Teollisuuden puhdas siirtymä voi jatkua

Investoinneille hyvät edellytykset

24.04.2025, kello 13:27

Teksti Petri Sallinen | Kuva Scanstockphoto

Yhteisöveron laskeminen madaltaa investointeihin tarvittavien pääomien hintaa. Samalla investointien verohyvityksen jatkaminen kannustaa investoimaan puhtaaseen teknologiaan. Energiateollisuus on tyytyväinen hallituksen kasvuriihen päätöksiin.

Puhdas siirtymä on oiva tapa edistää kasvua. Se tuottaa valtion kassaan verotuloja ja lisää kansalaisten hyvinvointia. Päästöttömän sähkön käyttöön perustuvat teolliset investoinnit ovat kuitenkin puhtaan siirtymän toteutumisen edellytyksiä. Tällä hetkellä niistä merkittävimpiä ovat vetytalouden hankkeet ja datakeskusten rakentaminen.

Energiateollisuus huomauttaa, että Suomessa tuotettu puhdas — ja edullinen — sähkö houkuttelevat myös ulkomaisia investoijia Suomeen globaalissa tiukassa kilpailutilanteessa.

— Oleellista on pitää energia- ja ilmastopoliittinen toimintaympäristö houkuttelevana, kannustavana ja vakaana. Nyt hallitus lähetti tästä vahvan signaalin, toteaa Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Sähköverkkojen merkitys tunnistettu

Hallituksen kasvuriihessä energiaverkkojen rooli kasvuinvestointien vauhdittajana sai ansaitsemansa huomion. Jakeluverkkoyhtiöiden mahdollisuudet kehittää sähköverkkoja ovat kuitenkin heikentyneet. Tästä on pitänyt huolen Energiaviraston uusi valvontamalli. Pahimmillaan tämä rajoittaa puhtaan siirtymän investointeja.

— Asia voidaan kuitenkin korjata sähkömarkkinalakia kehittämällä, Leskelä huomauttaa.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin investointikykyjen turvaamisesta hallitus teki kirjauksen kasvuriihessä. Tavoitteena on laajentaa kantaverkkoyhtiön nykyistä investointiohjelmaa.

— Pidämme positiivisena sitä, että hallituksen puoliväliriihen kirjaus sähkön kantaverkon kehittämiseksi korostaa siirtoverkkojen keskeistä asemaa puhtaan energiajärjestelmän ja talouskasvun mahdollistajana, toteaa Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Fingridin investointiohjelma perustuu sähkömarkkinalakiin kirjattuun kantaverkon kehittämissuunnitelmaan. Suunnitelmassa esitellään kantaverkon kehitystarpeet ja suunnitellut investoinnit seuraavalle kymmenvuotiskaudelle. Kehittämissuunnitelma julkaistaan sähkömarkkinalain mukaisesti joka toinen vuosi — seuraavan kerran syksyllä 2025.

Muitakin energia-alan asioita käsiteltiin

Hallituksen kasvuriihen energiaosiossa ydinvoima mainitaan erikseen. Uutta ja nykyistä ydinvoimaa halutaan kehittää. Nähtäväksi jää, mitä tämä tarkoittaa käytännössä.

Kasvavan tuuli- ja aurinkovoiman vastapainoksi tarvitaan aina vaan lisää säätämiseen kykeneviä laitoksia. Ehkä juuri siksi hallitus haluaa huolehtia pumppuvoimalaitosten taloudellisista toimintaedellytyksistä. Pumppuvoimalaitoksia on suunniteltu Suomeen jo pitkään, mutta moni hanke on törmännyt heikkoon taloudelliseen kannattavuuteen.

Hallitus tunnustaa myös kotimaisten biopolttoaineiden strategisen merkityksen.

Uhkana etäisyysvaatimukset

Hallitus haluaa säädellä tuulivoimarakentamista määrittelemällä laitoksille minimietäisyyden asutuksesta. Tämä oli energia-alan kannalta ikävin kasvuriihessä tehty linjaus.

Linjauksen perusteella tuulivoimalaitoksen etäisyys asutuksesta olisi kahdeksan kertaa voimalaitoksen kokonaiskorkeus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että uudet tuulivoimalaitokset sijoitetaan jatkossa vähintään 2–3 kilometrin päähän asutuksesta.

— Jo 1,5 kilometrin etäisyys aiheuttaa merkittäviä rajoitteita, toteaa Suomen uusiutuvat ry:n toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

— Suostumusmenettely, jonka mukaan voimalaitoksen saa rakentaa maanomistajan luvalla määrittelyä lähemmäs mahdollistaa kyllä jouston, mutta pahimmillaan tämä tarkoittaa neuvotteluja lukuisien maanomistajien kanssa.

Hallituksen tekemän linjauksen mukaan etäisyysvaatimuksia ei tarvitse noudattaa silloin, jos maakuntakaavoissa tuulivoima-alueet on jo kaavoitettu etäisyysvaatimusta lähemmäksi asutusta.

Mikkonen toteaa, että hallituksen linjaus vahvistaa maakuntakaavoituksen roolia. Samalla päätös siirtää vastuun Suomen vihreän siirtymän edistämisestä maakuntakaavoittajien ja maakunnallisten päättäjien harteille.

— Jos maakuntakaavoissa ei jatkossa merkitä tuulivoima-alueita huomattavasti hallituksen esittämää minimietäisyyttä lähemmäksi asutusta, ei maatuulivoimahankkeille löydy enää Suomesta sopivia alueita, Mikkonen huomauttaa.

Ilmastotavoitteista ei lipsuttu

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) arvostaa sitä, että hallituksen kasvuriihessä ilmastotavoitteista ei lipsuttu.

— Hallituksen päätös pitää kiinni tavoitteestaan tavoitella hiilineutraliteettia vuoteen 2035 mennessä on oikea. On hyvä, että puhtaan siirtymän investointien verovähennystä päätettiin jatkaa. Jatkotoimenpiteissä on huolehdittava ilmastonmuutoksen hillitsemisen ohella kansainvälisestä kilpailukyvystämme”, toteaa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

#energiapolitiikka