen vähintään samalla, jollei isommalla innolla kuin joustosopimusasiakkaat. Jo tähän mennessä saadun kokemuksen mukaan pörssisähköasiakkaat ovat hyvin arvokkaita sähköjärjestelmän tasapainon kannalta. Esimerkiksi 2024 tammikuun ensimmäisen viikon korkeimpien hintojen tai 2023 marraskuun ”mustan perjantain” miinushintojen tilanteissa pörssisähköasiakkaat ylittivät joustokykyä koskeneet odotukset.

Sopimustyypin varjopuoli on se, että lasku voi vaihdella kuukausien ja vuosien välillä merkittävästikin. Se edellyttää sitä, että asiakkaalla on taloudessaan pelivaraa kestää joskus tavanomaiseen nähden moninkertaisia laskuja. Pitkällä aikavälillä pörssisähkösopimus on todennäköisesti edullisin vaihtoehto – kukaan ei vain voi sanoa, onko näin esimerkiksi ensi talvena.

Pörssihinnoiteltuja sopimuksia on ollut Suomessa tarjolla jo melko pitkään. Markkinaosuus jumitti pitkään kymmenen prosentin tuntumassa ja lähti selvään nousuun 2022 ollen nyt liki kolmannes sähkönkäyttäjistä.

”Perinteinen” toistaiseksi voimassa oleva sopimus

Tämä on ”alkuperäinen” sähkösopimustyyppi, joka oli käytössä jo ns. monopoliaikana eli ennen sähkömarkkinoiden avaamista 1990-luvulla. Tätä voidaan kutsua myös ”tariffisopimukseksi”

Sähkönmyyjällä on oikeus tehdä laissa ja sopimusehdoissa mainituilla perusteilla muutoksia sopimuksen ehtoihin ja hintaan.

Kuten valtaosa pörssisähkösopimuksista, tällainen sopimus on aina asiakkaan irtisanottavissa 14 vuorokauden kuluessa ja myös hinnanmuutoksen tapahtuessa.

Sähkönmyyjän kannalta toistaiseksi voimassa olevien sopimusten suojaaminen on hieman hankalaa. Asiakkaat voivat irtautua suhteellisen nopeasti ja toisaalta sähkönmyyjällä ei ole ollenkaan oikeutta irtisanoa osaa sopimuksista (kuluttajia, jotka ovat ns. toimitusvelvollisuuden piirissä ja jotka ovat valinneet toimitusvelvollisen sähkötuotteen).

Sähkönmyyjät suojaavat tavallisesti näiden sopimuksien edellyttämää sähkönhankintaa niin, että nykyisen asiakaskannan tarpeet suojataan lähikuukausille mahdollisimman täysin ja myöhemmälle ajalle alenevasti.

Perinteisen sopimuksen osuus asiakaskannasta on laskenut ajan mittaan niin, että se on nyt alle neljäsosalla asiakkaista. Voi arvella, että näiden asiakkaiden sähkönkäyttö on keskimääräistä pienempää.

Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja.  

#energia ja asiakas #sähkömarkkinat