Eduskuntavaalit 2023, osa 7 Vihreät:
Jatkoa vihreiden investointien kiihdytyskaistalle
22.03.2023, kello 16:10
Teksti Hanna-Kaisa Hämäläinen | Kuva Scanstockphoto
Vihreiden energiavisiossa korostuvat vähäpäästöiset energiaratkaisut, kysyntäjoustot ja energian varastointi. Energiansäästö ja -tehokkuus löytyvät myös puolueen tehtävälistalta.
Vihreiden energiavisiossa korostuvat vähäpäästöiset energiaratkaisut, kysyntäjoustot ja energian varastointi. Energiansäästö ja -tehokkuus löytyvät myös puolueen tehtävälistalta.
Vihreät ovat lähteneet vaalitaistoon kymmenellä kärkitavoitteella. Energiapolitiikkaa löytyy listan kohdasta 2, jossa ilmastokriisin hillintä ja energiaitsenäisyyden varmistaminen on niputettu yhteen.
Vihreät haluaa, että Suomi irtautuu pikaisesti niin ulkomaisesta fossiilienergiasta kuin turpeesta. Puolue kannattaa fossiilisten polttoaineiden yritys- ja verotukien alasajoa kuluvalla vuosikymmenellä. Tilalle puolue tahtoo investointeja kestäviin kotimaisiin energiaratkaisuihin ja energiansäästöön. Tämän puolue tekisi luvitusta sujuvoittamalla ja investointitukea tarjoamalla.
— Kuluneella hallituskaudella vihreän ympäristöministerin toimesta käynnistettyä vihreiden investointien kiihdytyskaistaa tulee jatkaa, puolue kommentoi Energiauutisille.
Kiihdytyskaistalla puolue viittaa vihreiden investointihankkeiden etusijaan aluehallintovirastojen lupakäsittelyssä. Lisäksi Vihreät haluaa nopeuttaa lupapäätöksiä vahvistamalla lupakäsittelyn ja hallinto-oikeuksien henkilöresursseja. Luvitusta puolue tehostaisi keskittämällä ympäristöluvituksen ja valvonnan tehtävät samaan valtakunnalliseen virastoon.
Vihreiden suosimia vähäpäästöisiä tai päästöttömiä energiaratkaisuja ovat tuuli- ja aurinkovoima, lämpöpumput, kysynnän joustot sekä energian varastointi. Samalla puolue haluaa varmistaa, että muutos on kaikille reilu, ja että tiukimmilla olevat eivät joudu ilmastonmuutoksen torjunnan maksajiksi.
Huoli ihmisten sosiaaliturvasta näkyy Vihreiden vaaliohjelmassa myös ehdotuksena ns. energiarahasta, joka tukisi pienituloisia elinkustannusten noustessa. Puolue haluaa kuitenkin huolehtia siitä, että esimerkiksi energiakriisiaikoina tarjottavat tuet kannustavat ihmisiä yhä vähentämään energian käyttöä.
Sähkömarkkinamallissa parantamisen varaa
Vihreät katsoo sähkömarkkinamallin toimineen pääsääntöisesti hyvin, ja kannustaneen uusiutuvan energian investointeihin. Kriisiaikana markkinamalli on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi, kun sähkön korkealle pompannut hinta on kiusannut niin kansalaisia kuin elinkeinoelämää.
— Nykyisellään sähkömarkkinamalli ei riittävästi kannusta huippukulutuksen leikkaamiseen riittävän tuotantokapasiteetin rakentamisella, puolueesta todetaan.
EU on uudistamassa sähkömarkkinamallia, ja Vihreät toivoo, että uudistus tehdään rauhassa eikä mallin hyvin toimivia osia hylätä. Puolue pitää tärkeänä, että sähkönkuluttajat voivat hyötyä uusiutuvan energian lisääntymisestä verkossa alhaisempina hintoina, vaikka kallista fossiilienergiaa olisi yhä käytössä.
Mikä on vesivoiman tulevaisuus?
Vihreät haluaisivat lisätä etenkin tuuli- ja aurinkovoimaa, mutta vesivoima loistaa poissaolollaan. Mikä on vesivoiman rooli suomalaisessa energiajärjestelmässä?
— Vesivoima on tuottanut tähän saakka lähes puolet Suomen uusiutuvasta sähköstä. Vesivoiman osuus sähköntuotannosta pienenee tulevaisuudessa, kun tuulivoiman määrä lisääntyy. Vesivoiman merkitys ei kuitenkaan häviä, vaan vesivoima on erinomainen kumppani tuuli- ja aurinkovoimalle, toteaa Energiateollisuus ry:n vesivoima-asiantuntija Marja Rankila.
Vesivoiman tuottamalla sähköjärjestelmää tukevalla ja tasapainottavalla säätövoimalla on keskeinen rooli matkalla kohti uusiutuvaa ja hiilineutraalia sähköjärjestelmää. Rankila muistuttaa, että kotimainen vesivoima myös tukee sähköntuotannon omavaraisuustavoitteita sekä turvaa yhteiskunnan sähkönsaantia niin normaaliolosuhteissa kuin häiriötilanteissa.
Energiauutisten blogissaan Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne totesi vesivoiman ja bioenergian kestävien rajojen tulleen jo vastaan luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta. Rankila muistuttaa, että Energiateollisuus on laatinut oman energia-alan biodiversiteettitiekartan, ja ala on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden edistämiseen myös vesivoiman osalta.
— Lisäksi vesivoima-ala on vaelluskalasuunnitelmassaan sitoutunut edistämään vaelluskalojen elinolojen parantamista.
Yhtiöiden hankkeisiin voi tutustua esimerkiksi Energiateollisuuden vesivoiman vastuullisuushankkeiden kautta.
Huoltovarmuus ei enää perustu polttoon
Vihreät toteaa, että energiajärjestelmä perustuu jatkossa yhä enemmän sähköön.
— Polttoon perustumattomat teknologiat mahdollistavat sen, että energiantuotannon huoltovarmuus ei ole riippuvaista ulkomailta tuoduista fossiilisista polttoaineista, puolue sanoo.
Puolue pitää hajautettuja sähkön sekä lämmön tuotantomalleja toimivina huoltovarmuuden kannalta. Tarvittaisiin myös tapoja varastoida energiaa. Lisäksi puolue tunnistaa, että lämpöpumppujen, aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden komponenteilla on roolinsa huoltovarmuudessa.
Vihreää valoa ydinvoimalle?
Moni muistelee yhä Vihreiden vanhoja ydinvoimavastaisia kantoja. Nuo ajat näyttävät jääneen taa. Nyt puolueen energiavisiossa halutaan sujuvoittaa pienydinreaktoreiden sääntelyä – turvallisuudesta tinkimättä.
Energiauutisiin kirjoittamassaan blogissa Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne näki energiatulevaisuuden rakentuvan etenkin tuulen, auringon ja ydinvoiman varaan. Ydinvoimamyönteisyydestään tunnettu Harjanne pitää tärkeänä myös ydinenergialain päivittämistä ilman viivytyksiä, jotta sarjatuotettu pienydinvoima pääsee vauhtiin. Myös Vihreiden valtavirta on viime aikoina kääntynyt ydinvoiman kannalle. Energiateollisuuden viimeisimmässä energia-asennetutkimuksessa 72 prosenttia Vihreistä kannatti ydinvoimaa.
Lue myös Vihreiden Atte Harjanteen blogi (21.2.2023) >
#energiapolitiikka
Jaa artikkeli:
Kommentoi
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakkolliset kentät merkitty *
Kommentit ()
Ei kommentteja