Ei pelkkä maapohjan arvo

Korvaus on monen asian summa

12.03.2024, kello 11:03

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Kun uusia voimalinjoja rakennetaan, lunastaa kantaverkkoyhtiö Fingrid käyttöoikeuden voimajohtojen alle jäävään maahan. Lunastetuista alueista maanomistajille maksetaan korvaus. Korvaus on useamman asian summa, vaikka monesti korvauksia luullaan maksettavan vain maapohjan menetyksistä.

Energiaverkot, rautatielinjat, maantiet, kuntien raakamaan hankinta ja luonnonsuojelualueet syntyvät samojen periaatteiden mukaisesti. Niitä varten maanomistajilta voidaan lunastaa maa-alueita.

Vuonna 1977 säädetty laki kiinteän omaisuuden lunastamisesta sallii lunastuksen yleisen edun niin vaatiessa tai jos tavoitetta ei voida saavuttaa muilla keinoilla. Voimajohtojen rakentamisessa kantaverkkoyhtiö Fingrid toteuttaa sähkömarkkinalain mukaista julkista tehtävää.

Lunastuslaki määrittelee maanomistajille maksettavat korvaukset: mistä kaikesta korvauksia maksetaan ja kuinka paljon.

— Lunastuslaki takaa maanomistajalle täyden korvauksen lunastettavasta maasta, toteaa Fingridin vanhempi asiantuntija Mikko Kuoppala.

Lunastuskorvaus muodostuu kohteesta, vahingosta ja haitasta aiheutuvista korvauksista. Koska voimalinjan tarvitsema johtoaukea ja siihen rajoittuva reunavyöhyke eivät ole enää maanomistajan käytettävissä, maksetaan tällä tavalla aiheutuneista haitoista korvaus.

Jos lunastettavalla alueella kasvaa metsää, maksaa kantaverkkoyhtiö korvauksia puuston ennenaikaisesta hakkuusta, taimikon menetyksestä ja hukkaan menneistä metsänparannustöistä. Koska korvausten käsittely vie oman aikansa, maksaa kantaverkkoyhtiö korvauksille kuuden prosentin vuotuisen koron. Korkojen lasku alkaa siitä hetkestä, jolloin kantaverkkoyhtiö otti alueen haltuunsa.

Lunastettavista alueista maksettava korvaus on monen eri korvauksen summa.

— Jostain syystä julkisuudessa puhutaan vain maapohjasta maksettavasta korvauksesta, joka on kaikista maksettavista korvauksesta pienin, Kuoppala huomauttaa.

Itse maapohjasta maksettava korvaus on muutama sata euroa hehtaarilta, mutta metsämaan lunastuksissa kokonaiskorvaukset ovat tuhansia euroja hehtaarilta — joskus jopa yhdeksän tuhatta euroa. Korvaukset vaihtelevat sen mukaan, minkälaista puustoa ja minkäikäisiä puita alueella kasvaa.

— Lisäksi lunastettavalta alueelta hakattujen puiden myynti tuo maanomistajalle tuloja. Fingrid maksaa puuston poistamiseen liittyvät kulut ja auttaa puiden myymisessä, Kuoppala kertoo.

Fingridin tavoitteena on saada maanomistajilta suostumus voimajohtoreitin rakentamiselle jo ennen varsinaisen lunastustoiminnan aloittamista. Jos suostumus saadaan etukäteen, maksaa kantaverkkoyhtiö lopullisen lunastuskorvauksen lisäksi erityiskorvauksen. Se on 10–15 prosenttia lunastuskorvauksesta.

Toimiiko vanha laki?

Lunastuslaki on täyttää pian 50 vuotta. Julkisessa keskustelussa lakia on moitittu vanhentuneeksi. Kaipaako vanha laki jo päivittämistä?

— Kantaverkkoyhtiö ei vastusta lunastuslain päivittämistä, jos sellaiseen päädytään. Mielestämme laki toteuttaa yhä yleisten vahingonkorvausten oikeudellisia periaatteita yhtä hyvin kuin lain säätämisen aikaan. Laki toteaa, että ”lunastettavasta omaisuudesta on määrättävä omaisuuden käyvän hinnan mukainen täysi korvaus”. Periaate on selkeä, Kuoppala toteaa.

