Katkoja entistä vähemmän

Investoinneilla sähkökatkoja vastaan

05.12.2024, kello 13:08

Teksti Petri Sallinen | Kuva Lehtikuva

Mitä vähemmän sähkökatkoja, sitä varmemmin kansalaiset saavat sähköä. Kun sähkökatkojen määrä vähenee, paranee sähkönjakelun toimintavarmuus. Siksi sähköverkkoihin investoidaan.

Sähkönjakelun keskeytyksiä — eli sähkökatkojen lukumäärää — seurataan tarkasti. Sähkömarkkinalaki ohjastaa sähköverkkoyhtiöitä investoimaan joka vuosi sähköverkkoihin, jotta toimitusvarmuus parantuisi. Suomessa sähköverkkoihin on viime vuosina investoitu 700–800 miljoonaa euroa joka vuosi.

Sähköverkkoyhtiöiden tekemisiä valvova Energiavirasto arvioi sähköverkkojen toimitusvarmuuden kehittymistä ja valvonnan vaikuttavuutta säännöllisesti. Valvonnan avulla halutaan varmistaa se, että tarvittavat investoinnit toteutuvat. Samalla kerätään tilastoja sähkökatkojen määrän kehittymisestä.

Viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana sähkökatkojen määrä on vähentynyt ja niiden kesto on lyhentynyt. Tämän kertovat Energiaviraston tilastot. Kun vuonna 2011 sähkökatkoja oli asiakasta kohti keskimäärin kuusi, oli niitä viime vuonna enää yksi. Samalla sähkökatkojen pituus on laskenut yhdeksästä tunnista neljään tuntiin.

Tilasto paljastaa ainoastaan toteutuneet sähkökatkokset — ei sitä, kuinka moni katkos on onnistuttu estämään sähkönjakeluverkkoihin tehdyillä investoinneilla. Eri vuosien vertailtavuus kuitenkin paranee, jos sähkökatkoja kuvaavien tilastojen rinnalle nostetaan myrskytilastot ja myrskyjen voimakkuutta koskevaa tietoa.

Esimerkiksi vuonna 2019 Aapeli-talvimyrskyn aikana rikottiin monta tuuliennätystä, mutta sähkökatkojen määrä pysyi normaalin rajoissa — ei pompannut häiriötilastosta silmille.

Näin sähkökatkojen lukumäärä on vähentynyt ja katkojen kesto on lyhentynyt Suomessa. Kuva: Energiavirasto.

Kuuden yhtiön alueella

Suomessa on 77 sähköverkkoyhtiötä. Energiaviraston tilastot sisältävät yhtiökohtaiset tiedot sähkökatkosten lukumäärästä eri vuosilta. Tilastoista käy ilmi, että vuonna 2023 sähköt olivat poikki 241 kertaa. Sähkökatkoksista 187 oli kuuden verkkoyhtiön alueella, jolloin yhden verkkoyhtiön alueella sähköt olivat poikki enemmän kuin kymmenen kertaa. Enimmillään sähköt olivat poikki vuoden aikana 61 kertaa yhden verkkoyhtiön alueella.

Keskiarvot siis kuvaavat huonosti Suomen sähköverkkojen toimintavarmuutta. Suurin osa suomalaisista ei joudu kokemaan sähkökatkoja koskaan. Tilastot osoittavat myös sen, millä maantieteellisellä alueella ongelmat ovat suurimmat.

Erot sähkökatkojen lukumäärässä ja katkojen kestoissa eri verkkoyhtiöiden kesken johtuvat toimintaympäristön eroista. Ilmastolliset olosuhteet, maantiede, sähköverkkojen rakenne ja sähköverkkoihin asennetun automaation määrä selittävät eroja.

Energiaviraston valvontamallin tavoitteena on ohjata yhtiöt investoimaan sähköverkkoihin, jotta katkot vähenevät. Yksi kannustin on vakiokorvaukset, joita verkkoyhtiöiden on maksettava asiakkaille aina kun sähkökatkos kestää vähintään 12 tuntia. Ajatuksena on, että korvausten maksamisen vaihtoehtona ovat investoinnit sähköverkon ongelmakohtiin, jotta katkoista päästäisiin pysyvästi eroon. Verkkoyhtiön on pohdittava sitä, ovatko jatkuvat korvaukset edullisempi vaihtoehto kuin investoinnit.

Näin maakaapeleiden määrä on kasvanut sähköverkkoyhtiöiden keskijännitejohdoissa (KJ) ja pienjännitejohdoissa (PJ). Tienvarsille sijoitetut ilmajohdot eivät ole yhtä arkoja tuulivahingoille kuin metsään sijoitetut ilmajohdot. Kuva: Energiavirasto.

Kehittämissuunnitelmat osoittavat suunnan

Sähköverkkoyhtiöt saneeraavat verkkojaan kehittämissuunnitelmien avulla. Kehittämissuunnitelmat ovat lakisääteisiä. Mikä tahansa kehittäminen ei kelpaa, vaan sähkömarkkinalaki asettaa kehittämistyölle tukun vaatimuksia. Valvonnasta vastaava Energiavirasto syynää jokaisen yhtiön kehittämissuunnitelman ennen kuin yhtiöt ryhtyvät puuhaan.

Viraston hyväksymien kehittämissuunnitelmien avulla voidaan arvioida sitä, minkälaisiksi suomalaiset sähköverkot rakentuvat tulevaisuudessa. Miten toimitusvarmuus kehittyy tai kuinka paljon ilmajohtoja korvataan maakaapeleilla.

Kun sähkömarkkinalakia justeerattiin vuoden 2011 Tapaninpäivän myrskyn jälkimainingeissa, oli tavoitteena saneerata Suomen kaikista sähköverkoista säänkestäviä vuoden 2028 loppuun mennessä. Myöhemmin huomattiin, että kaikki yhtiöt eivät onnistu saavuttamaan tavoitetta näin tiukassa aikataulussa. Siksi osa savotasta valmistuu vasta vuonna 2036.

Jo nyt kehittämissuunnitelmista voidaan nähdä, että vain pieni osa verkkoyhtiöistä aikoo upottaa kaikki kaapelit maan alle. Koska maakaapelointi on ilmajohtoja kalliimpaa, nostaisi maakaapelointi verkkopalvelumaksuja reippaasti etenkin harvaanasutuilla alueilla. Useimmilla alueilla maakaapelointiaste asettuu 20 ja 80 prosentin välille.