Lunastuslain ideana on se, että maksettavilla korvauksilla voidaan hankkia uutta vastaavanlaista omaisuutta. Kertakorvaus sisältää myös tulevien tuottojen nykyarvon. Periaatteena on, että maanomistajan varallisuusasema ei saa muuttua, mutta korvausten tarkoituksena ei ole tarjoilla myöskään ylimääräisiä hyötyjä.

Korvauksista määrää riippumaton lunastustoimikunta.

Viidennes uusille johtokaduille

Kantaverkon asema korostuu, kun vihreä siirtymä etenee. Kaikki uudet voimalaitokset on kytkettävä voimajohtojen avulla kantaverkkoon, jotta puhdasta sähköä voidaan kuljettaa Suomen jokaiseen kolkkaan.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on ilmoittanut investoivansa seuraavan kymmenen vuoden aikana kantaverkkoon noin kolme miljardia euroa, josta 78 prosenttia on uusia investointeja. Yli puolet investoinneista käytetään voimajohtojen rakentamiseen.

Uusia voimajohtoja on tarkoitus rakentaa 5250 kilometriä. Niistä 3200 kilometriä on 400 kilovoltin johtoja ja 2000 kilometriä 110 kilovoltin johtoja. Uusista johdoista 44 prosenttia rakennetaan nykyisten johtojen rinnalle ja 36 prosenttia nykyisille johtokaduille. Viidennes johdoista rakennetaan kokonaan uusille johtokaduille.

Fingrid arvioi, että uusia pylväitä tarvitaan 11200 kappaletta.

Kahdeksan vuoden rutistus

Uuden voimajohtohankkeen toteutus kestää viidestä kahdeksaan vuotta. Ensin laaditaan alustava reittisuunnitelma. Sen jälkeen käynnistyy ympäristöarviointimenettely. Kun yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa, jatkuu suunnittelu: reittivaihtoehdoista valitaan sopivin tarkempaa suunnittelutyötä varten.

Ensimmäinen tarkempi suunnitelma toimitetaan maanmittauslaitokselle. Se tutkii suunnitelman ja myöntää hankkeelle tutkimusluvan. Myös Energiavirasto syynää suunnitelman. Jos kaikki on kunnossa, kirjoittaa Energiavirasto kantaverkkoyhtiölle hankeluvan.

Tämän jälkeen kantaverkkoyhtiössä käynnistyy yleissuunnittelu. Sen aikana tehdään maastotutkimuksia, suunnitelma voimajohtopylväiden sijoittelusta, selvitetään hankkeen haitat sekä mietitään, miten haittoja voidaan torjua ja lieventää. Kun rakennesuunnitelma on valmis, tehdään lopullinen investointipäätös.

Tässä vaiheessa käynnistyy maa-alueiden lunastusmenettely. Valtioneuvostolta haetaan lunastuslupapäätös ja lunastustoimikunnalta ennakkohaltuunottopäätös. Nyt rakentaminen voi alkaa. Ensimmäiseksi alueelta poistetaan puut. Samalla maanomistajille maksetaan ensimmäiset korvaukset rakentamisen aikaisista vahingoista.

Kun uusi voimalinja on valmis, tehdään loppukatselmus. Tämän jälkeen lunastustoimikunta päättää lopullisesti maanomistajalle maksettavista korvauksista, jotka kantaverkkoyhtiö maksaa maanomistajille.

Johtoalueelle ei saa rakentaa

Voimajohdot tarvitsevat ympärilleen tilaa. Kantaverkon johtokatujen tai johtoaukeiden leveys vaihtelee 26 metristä 42 metriin sen mukaan, minkälainen johdon rakenne on ja minkälaisella jännitteellä sähkö siirtyy johtoja pitkin.

Johtoalue rajoittuu reunavyöhykkeeseen. Sen leveys on yleensä kymmenen metriä. Reunavyöhykkeillä voi kasvaa puita, mutta niiden korkeus on rajoitettu. Tällä turvataan se, että kaatuessaan puut eivät rojahda voimajohdoille.

Johtoalueelle ei saa pystyttää rakennuksia.

Juttu julkaistiin alunperin 8.5.2023. Energiauutisten verkkolehdessä.

#sähköverkot